Julkinen kuuleminen toimilupahakemusten arviointioppaan osasta 2
Vastauksia kysymyksiin
Mikä on pankki, ja miksi pankkitoiminta on luvanvaraista?
Pankit – eli vakavaraisuusasetuksen terminologian mukaan luottolaitokset – ovat yrityksiä, jotka liiketoimintanaan ottavat yleisöltä vastaan talletuksia ja muita takaisinmaksettavia varoja ja myöntävät luottoja omaan lukuunsa. Pankkitoiminnan sääntelyllä pyritään suojelemaan yleisöä ja edistämään luottamusta rahoitusjärjestelmään. Kun pankkitoiminta on luvanvaraista, voidaan markkinoille pääsy estää laitoksilta, jotka voisivat vaarantaa rahoitusjärjestelmän vakauden. Näin varmistetaan, että markkinoille pääsevät vain turvalliset laitokset, jotka noudattavat vähimmäisvaatimuksia ja joiden toiminta on siten riittävän vakaalla pohjalla. Toimilupamenettelyssä varmistetaan myös, että laitokset noudattavat kaikkea sovellettavaa kansallista ja EU:n lainsäädäntöä.
Euroopan keskuspankilla (EKP) on ainoana viranomaisena valta myöntää pankkitoimilupia euroalueella. Se siis päättää kaikkien pankkien toimiluvista riippumatta siitä, ovatko ne merkittäviä (EKP:n suorassa valvonnassa) vai vähemmän merkittäviä (kansallisten valvontaviranomaisten suorassa valvonnassa). EKP tekee toimilupamenettelyssä tiivistä yhteistyötä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa. Toimilupahakemus toimitetaan aina pankin sijaintimaan valvontaviranomaiselle, ja lopullisen arvioinnin tekee EKP.
Miten toimilupamenettely etenee käytännössä euroalueella?
Euroalueella sijaitsevien luottolaitosten toimilupamenettelystä vastaavat yhdessä EKP ja kunkin laitoksen sijaintimaan kansallinen valvontaviranomainen. Toimilupamenettely on siis ns. yhteinen menettely. Se alkaa, kun toimilupahakemus toimitetaan kansalliselle valvontaviranomaiselle, ja päättyy EKP:n tehdessä lopullisen päätöksen. EKP ja kansallinen valvontaviranomainen tekevät tiivistä yhteistyötä koko menettelyn ajan, jotta toimilupahakemuksen käsittely hoituu johdonmukaisesti, tehokkaasti ja perusteellisesti.
Mitä toimiluvan saaminen edellyttää pankeilta?
Saadakseen toimiluvan pankin on pystyttävä osoittamaan, että se täyttää EU-lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset (vakavaraisuusdirektiivin artiklat 8–14 ja niiden kansalliset täytäntöönpanosäännökset). Arviointikriteerejä ovat muun muassa pääoman riittävyys, pääosakkaiden ja ylimmän hallintoelimen jäsenten sopivuus sekä liiketoimintasuunnitelmaan kirjattujen toimintojen ja pankin hallintojärjestelyjen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuus. Toimilupahakemuksia tarkastellaan näiden arviointikriteerien lisäksi myös luottolaitosten yleisen vakavaraisuusvalvonnan näkökulmasta. Valvojat siis arvioivat muun muassa, sisältääkö luvanhakijan liiketoimintasuunnitelma pankilta vaadittavat ydintoiminnot eli talletusten vastaanottamisen ja luottojen myöntämisen ja onko kaavailtu liiketoiminta luonteeltaan sellaista, että se kuuluu luontevimmin nimenomaan luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnan piiriin. Euroopan pankkiviranomainen (EPV) on julkaissut luonnoksen teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa luetellaan kattavasti, mitä tietoja luvanhakijalaitosten on toimitettava. Hakemukset arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja arviointi mitoitetaan sen mukaan, miten merkittävä laitoksen odotetaan olevan rahoitusjärjestelmän kannalta ja kuinka suuria riskejä siihen ennakoidaan liittyvän.
Montako pankkitoimilupaa EKP on myöntänyt pankkivalvonnan aloittamisen jälkeen?
Sen jälkeen kun yhteinen pankkivalvonta marraskuussa 2014 käynnistyi, EKP on tehnyt päätöksen 51 menettelyssä, joissa on haettu joko toimilupaa tai sen laajennusta.
EKP ei ole tähän mennessä evännyt yhtään toimilupaa. Taustalla on se, että hakijalaitokset ovat yleensä vetäneet hakemuksensa pois valvojan viestittyä, että hakemus todennäköisesti hylätään.
Mitä uutta osa 2 sisältää?
Nyt julkaistava osa 2 täydentää maaliskuussa 2018 julkaistun toimilupahakemusten arviointioppaan, joka sisältää pankkitoiminnan toimilupahakemusten arvioinnissa sovellettavat yleiset periaatteet. Osaan 2 on kirjattu toimintansa aloittavalta pankilta vaadittavaa pääomaa ja toimintasuunnitelmaa koskevat valvojien odotukset.
Onko opas oikeudellisesti velvoittava?
Arviointiopas ei ole oikeudellisesti velvoittava asiakirja. Se on tarkoitettu käytännön apuvälineeksi, jotta toimilupamenettely sujuisi mahdollisimman kitkattomasti ja tehokkaasti sekä hakijoiden että kaikkien muiden menettelyssä mukana olevien kannalta. Kuten koko arviointioppaankin, myös osan 2 tarkoituksena on antaa toimiluvan hakemista suunnitteleville yhteisöille perusteellinen käsitys toimilupaprosessista sekä kriteereistä, joita EKP soveltaa toimilupahakemusten arvioinnissa. Näin pyritään myös helpottamaan toimiluvan hakuprosessia.
Mitä pääomatarpeiden arvioinnissa otetaan huomioon?
Valvojat arvioivat toimilupamenettelyn yhteydessä hakijalaitoksen pääoman määrän, laadun, alkuperän ja koostumuksen. Pääomatarpeiden arvioinnissa otetaan huomioon toimiluvan myöntämishetken tilanne sekä määrätylle ajanjaksolle arvioidut tulevat pääomatarpeet.
Missä tapauksissa EKP arvioi pääomatarpeet?
EKP arvioi jokaisen luvanhakijalaitoksen pääomatarpeet riippumatta siitä, hakeeko laitos lupaa luottolaitostoiminnan aloittamiseen vai haetaanko toimilupaa tai sen laajennusta yrityskaupan tai sulautumisen yhteydessä tai omaisuudenhoitoyhtiötä varten.
Soveltavatko kansalliset valvontaviranomaiset samankaltaisia kriteerejä arvioidessaan pääomatarpeita?
EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset ovat yhteisen pankkivalvonnan käynnistämisestä lähtien kehittäneet yhteisiä menettelyjä ja periaatteita. Niiden avulla varmistetaan, että kaikki toimilupahakemukset käsitellään ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien samalla tavalla kaikkialla euroalueella.
EKP noudattaa toimilupamenettelyssä kaikkea asiaankuuluvaa EU:n lainsäädäntöä sekä vakavaraisuusdirektiivin toimilupavaatimusten kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä. Vakavaraisuusdirektiivin vaatimukset ovat kuitenkin vain vähimmäisvaatimuksia ja niiden kansallisessa täytäntöönpanossa voi olla eroja – erityisesti perustamispääomavaatimukset voivat olla euroalueen eri maissa erilaisia. EKP pyrkiikin hyödyntämään kansalliselle harkinnanvaralle jätettyä tilaa, jotta eroista muodostuisi mahdollisimman pieniä ja käytännöt olisivat yhteisessä valvontamekanismissa mahdollisimman yhtenäisiä.
Mihin valvojat kiinnittävät huomiota arvioidessaan liiketoimintasuunnitelmia?
Arvioinnissa tarkastellaan ensisijaisesti liiketoimintamallia ja siihen liittyvää riskiprofiilia, laitoksen asemaa vallitsevassa taloustilanteessa ja liiketoimintaympäristössä, taloudellisia arvioita, organisaatiorakenteen selkeyttä ja tehokkuutta, hallintojärjestelyjä, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa sekä tietotekniikkainfrastruktuuria. Valvojat voivat myös kyseenalaistaa annettuja tietoja liiketoimintasuunnitelman pohjaoletusten testaamiseksi.
Onko jo toiminnassa olevien pankkien haettava uutta toimilupaa?
Ei. Toimilupahakemusten arviointiopas ja sen osa 2 koskevat vain tilanteita, joissa haetaan lupaa luottolaitostoiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen. Jo myönnettyjä toimilupia ei siis arvioida uudelleen, vaan vaatimusten noudattamista seurataan toimiluvan myöntämisen jälkeen osana pankin jatkuvaa valvontaa.
Koskeeko euroalueelle Ison-Britannian EU-eron takia siirtyviä pankkeja jokin erityismenettely?
Kaikkien euroalueelle sijoittautuvien pankkien on pystyttävä osoittamaan, että ne noudattavat sovellettavaa EU-lainsäädäntöä ja kansallista lainsäädäntöä sekä valvontavaatimuksia. Brexit ei vaikuta yleisiin vaatimuksiin ja vakiintuneisiin yhteisiin menettelyihin. Euroalueelle siirtyminen edellyttääkin monilta pankeilta joko toimiluvan saamista tai muunlaista valvontapäätöstä. Siirtyvillä pankeilla on muun muassa oltava euroalueella todellista liiketoimintaa, riittävästi henkilöstöä ja asianmukaiset paikalliset riskienhallintajärjestelyt, ja niiden on oltava toiminnallisesti riippumattomia. Erityistä huomiota kiinnitetään myös siihen, miten pankit aikovat siirtää toimintojaan euroalueelle ja varmistaa, että niillä on euroalueella alusta alkaen riittävät resurssit. Kaikkien toimilupahakemusten käsittelyssä noudatetaan yhteisiä arviointimenettelyjä, eikä brexitin vuoksi euroalueelle siirtyviä pankkeja varten ole erityismenettelyjä. Euroalueelle sijoittautumiseen ja brexitiin liittyvistä käytännön seikoista kerrotaan tarkemmin (englanniksi) EKP:n pankkivalvontasivuilla.