Vähemmän merkittävät pankit
Kaikissa yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvissa maissa toimii vähemmän merkittäviksi luokiteltuja pankkeja. Niiden osuus kansallisilla pankkimarkkinoilla vaihtelee huomattavasti maan mukaan, ja niiden liiketoiminta on enemmän keskittynyt tietylle alueelle kuin merkittävien pankkien. Monet vähemmän merkittävät pankit tarjoavat palveluja pienemmille yhteisöille tai alueille. Lisäksi niiden tarjoama tuotevalikoima on yleensä suppeampi ja erikoistuneempi kuin merkittävillä pankeilla. Jotkin vähemmän merkittävät pankit ovat erikoistuneet esimerkiksi autorahoitukseen, hypoteekkipankkitoimintaan, tiettyjen toimialojen luototukseen tai arvopaperipalveluihin.
Lisätietoa vähemmän merkittävistä pankeista EU:ssa on tämän sivun ohella niitä koskevassa valvontaraportissa. Siinä kerrotaan tarkemmin myös laitosten suojajärjestelmistä, joihin moni vähemmän merkittävä pankki kuuluu.
Vähemmän merkittävien pankkien sektori
Vähemmän merkittävien pankkien sektoriin kuuluu EU:ssa noin 2 000 korkeimmalla konsolidointitasolla toimivaa pankkialan yritystä. Lisäksi sektoriin luetaan noin 250 vähemmän merkittävien pankkien tytäryritystä ja noin 60 itsenäistä sivuliikettä. Yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvan 21 maan kansallisten viranomaisten valvonnassa on kaikkiaan noin 2 400 vähemmän merkittävää pankkia. Suurin osa niistä toimii Saksassa, Itävallassa ja Italiassa, joissa säästö- ja/tai osuuspankkitoiminta on varsin laajaa.
Vähemmän merkittävien pankkien liiketoimintamallit eri maissa
(yritysten määrä)
Joulukuu 2023
Lähde: Valvontamekanismin sisäiseen liiketoimintamallien luokitukseen perustuvat EKP:n laskelmat.
Huom. Vähemmän merkittävien pankkien ja sivuliikkeiden määrä korkeimmalla konsolidointitasolla (pl. rahoitusmarkkinainfrastruktuurit).
Vähemmän merkittävien laitosten sektorilla toimivien pankkien markkinaosuudet ja tärkeimmät liiketoimintamallit vaihtelevat maittain. Pankit toimivat lisäksi hyvinkin erilaisilla markkinasegmenteillä aina kuluttaja- ja kiinteistöluotonannosta yksityispankki- ja varainhoitopalveluihin. Vähittäispankkitoiminta on kuitenkin sektorin vallitsevin liiketoimintamalli, ja liiketoiminta rajoittuu yleensä pienemmälle maantieteelliselle alueelle kuin merkittävillä pankeilla.
Vähemmän merkittävien pankkien sektorin suuruus eri maissa
(yritysten määrä ja kokonaisvarat)
Joulukuu 2023
Lähde: EKP:n laskelmat.
Huom. Vähemmän merkittävien pankkien ja sivuliikkeiden määrä korkeimmalla konsolidointitasolla (pl. rahoitusmarkkinainfrastruktuurit).
Lisätietoa vähemmän merkittävien pankkien sektorista on seuraavilla EKP:n pankkivalvontasivuilla:
- Vähemmän merkittävien pankkien valvontaraportti
- EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomus
- Pankkivalvonnan tilastoja
- Pankkivalvonnan uutiskirjeet
Laitosten suojajärjestelmät
Laitosten suojajärjestelmät ovat vakavaraisuusasetuksessa annetun määritelmän mukaan sopimus- tai säädösperusteisia järjestelmiä, jotka suojelevat laitoksen jäsenlaitoksia ja varmistavat tarvittaessa niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden konkurssin välttämiseksi. Vakavaraisuusasetuksessa annetaan valvontaviranomaisille mahdollisuus myöntää suojajärjestelmiin kuuluville laitoksille vapautuksia joistakin vaatimuksista ja sallia niille erilaisia poikkeuksia (ks. esim. maksuvalmiusvaatimuksia koskevan artiklan 8 kohta 4, riskipainotettujen saamisten laskemista koskevan artiklan 113 kohta 7 ja likviditeettivirtausten käsittelyä maksuvalmiusvaatimusten laskennassa koskevat artiklan 422 kohta 8 ja artiklan 425 kohta 4).
Vakavaraisuusasetuksessa tarkoitettuja suojajärjestelmiä on tällä hetkellä neljässä yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvassa maassa (Espanjassa, Italiassa, Itävallassa ja Saksassa). Suojajärjestelmät ovat merkittävässä asemassa, sillä niiden jäseninä on noin puolet kaikista euroalueen pankeista, ja jäsenpankkien hallussa on noin 10 % pankkijärjestelmän kokonaisvaroista. Monissa suojajärjestelmissä on mukana sekä merkittäviä että vähemmän merkittäviä pankkeja. Suurin osa edellä mainitun neljän euroalueen maan suojajärjestelmien jäsenpankeista on joko osuus- tai säästöpankkeja.
EKP julkaisi vuonna 2016 kahdet suuntaviivat, joissa toisissa käsitellään suojajärjestelmien hyväksyttävyysarviointia ja toisissa EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten toimien koordinointia. Suuntaviivoilla varmistetaan, että EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset noudattavat laitosten suojajärjestelmien hyväksyttävyysarvioinneissa samoja periaatteita ja valvovat jatkuvasti, että laitokset noudattavat lainsäädännön vaatimuksia.