LEHDISTÖTIEDOTE

Euroalueen pankkien likviditeettiasema vaikuttaa kaiken kaikkiaan hyvältä, mutta heikkouksiakin vielä löytyy

7.10.2019

  • Pankeilla oli stressitestissä riittävästi likvidejä varoja häiriötilanteiden varalta.
  • Stressitestissä arvioitiin pankkien kykyä selviytyä hypoteettisista likviditeettihäiriöistä puolen vuoden ajan.
  • Seurantatoimia edellyttäviä heikkouksia havaittiin lähinnä valuuttapuolella, tietojen laadussa ja vakuushallinnassa.
  • Havainnot otetaan huomioon valvojan arviointiprosessissa.

Vuoden 2019 stressitestin tulosten perusteella useimpien Euroopan keskuspankin (EKP) suorassa valvonnassa olevien pankkien likviditeettiasema on kaiken kaikkiaan hyvä, vaikka joihinkin heikkouksiin on vielä puututtava.

Testissä käytetyt häiriötilanteet oli suunniteltu valvojien viimeaikaisissa kriiseissä tekemien havaintojen pohjalta, eikä niissä otettu huomioon rahapoliittisia päätöksiä. Herkkyysanalyysissä keskityttiin selvittämään idiosynkraattisten likviditeettihäiriöiden mahdollista vaikutusta yksittäisiin pankkeihin arvioimatta häiriöiden mahdollisia taustoja tai markkinoiden yleisemmän levottomuuden vaikutusta.

Stressitestin tulokset ovat yleisesti ottaen hyviä: Noin puolet testatuista 103 pankista ilmoitti kykenevänsä selviytymään yli kuuden kuukauden ajan vaikeassa häiriötilanteessa ja yli neljän kuukauden ajan erittäin vaikeassa häiriötilanteessa. Selviytymisjakson aikana pankki kykenee jatkamaan toimintaansa käytettävissä olevien käteisvarojen ja vakuuksien varassa, vaikka sillä ei ole pääsyä rahoitusmarkkinoille.

Kuuden kuukauden selviytymisjakso on pidempi kuin maksuvalmiusvaatimuksessa edellytetään. Vaatimuksen mukaan pankeilla tulee olla niin paljon korkealaatuisia likvidejä varoja, että ne riittävät 30 päivän rajun likviditeettihäiriön ajaksi. Kun selviytymisjakso on pitkä vaikeassakin häiriötilanteessa, pankeilla on aikaa aktivoida vararahoitussuunnitelmansa.

Testin ulkopuolelle jätettiin merkittävien pankkien euroalueella toimivat tytäryhtiöt sekä pankit, joissa toteutettiin fuusioita tai muita uudelleenjärjestelyjä.

Idiosynkraattiset likviditeettihäiriöt vaikuttavat yleensä voimakkaimmin yleispankkeihin ja kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviin pankkeihin, sillä niiden varainhankintalähteet ovat vaihtelevia. Esimerkiksi tukku- ja yritystalletukset pienenivät stressitestissä tavallista enemmän. Vähittäispankkitoiminnassa talletuspohja on vakaampi, mikä pienentää häiriöiden vaikutusta.

EKP edellyttää stressitestin tulosten perusteella pankeilta toimia niillä osa-alueilla, joilla heikkouksia ilmeni.

  • Valuuttamääräisten kassavirtojen perusteella lasketut selviytymisjaksot ovat usein lyhyempiä kuin konsolidoidun tason raportoinnissa. Monet pankit käyttävät lyhytaikaista valuuttamääräistä tukkurahoitusta, ja osa niistä saattaa laskea liiaksi valuuttaswapmarkkinoiden häiriöttömän toiminnan varaan.
  • Selviytymisjaksot ovat tavallisesti lyhyempiä euroalueen ulkopuolelle perustetuissa tytäryhtiöissä kuin euroalueella. Tytäryhtiöt nojautuvat usein pankkiryhmän sisältä tai emoyhtiöltä tulevaan rahoitukseen, mikä voi altistaa jotkin useammassa maassa toimivat pankit pyrkimyksille pitää maksuvalmius kansallisten rajojen sisällä (ring-fencing).
  • Stressitestauksen yhteydessä esiin nousseita sääntelyn ”optimointistrategioita” tullaan käsittelemään pankkien kanssa käytävässä valvontadialogissa.
  • Monilla pankeilla on mahdollisuus saada tarpeen tullen lisärahoitusta paitsi tavanomaisista likviditeettipuskureista myös ottamalla käyttöön vakuuksia, joiden hallinta onkin likviditeettikriisissä ensiarvoisen tärkeää. Joidenkin pankkien vakuushallintakäytännöissä on kuitenkin parantamisen varaa.
  • Pankit saattavat aliarvioida haitan, joka luottoluokituksen laskusta aiheutuisi maksuvalmiudelle. Laadukkainta tietoa haitoista saatiin pankeilta, joilla on tuoreempaa kokemusta likviditeetinhallinnasta häiriötilanteessa.

Useimmilta pankeilta saatiin pyydetyt tiedot aikataulun mukaisesti. Monien pankkien maksuvalmiusraportoinnissa ilmeni kuitenkin tietojen laatuun liittyviä ongelmia. Havaintojen pohjalta pystytään parantamaan valvontatietojen laatua jatkossa.

Stressitestissä tehtyjä pankkikohtaisia huomioita käsitellään osana vuosittaista valvojan arviointiprosessia. Niillä ei ole suoraa vaikutusta valvontaviranomaisten asettamiin pääomavaatimuksiin. Tulokset otetaan kuitenkin huomioon arvioitaessa pankkien hallintoa ja likviditeettiriskien hallintaa.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Esther Tejedor puhelinnumerossa +49 69 1344 95596

Yhteyshenkilöt