Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
  • LEHDISTÖTIEDOTE

Useimmilla eurooppalaisilla pankeilla korkoriski hyvin hallinnassa

9.10.2017
  • EKP:n herkkyysanalyysissä (stressitestissä) tarkasteltiin korkomuutosten vaikutusta pankkeihin.
  • Jos korot nousisivat, useimpien pankkien korkokate kasvaisi mutta oman pääoman taloudellinen arvo pienenisi seuraavien kolmen vuoden aikana.
  • Valvojat käyvät tuloksia läpi kunkin pankin kanssa erikseen osana valvontadialogia.

Euroopan keskuspankin (EKP) vuoden 2017 stressitestin tulosten perusteella useimpien EKP:n suorassa valvonnassa olevien pankkien korkokate kasvaisi seuraavien kolmen vuoden aikana, jos korot nousisivat. Oman pääoman taloudellinen arvo sitä vastoin pienenisi.

EKP:n herkkyysanalyysissä tarkasteltiin pankkien altistumista rahoitustoiminnan korkoriskille eri skenaarioissa vuoden 2016 lopun lukujen perusteella. Näin kerättiin lisää tietoa siitä, miten erilaiset korkomuutokset vaikuttaisivat pankkien korkokatteeseen ja oman pääoman taloudelliseen arvoon niiden rahoitustaseessa.

EKP hyödynsi herkkyysanalyysin tuloksia pankkien kokonaispääomavaatimusten vuotuisessa arvioinnissa. Korkoherkkyysanalyysin tulosten perusteella ei muuteta pääomavaatimuksia kokonaisuutena, jos kaikki muut tekijät pysyvät muuttumattomina, mutta yksittäisten pankkien pääomavaatimuksiin voidaan tehdä muutoksia havaittujen riskien perusteella.

EKP käytti kuutta eri korkosokkiskenaariota tutkiakseen, kuinka oman pääoman taloudellinen arvo ja korkokate muuttuisivat korkojen muuttuessa. Skenaariot laadittiin Baselin pankkivalvontakomitean antamien standardien pohjalta, ja niissä selvitettiin korkotason ja korkokäyrän muodon muutosten vaikutusta. Skenaarioita ei tarkoitettu realistisiksi arvioiksi euroalueen tulevasta korkokehityksestä, vaan ne olivat hypoteettisia.

Jos korot nousisivat 2 prosenttiyksikköä, se kasvattaisi korkokatetta analyysin perusteella kokonaisuutena 4,1 % vuonna 2017 ja vuoteen 2019 mennessä kaikkiaan 10,5 %. Oman pääoman arvo puolestaan pienenisi 2,7 %. Jos taas korot pysyisivät vuoden 2016 lopun tasolla eikä luotonanto kasvaisi, korkokate supistuisi kokonaisuutena 7,5 %. Arvioihin vaikuttaa hyvin paljon se, minkälaisia oletuksia pankit tekevät asiakkaidensa käyttäytymisestä. Esimerkiksi oletus talletusten pysyvyydestä korkojen noustessa on keskeinen edellytys sille, että korkokate voi kasvaa.

EKP kysyi pankeilta myös, millaisia käyttäytymismalleja ne käyttävät korkoriskin mittaamiseen ja hallitsemiseen ja miten ne arvioivat taustalla olevia riskejä. Asiakkaiden käyttäytyminen on keskeistä varsinkin talletuksiin liittyvän korkoriskin kannalta, minkä vuoksi pankit voivat käyttäytymismallien avulla mitata ja hallita paremmin korkoriskiään. Herkkyysanalyysi paljasti, että useimpien talletuksia koskevien mallien oletuksena on, että korot laskevat. Malleihin voi tästä syystä liittyä suuri malliriski. Valvojat saivat hyvän käsityksen siitä, kuinka niiden valvomat laitokset hallitsevat näitä riskejä. Havainnoista keskustellaan kunkin pankin kanssa erikseen osana valvontadialogia.

Stressitesti osoitti myös, miten pankit käyttävät korkojohdannaisia riskisaamisten suojaamiseen ja saavuttaakseen tavoitteidensa mukaisen korkoprofiilin. Lisäksi ilmeni, että pankit varautuvat hyvin eri tavoin tuleviin korkomuutoksiin. Tarvittaessa myös tämä otetaan esille kunkin pankin kanssa käytävissä keskusteluissa.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Uta Harnischfeger puhelinnumerossa +49 69 1344 6321.

Huomautuksia:

Korkomuutokset vaikuttavat sekä rahoitusinstrumentista – esimerkiksi joukkovelkakirjasta – saatavaan korkotuottoon että instrumentin markkina-arvoon. Molemmat muuttujat pitää siksi ottaa huomioon korkoherkkyysanalyysissä.

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle
Ilmoita väärinkäytöksestä