Mikä on AnaCredit?

11.11.2015 (päivitetty 10.7.2019)

AnaCredit on tietokanta, joka sisältää yksityiskohtaisia tietoja euroalueen yksittäisten pankkien lainoista. Nimi tulee sanoista ”analytical credit datasets” eli analyyttiset luottotilastot. EKP:n vuonna 2011 aloittama hanke toteutettiin yhteistyössä euroalueen kansallisten keskuspankkien kanssa, ja siihen osallistui kansallisia keskuspankkeja myös euroalueen ulkopuolelta. Hankkeessa luotiin tietoaineistojen ja kansallisten luottorekisterien avulla yhdenmukaistettu tietokanta, joka tukee keskuspankin toimintoja, kuten rahapoliittista päätöksentekoa ja makrovakauden valvontaa.

AnaCredit-hanke

Mihin AnaCredit-tietokantaa tarvitaan?

Hyvien päätösten perustaksi tarvitaan tarkkoja tietoja. Entistä yksityiskohtaisempien tilastojen tarve on kasvanut finanssikriisin myötä kahdesta syystä.

1. Kriisi on osoittanut, että talouden eri toimialat sekä yksittäiset yritykset ja kotitaloudet euroalueen eri maissa reagoivat talouden häiriöihin hyvin eri tavoin. Jotta EKP voi hoitaa tehtäviään, sen on oltava selvillä tällaisista kehityssuunnista ja seurattava niitä tarkasti.
2. EKP sekä euroalueen kansalliset keskuspankit ja viranomaiset ovat ottaneet hoitaakseen uusia makrovakauden valvontatehtäviä. Näissä tehtävissä tarvitaan uusia välineitä ja uutta tietoa. AnaCredit-tietokannan tarkoitus on aluksi tarjota lisätietoja, joita tarvitaan rahapolitiikkaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvissä tehtävissä. Myöhemmin tietokantaa saatetaan laajentaa myös pankkivalvonnan tarpeisiin.

Vertailtavuuden parantamiseksi AnaCredit-tietokannassa käytetään yhdenmukaistettuja käsitteitä ja määritelmiä, ja sen tiedot kattavat ainakin kaikki euroalueen maat. Se siis laajentaa eurojärjestelmän tilastopohjaa merkittävästi.

Mitä hyötyä AnaCredit-tietokannasta on?

Hyvät päätökset edellyttävät selkeää tilannekuvaa. Siksi keskuspankit tarvitsevat kattavia tilastotietoja. AnaCredit-tietokannasta saatavat tilastot sisältävät selkeämpää ja yksityiskohtaisempaa tietoa rahapoliittisten päätösten tueksi ja auttavat pitämään rahoitusjärjestelmän vakaana ja avoimena. Siitä hyötyvät päättäjien ja valvojien lisäksi pankit ja sitä kautta myös kansalaiset.

Mitä uutta AnaCredit-tietokannassa on?

AnaCredit-tietokanta sisältää hyvin yksityiskohtaisia ja täysin vertailukelpoisia tietoja kaikista euroalueen maista. Tietokannan avulla voidaan tehdä entistä tarkempia analyyseja ja vertailuja, joihin aiemmat yleisemmälle tasolle keskittyvät tiedot eivät riittäneet. Tarkat analyysit ovat olennaisen tärkeitä keskuspankin toiminnoille, kuten rahapoliittisten päätösten valmistelulle ja toteutukselle sekä makrovakauden valvonnalle.

AnaCredit-tietokanta sisältää esimerkiksi yksityiskohtaisia tietoja luotonannosta yrityksille – myös pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) – joista on ollut aiemmin saatavana vain osittaisia kyselytietoja. Uusien tarkempien tietojen avulla nyt voidaan saada esiin aiemmin piiloon jääneitä luottojen kysynnän ja tarjonnan eroja eri toimialoilla tai yritysluokissa (esimerkiksi teollisuus/palvelut tai suur-/pienyritykset). Rahapoliittisessa päätöksenteossa on tärkeää saada luotettavia tietoja pk-yritysten lainansaannista. Pk-yritykset ovat nimittäin Euroopan talouden selkäranka ja tärkein työnantajaryhmä, ja niiden rahoituksensaanti on lähes yksinomaan pankkien varassa. AnaCredit-tietokannan avulla voidaan myös arvioida pk-yritysten velkaantumisen kehitystä ja velanhoitoa. Ne ovat merkittäviä tekijöitä arvioitaessa tietyntyyppisiin lainoihin liittyviä pankkien riskejä.

Asiantuntijat tarvitsevat yksityiskohtaisia tietoja myös rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien arvioinnissa. AnaCredit-tietokannan avulla voidaan esimerkiksi todeta, että jonkin jäsenmaan pankkijärjestelmän riittämätön hajautus altistaa sen liian suurille alue- tai toimialakohtaisille riskeille. Sen jälkeen riskit voidaan analysoida tarkasti ja niitä voidaan seurata, jotta ne eivät pääse kehittymään koko rahoitussektorin laajuisiksi järjestelmäriskeiksi.

AnaCredit-tietokantaan raportoitavien yhdenmukaistettujen tietojen avulla voidaan myös tarkastella tietyn yrityksen luottojen kokonaismäärää kaikissa euroalueen pankeissa – myös muissa kuin yrityksen kotimaassa toimivissa pankeissa. Näitä tietoja ei aiemmin ole ollut saatavilla aineistojen puutteellisuuden tai vertailukelvottomuuden vuoksi. Pankkivalvojat pystyvät nyt esimerkiksi havaitsemaan, jos yksittäisen yrityksen luottojen takaisinmaksu yhdelle tai useammalle pankille vaikuttaa viivästyvän. Tällöin voidaan arvioida yrityksen luottokelpoisuus ja määrittää lainanantajapankeille mahdollisesti aiheutuva riski.

Miksi EKP haluaa kerätä niin paljon tietoja?

AnaCredit-tietokantaan kerätään ainoastaan välttämättömät tiedot. Tällä hetkellä tietokantaan pyydetään tietoja vain yritysten (ja muiden oikeushenkilöiden) lainoista, joiden suuruus on yli 25 000 euroa. Suhteellisen matalan alarajan tarkoituksena on täydentää nykyisissä tiedoissa olevia merkittäviä puutteita, jotka liittyvät erityisesti euroalueen pk-yritysten rahoituksensaantiin.

Tuleeko yksityishenkilöiden lainatiedoista julkisia?

EKP ei yleisesti ottaen tarvitse eikä halua tietoja yksityisten lainanottajien henkilöllisyydestä. Vaikka EKP:n neuvosto keräisikin jossain vaiheessa AnaCredit-tietokantaan tietoja kotitalouksien asuntolainoista ja muista luotoista, tietoja käsiteltäisiin anonyymeina. Varmistaakseen, että AnaCredit-asetus turvaa asianmukaisesti tietosuojan, EKP konsultoi asetusluonnoksesta Euroopan tietosuojavaltuutettua, jonka ohjeet otettiin huomioon kokonaisuudessaan.

Entä jos hakkerit pääsevät tietokantaan?

Keskuspankeilla on kattava kokemus luottamuksellisten tietojen turvaamisesta. Se on osa niiden päivittäistä toimintaa. Eurojärjestelmä käsittelee nykyiselläänkin monia luottamuksellisia tietoja, joten tietoturva on järjestetty asianmukaisesti. Monissa Euroopan unionin maissa on käytössä luottorekistereitä, ja joissakin niistä säilytetään paljon AnaCredit-aineistoja luottamuksellisempia tietoja. EKP on huolehtinut ja tulee jatkossakin huolehtimaan henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta Euroopan unionin tietosuojasäännösten mukaisesti. Yhtenäisestä tietosuojasta on säädetty direktiivissä 95/46/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001.

Millaisia kuluja AnaCredit-tietokannasta aiheutuu pankeille? Eikö raportointi ole kohtuuton vaatimus pienille pankeille?

EKP ymmärtää, että näin tarkka tietojen raportointi aiheuttaa paljon työtä varsinkin niissä maissa, joissa yksityiskohtaisten tietojen raportointi on uutta. Siksi EKP toteutti vuonna 2014 kattavan kustannus-hyötyanalyysin, jonka tavoitteena oli pitää raportoinnin aiheuttamat kulut mahdollisimman pieninä. Sen perusteella AnaCredit-asetukseen sisällytettiin vain vaatimukset, jotka todettiin EKP:n rahapoliittisten tehtävien hoidon kannalta niin merkittäviksi, että tietoaineiston perustamis- ja ylläpitokulut ovat perusteltavissa. Kustannus-hyötyanalyysi on vakiintunut menettely, jota käytetään aina EKP:n uusien tilastointivaatimusten valmisteluvaiheessa. Kaiken kaikkiaan AnaCredit-tietojen keruu on kannattavaa, sillä sekä keskuspankit että lainoja myöntävät kaupalliset pankit tarvitsevat omiin tarkoituksiinsa tarkkoja ja oikea-aikaisia tietoja luottoriskeistä.

Raportoinnin aiheuttamaa työmäärää on kaikin keinoin pyritty rajoittamaan etenkin pienempien pankkien kohdalla. Kansallinen keskuspankki voi myös myöntää poikkeuslupia pienemmille pankeille. Joissakin maissa tämä saattaa johtaa siihen, että sadat pankit vapautetaan raportointivaatimuksista kokonaan.

Raportointilomakkeessa jokaiseen lainaan liittyy yli sata kysymystä – eikö se ole jo liioittelua?

Tietojen on oltava yksityiskohtaisia ja täsmällisiä, jotta tietokanta palvelisi tarkoitustaan. Siihen nähden vaadittavien tietojen määrä ei ole suhteeton. Kustakin lainasta on ilmoitettava noin 94 attribuuttia sekä 7 yksilöllistä tunnistetta, jotka toistuvat useita kertoja eri lomakkeissa. Lisäksi yrityksistä on ilmoitettava joitakin tunnistetietoja (esimerkiksi nimi, osoite ja yritysmuoto). Niitä tarvitaan yrityksen lainojen kokonaismäärän laskemiseksi, sillä yrityksellä voi olla lainoja useissa eri pankeissa eri puolilla Eurooppaa.

Miten varmistetaan, ettei AnaCredit-tietokanta käy pankeille liian kalliiksi?

EKP on hankkeen alusta alkaen arvioinut huolellisesti AnaCredit-tietokannan vaikutuksia pitääkseen sen aiheuttamat kustannukset kurissa. Kuten aina uusien tilastotietojen keräämishankkeiden yhteydessä, EKP toteutti vuonna 2014 kattavan kustannus-hyötyanalyysin, jossa arvioitiin kerättävien tietojen hyötyjä käyttäjille verrattuna kustannuksiin, esimerkiksi pankeille aiheutuviin raportointikuluihin. Pankkialan edustajat osallistuivat analyysiin tiiviisti, pääasiassa kansallisten keskuspankkien kautta. Analyysilla varmistettiin raportointivaatimusten kustannustehokkuus. Lisäksi EKP käynnisti 4.12.2015 epävirallisen kuulemisen, jossa yleisö sai kommentoida AnaCredit-asetusluonnosta ja sen raportointivaatimuksia. EKP tutki ja otti huomioon kaikki kuulemisen aikana saadut kommentit. Jos EKP:n neuvosto harkitsee AnaCredit-tietokannan laajentamista tulevaisuudessa, se huolehtii myös siitä, että eri sidosryhmät saavat näkemyksensä kuuluviin. Yksi mahdollisuus on järjestää julkinen kuuleminen erityisesti pankkivalvontatarkoituksiin kerättävien tietojen raportointivaatimuksista.

Teksti on päivitetty 10.7.2019, koska AnaCredit-tietokanta on nyt otettu käyttöön euroalueella.