Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Vähemmän merkittävien pankkien vakavaraisuuden kokonaisuusarviointi

Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin tavoitteena on varmistaa, että pankkijärjestelmä on kestävä ja kykenee välittämään rahoitusta taloudelle varmasti ja vakaasti.

Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa arvioidaan kattavasti pankkien strategiat, menettelyt ja riskit. Arvioinnin pohjalta määritetään myös, kuinka paljon pääomaa pankki tarvitsee riskiensä kattamiseksi.

Kansalliset valvontaviranomaiset ovat soveltaneet vähemmän merkittävien pankkien vakavaraisuuden kokonaisarviointiin yhteisiä menetelmiä vuodesta 2018 alkaen asteittain niin, että kaikki vähemmän merkittävät pankit ovat niiden piirissä vuoteen 2020 mennessä.

Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin menetelmäkuvaus 2020 – vähemmän merkittävät pankit

EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset ovat kehittäneet vähemmän merkittävien pankkien vakavaraisuuden yhteisiä arviointimenetelmiä vuodesta 2015. Menetelmät perustuvat valvojan arviointiprosessia koskeviin EPV:n ohjeisiin, ja niitä on kehitetty merkittävien pankkien arvioinnin ja kansallisten arviointiprosessien menetelmien pohjalta. Kaikki vähemmän merkittävät pankit tulivat vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin yhteisten menetelmien piiriin vuonna 2022.

Yhtenäinen valvonta

Yhteisten menetelmien myötä vähemmän merkittävien pankkien arviointi yhtenäistyy ja lähenee myös merkittävien pankkien arviointia. Kansalliset valvontaviranomaiset vastaavat edelleen vähemmän merkittävien pankkien arvioinnista ja päättävät siis tarvittavista pääoma- ja likviditeettitoimista sekä laadullisista toimista.

Suhteellisuusperiaate

Arviointiprosessissa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta: kunkin pankin valvonnan vähimmäistaso määräytyy sen mukaan, miten tarkasti valvottavaksi laitos on prioriteettiluokittelussa luokiteltu ja millaista liiketoimintaa se harjoittaa. Vähemmän merkittävien pankkien arviointiprosessit eroavat siis toisistaan esimerkiksi siinä, miten yksityiskohtainen arviointi on, paljonko tietoja valvojille on toimitettava ja mitä valvojat odottavat.

Joustavuus

Kansallisilla valvontaviranomaisilla on myös jonkin verran joustoa arviointiprosessissa, erityisesti arvioitaessa pankkien sisäisiä pääoman riittävyyden arviointimenettelyjä (ICAAP) ja likviditeetin riittävyyden arviointimenettelyjä (ILAAP) sekä stressitestejä.

Menetelmien kehittämistä jatketaan vähemmän merkittävien laitosten vakavaraisuuden kokonaisarvioinnista saatavien kokemusten pohjalta.

Kaikki tähän osioon kuuluvat sivut

Ilmoita väärinkäytöksestä