Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Liettua: Tavoitteena tinkimätön valvonta

29.12.2014

Liettuan liittyminen euroalueeseen 1.1.2015 merkitsee myös osallistumista yhteiseen valvontamekanismiin. Liettuan keskuspankin varapääjohtaja Ingrida Šimonytė aloittaa valvontaelimen jäsenenä. Tässä haastattelussa hän kertoo Liettuan pankkisektorin keskeisistä piirteistä ja yhteisen pankkivalvonnan haasteista.

Mitä euroalueeseen ja yhteiseen valvontamekanismiin liittyminen merkitsee Liettualle? Entä mitä valvontaelimen jäsenyys merkitsee teille?

Lähentyminen Eurooppaan on jo pitkään ollut Liettuan tavoitteena, ja euroalueeseen liittyminen on yksi tärkeimmistä etapeista. Käytimme valuuttakatejärjestelmää vuodesta 1994, ja liti on ollut kiinnitettynä euron kurssiin helmikuusta 2002 lähtien.

Tällaisessa tilanteessa oli luonnollista pyrkiä liittymään euroalueeseen mahdollisimman nopeasti, etenkin kun jouduimme todella tekemään töitä litin eurosidonnaisuuden eteen vuosien 2008–2009 kriisin aikana. Euroalueen jäsenyyden myötä valuuttariski ja valuutanvaihtokulut jäävät historiaan. Lisäksi jäsenyys lujittaa pankkisektorin häiriönsietokykyä entisestään.

Meillä on onni päästä mukaan yhteiseen valvontamekanismiin ja valvontaelimeen hyvin pian pankkivalvonnan käynnistyttyä. Pääsemme heti tekemään yhteistyötä pankkivalvonnan ydintehtävien toteuttamiseksi.

Kattavan arvioinnin yhteydessä saitte kokemusta EKP:n suorasta valvonnasta, joka koski Liettuan kolmea suurinta pankkia. Miten pankit ovat valmistautuneet muutokseen? Mikä oli oma roolinne tässä prosessissa?

Kahdella suurimmalla pankilla, SEB bankasilla ja Swedbankilla, on Virossa ja Latviassa sisarpankit, jotka myös osallistuivat kattavaan arviointiin. Yhteenliittymän eli konsernin taso sen sijaan ei kuulunut EKP:n yhteisen valvontamekanismin piiriin. Kolmas pankki eli DNB osallistui arviointiin myös Virossa. Synergiaetuja oli monin paikoin. Pankit selviytyivät arvioinnista hyvin, ja korjauksia tarvittiin vain vähän myös epäsuotuisassa skenaariossa. Pääoma ylitti vähimmäismäärän kaikissa tilanteissa. Tämä kuvaa hyvin kurinalaista linjaa, jota kaikki pankit ovat noudattaneet maailmanlaajuisen kriisin alettua. Ne olivat tuolloin määrittäneet mahdolliset tappiot melko tiukoin oletuksin, eikä muutoksia juuri tarvittu. Liettuan pankit ovat jo kestävällä pohjalla, kun liitymme yhteiseen valvontamekanismiin.

Liettuan keskuspankki osallistui prosessiin laajasti – meillä oli muita maita vähemmän aikaa käytettävissämme, koska aloitimme kattavan arvioinnin myöhemmin. Keskuspankin osuus ei siksi jäänyt pelkkään koordinointiin ja valvontaan. Toteutimme myös osia saamisten laadun arvioinnista, jotta arviointi saatiin pidettyä aikataulussa ja kustannustehokkaana. Paikallisten tilintarkastajien ja konsulttien olisi ollut vaikea järjestää tehtävään riittävästi henkilökuntaa niin lyhyellä varoitusajalla.

Mitkä ovat Liettuan pankkisektorin keskeiset piirteet ja miten yhteinen pankkivalvonta vaikuttaa niihin?

Pankkijärjestelmän rakenne on samanlainen kuin muissa Baltian maissa, ja myös suurimmat pankit ovat pääosin samat. Pankkijärjestelmää hallitsevat pohjoismaisten pankkien tytäryhtiöt. Kolmen suurimman pankin yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 70 %. Lisäksi Liettuassa on muutamia pienempiä pankkeja, jotka eivät ole pankkivalvonnassa käytetyn määritelmän mukaisesti merkittäviä luottolaitoksia, sekä joitakin sivuliikkeitä.

Kriisin aikana Liettuan pankkijärjestelmä osoitti kestävyytensä: useimmissa tapauksissa tappiot kirjattiin heti, ja pääoman määrää kasvatettiin. Jotkin pienet pankit joutuivat kuitenkin lopettamaan toimintansa vuosina 2011–2013 huonon hallinnon vuoksi. Se ei vaikuttanut koko pankkijärjestelmään haitallisesti, vaan pikemminkin lisäsi järjestelmän kestävyyttä ja vakavaraisuutta.

Edelleenkin Liettuassa toimivien pankkien vakavaraisuussuhteet ylittävät selkeästi vaaditun vähimmäistason. Esimerkiksi 1.10.2014 pankkijärjestelmän vakavaraisuussuhde oli 20,7 %.

Liettuan kolme merkittäväksi katsottua pankkia ovat ulkomaisten konsernien tytäryhtiöitä. Pääkonttorit sijaitsevat maissa, jotka eivät osallistu pankkivalvontaan. Miten yhteistyö näitä pankkeja valvovien kansallisten viranomaisten kanssa sujuu?

Kolmea suurinta pankkia valvovat Ruotsin ja Norjan kansalliset valvontaviranomaiset. Liettuan keskuspankin yhteistyö niiden kanssa on jatkunut jo pitkään ja on hyvä esimerkki rajat ylittävästä valvonnasta. Valvontakollegiot ovat tehneet arvokasta työtä hoitamalla yhteydenpitoa kansallisten valvontaviranomaisten kanssa tehokkaasti ja sujuvasti.

Pankkivalvonnan myötä EKP osallistuu kollegioiden toimintaan ja antaa siihen oman panoksensa. Pankkivalvontaan osallistuvien maiden kansalliset valvontaviranomaiset, kuten Liettuan keskuspankki, jatkavat valvontakollegioissa tarkkailijoina ja tukevat EKP:tä, jolla on aktiivinen rooli kollegiotyöskentelyssä. Viimeisimmissä kollegioiden kokouksissa, joihin EKP on osallistunut, on jo nähty, että yhteistyö jatkuu hyvässä hengessä.

Mitkä ovat yleisesti ottaen suurimmat EU:n pankkivalvonnan kohtaamat haasteet?

Mielestäni on tärkeä varmistaa, että yhteisessä pankkivalvonnassa yhdistyvät tarkka valvonta ja valvottavien pankkien oikeudenmukainen kohtelu.

Valvonnan on ilman muuta oltava tinkimätöntä ja tasapuolista, mutta samalla on vältettävä turhaa joustamattomuutta. Päätösten on oltava selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Myös valvottavien pankkien on saatava sanoa sanansa, ja yhteistyön sujuvuudesta on huolehdittava.

Yhtenä maanne nuorimmista päättäjistä olette jo edenneet urallanne pitkälle. Mikä teitä motivoi ja innoittaa?

Kun Liettua itsenäistyi uudelleen, nuori polvi pyrki kehittämään instituutioiden ja yritysten toimintatapoja sekä liiketoimintaympäristöä länsimaiseen suuntaan. Elin lapsuuteni neuvostomiehityksen aikaan, ja silloin toivoin, että maamme olisi jonain päivänä vapaa ja voisi pyrkiä kohti demokratiaa ja vaurautta, joka rautaesiripun toisella puolella oli itsestäänselvyys. Olen kiitollinen, että toiveeni toteutui ja että olen saanut olla mukana tässä ainutlaatuisessa siirtymävaiheessa. Minua ja maanmiehiäni motivoi eniten se valtava muutos, jonka jo olemme saaneet aikaan.

Ilmoita väärinkäytöksestä