Helsingin Sanomien haastattelu

EKP:n valvontaelimen jäsen Anneli Tuominen, haastattelijana Anni Lassila, 29.3.2023

4.4.2023

Mitä meidän pitäisi ajatella pankkimarkkinoiden viimeaikaisesta levottomuudesta?

Viime aikoina nähdyt ongelmat ovat olleet aika tavalla erikoistilanteita, joita en missään tapauksessa yleistäisi koko pankkimarkkinaan. Silicon Valley Bankin tilanne Yhdysvalloissa ja myös Credit Suissen ongelmat ovat yksittäisten pankkien erityisiä ongelmia. Silti ne luovat levottomuutta suhtautumisessa terveisiin pankkeihin. Lisäksi taloudelliseen tilanteeseen liittyy paljon epävarmuutta, jota aiheuttavat korkea inflaatio, nopeasti kohonneet korot, korkea energian hinta ja heikot kasvunäkymät sekä edelleen jatkuva Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Nämä jo itsessään luovat otollista maaperää huhuille.

Tässäkin kriisissä oli hämmästyttävää se, miten herkästi pankkien osakekurssit kaikkialla saatiin raiteiltaan, vaikka kuten sanoit, esimerkiksi Silicon Valley Bankin tilanne oli hyvin erityinen. Onko yhä yllättävää, miten helppoa tämä ala on saada jonkinlaiseen psykologiseen syöksykierteeseen?

Siihen vaikuttaa myös nykyinen tilanne ja se, että tässä ajassa on paljon epävarmuustekijöitä. Silloin kiinnitetään huomiota pieniinkin särähdyksiin markkinoilla.

Myös sosiaalisen median kirjoittelu voi osaltaan pahentaa huhujen leviämistä. Osa kirjoittelusta ei ole faktapohjaista, osa voi täyttää manipulaation tunnusmerkit ja osa voi pahimmassa tapauksessa olla jopa hybridivaikuttamista. Hybridivaikuttaminen on jo määritelmänkin mukaan vaikeasti tunnistettavaa, mutta sen käytöstä pankkikriiseissä ei ole todisteita. Silti meidän kaikkien on syytä ymmärtää, että päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen saatetaan yrittää vaikuttaa epärehellisin keinoin.

Nostaisin esiin myös kryptomarkkinoiden viime kuukausien tapahtumat. Ne ovat aiheuttaneet pelkoa, että ongelmat leviävät finanssisektorille. Siksi kryptomarkkinoille olisi saatava – ja on tulossa - lisää sääntelyä ja valvontaa. Toistaiseksi pankeilla on vain vähän kryptovaroihin liittyviä saatavia ja kytköksiä, mutta asiaa pitää seurata. Henkilökohtaisesti suhtaudun kryptovaroihin hyvinkin kriittisesti. Ne eivät tuota välttämättä lisäarvoa yhteiskunnan kannalta, ja pahimmillaan niitä on käytetty edistämään rikollisuutta.

Silicon Valley Bankin ongelmat on liitetty siihen, että Yhdysvalloissa keskikokoisten pankkien sääntelyä on löyhennetty. Pitäisikö Yhdysvaltojen palauttaa tiukka sääntely myös keskikokoisiin pankkeihin?

Ilman muuta pitäisi. Yhdysvaltojen pitäisi ulottaa saman sisältöinen valvonta kuin mikä koskee suuria pankkeja myös niin sanottuihin pienempiin pankkeihin, vaikka eihän Silicon Valley Bank mikään kovin pieni pankki ollut 200 miljardin dollarin taseellaan. Nyt siellä ei ole sovellettu kaikkia Basel-sääntelyn muutoksia keskikokoisiin pankkeihin. Niille ei myöskään ole tehty stressitestejä yhtä usein kuin isoille pankeille.

Onko joukkolainasaatavissa euroalueella vastaavia arvostuspommeja jollain muulla alueella kuin likviditeettipuskureissa?

Meidän arviomme mukaan pankkisektorin kokonaiskuvassa ei ole aihetta erityiseen huoleen. Pankkivalvojat käyvät pankkien taseet läpi, eikä sieltä ole tässä asiassa tullut ilmi mitään huolestuttavaa.

On häkellyttävää, miten paljon järjestämättömien luottojen määrää on onnistuttu laskemaan euroalueen pankeissa lyhyessä ajassa. Mikä sen merkitys on?

Järjestämättömien luottojen määrä on laskenut euroalueella yli tuhannesta miljardista eurosta noin 340 miljardiin euroon tällä hetkellä. Se on vain noin kaksi prosenttia luottokannasta. Määrä on laskenut erittäin paljon, ja sen eteen on tehty aivan valtavasti työtä. Voisi sanoa, että siinä on oltu aika peräänantamattomia. Se ei ole aina ollut helppoa, koska pankit ovat joutuneet kirjaamaan isoja tappioita, kun ne ovat puhdistaneet taseitaan järjestämättömistä luotoista.

Jos olisi tultu tähän tilanteeseen ilman tätä harjoitusta, kuinka paljon huonompi tilanne olisi?

Ei kannata spekuloida, koska tosiasia on, että näin on tehty. On myös tapahtunut odottamattomia asioita, joista pienin ei ole sota Euroopassa. Mutta EKP:n pankkivalvonta perustettiin sitä varten, että saataisiin keskitetty valvoja, joka on tarpeeksi tiukka ja vaativa ja jolla on valmius tarvittaessa ryhtyä tiukempiinkin valvontatoimiin - myös valvottaessa pankkeja, joilla on ongelmia. En usko, että se olisi kotimaisin voimin tapahtunut.

Vuosi sitten totesit haastattelussa HS:ssä, että voi kuitenkin epäillä, ovatko luottosalkut oikeasti niin hyvässä kunnossa kuin miltä päälle päin näyttää.

Meidän valvontaprioriteettejamme on ollut viime vuosina juuri tämä, että lainat luokitellaan oikein ja että tehdään riittävät varaukset ja ymmärretään, mitä luottosalkku pitää sisällään. Toinen painopistealue on ollut pankkien hallintokulttuuri. Ongelmiin joutuneissa pankeissa on voitu nähdä, että monet puutteet niiden liiketoimintamalleissa johtuvat nimenomaan hallinnon puutteista. Pankilla voi olla esimerkiksi liian autoritäärinen toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja, jolloin syntyy tilanne, ettei pystytä haastamaan tätä yhtä mielipidettä. Silloin voidaan mennä metsään.

Voivatko kuluttajat luottaa siihen, että teidän valvomanne pankit pysyvät pystyssä?

On jo julkisestikin todettu, että euroalueen pankit ovat hyvässä kunnossa. Ydinvakavaraisuus on keskimäärin hyvällä 15 prosentin tasolla. Myös likviditeettipuskurit ovat hyvät. Olemme perustamisvuodestamme 2014 asti käyneet hyvin tarkasti läpi luottosalkkuja, hallintoa sekä sisäisiä luottoriskimalleja. Vuonna 2021 otimme erityisen tarkastelun kohteeksi korkoriskin hallinnan ja sen, miten tallettajien käyttäytymistä pystytään ennustamaan. Näihin tärkeisiin asioihin on kiinnitetty jatkuvasti huomiota jo kauan aikaa.

Meillä on jokaiselle suurelle pankille oma valvontaryhmä, ja ne ovat jatkuvassa kontaktissa pankkien johdon kanssa. Silloin kun tapahtuu jotain erityistä, kontakteja on miltei päivittäin.

Vuoden 2024 alussa pankeille tehdään myös kyberstressitesti. Se on uutta pankkivalvonnan alueella. Testin tavoitteena on muun muassa kartoittaa, miten pankit pystyvät rajoittamaan kyberiskujen vaikutusta sekä varmistamaan palvelujen jatkumisen. Toistaiseksi mitään todella vakavia kybertapahtumia ei onneksi ole ollut.

Miten kyberriskien stressitestejä tehdään?

Sitä ei ole vielä määritetty – testiä ollaan parhaillaan suunnittelemassa. Samanlaisia testejä pitäisi itse asiassa tehdä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Esimerkiksi siitä, miten yhteiskunta toimii ja miten maksuliikenne toimii, jos sähköt katkeavat.