Menu

Basel III –säännöstö

Basel II –säännöstöön perustuva kattava uudistuspaketti, jota Baselin pankkivalvontakomitea alkoi kehittää vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ja jonka tavoitteena on vahvistaa pankkisektorin sääntelyä, valvontaa ja riskienhallintaa. Uudistusten tarkoitus on parantaa pankkien kykyä selviytyä rahoitussektorin ja koko talouden häiriötilanteista, parantaa riskienhallintaa ja sisäistä hallintoa sekä lisätä pankkien avoimuutta ja tehostaa raportointia.

Baselin pankkivalvontakomitea

Keskeinen pankkien vakavaraisuussääntelyn kansainvälisiä standardeja antava elin ja pankkivalvontaa koskevien asioiden yhteistyöfoorumi. Sen tehtävänä on lisätä rahoitusvakautta vahvistamalla pankkeihin kohdistuvaa sääntelyä ja valvontaa sekä yhtenäistämällä pankkien noudattamia menettelytapoja. Baselin pankkivalvontakomitean jäseninä on pankkien suorasta valvonnasta vastaavia viranomaisia ja keskuspankkeja.

Elvytyssuunnitelma

Pankeilta vaadittava suunnitelma, jolla varaudutaan mahdollisiin rahoitusjärjestelmää koskeviin vaikeuksiin ja toimintakyvyn palauttamiseen nopeasti talouden häiriötilanteissa. Elvytyssuunnitelman tulee sisältää uskottavia ja toteutuskelpoisia elvytysvaihtoehdot toimintakyvyn palauttamiseksi, esimerkiksi pääoma- tai likviditeettitilanteen parantamiseksi.

Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB)

Kansainvälinen elin, joka edistää maailman finanssimarkkinoiden vakautta koordinoimalla kansallisten rahoitusvalvontaviranomaisten ja kansainvälisten standardeja antavien elinten yhteistyötä niiden kehittäessä tehokkaita sääntelyyn, valvontaan ja muihin finanssisektorin osa-alueisiin liittyviä periaatteita. Sen tavoitteena on luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kannustamalla eri sektoreita ja maita toteuttamaan näitä periaatteita yhtenäisesti.

Euroopan pankkiviranomainen (EPV)

1.1.2011 perustettu Euroopan finanssivalvojien järjestelmään kuuluva riippumaton EU:n viranomainen, jonka tarkoituksena on varmistaa pankkisektorin vakavaraisuussääntelyn ja valvonnan yhdenmukaisuus koko EU:ssa. Pankkiviranomaisen tärkeimpänä tehtävänä on osallistua pankkitoimintaa koskevan yhteisen sääntökirjan laadintaan. Siihen kirjataan yhteiset vakavaraisuussäännöt, joita sovelletaan yhdenmukaisesti koko EU:ssa.

Järjestämättömät saamiset

Euroopan pankkiviranomaisen vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevan teknisen täytäntöönpanostandardin liitteen V kohdan 145 mukaan saamiset ovat järjestämättömiä, jos ne täyttävät jommankumman tai molemmat seuraavista kriteereistä: a) saaminen on huomattava ja sen erääntymisestä on kulunut yli 90 päivää ja b) velallinen ei todennäköisesti suorita velvoitteitaan täysimääräisesti ilman takuun realisointia riippumatta siitä, onko saaminen jo erääntynyt tai siitä, kauanko erääntymisestä on.

Kansallinen valvontaviranomainen

Viranomainen tai elin, jolla kansallisen lainsäädännön nojalla on valtuudet valvoa luottolaitoksia osana kotijäsenvaltionsa valvontajärjestelmää.

Kattava arviointi

Vakavaraisuutta koskeva tarkastus, joka EKP:n on toteutettava ennen laitoksen ottamista suoraan valvontaan. Kattavalla arvioinnilla varmistetaan, että pankeilla on riittävästi pääomaa ja että ne kykenevät selviytymään mahdollisista rahoitussektorin häiriötilanteista. Kattava arviointi käsittää saamisten laadun arvioinnin ja stressitestin.

Kriisinratkaisusuunnitelma

Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten laatima ja säännöllisesti päivittämä suunnitelma. Siinä kuvataan kattavasti uskottavat ja toteutuskelpoiset toimet, jotka voidaan toteuttaa yhteisen kriisinratkaisuneuvoston johdolla, jos pankki täyttää kaikki kriisinratkaisun kriteerit. Suunnitelman tarkoituksena on valmistella keinot ja menettelyt pankin hallittuun kriisinratkaisuun siten, että pankin kriittisten toimintojen jatkuvuus turvataan.

Kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa

Pankki voidaan todeta kykenemättömäksi tai todennäköisesti kykenemättömäksi jatkamaan toimintaansa, jos yksi seuraavista ehdoista täyttyy tai todennäköisesti täyttyy: 1) se ei enää täytä pankkitoimiluvan edellytyksiä, 2) sillä on enemmän velkoja kuin varoja, 3) se ei kykene maksamaan velkojaan niiden erääntyessä tai 4) se tarvitsee erityistä julkista tukea.

Merkittävä laitos

YVM-asetuksessa määrättyjen ja YVM-kehysasetuksessa täsmennettyjen kriteerien perusteella merkittäväksi määritetty pankki. Merkittävät pankit ovat EKP:n suorassa valvonnassa. Jotta pankki voidaan luokitella merkittäväksi, sen on täytettävä vähintään yksi merkittävyyskriteereistä. Merkittävyyskriteereistä riippumatta EKP:n päätöksellä voidaan milloin tahansa päättää valvoa laitosta suoraan, jos se on tarpeen korkealaatuisten valvontakäytäntöjen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. EKP:n suorassa valvonnassa on tällä hetkellä 119 pankkiryhmittymää.

Merkittävä omistusosuus

Sellainen omistusosuus toisesta luottolaitoksesta, joka kattaa vähintään 10 % kyseisen laitoksen pääomasta tai äänioikeuksista tai jonka nojalla on mahdollista vaikuttaa huomattavasti laitoksen johtamiseen.

Omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus (MREL)

Kaikkia EU:n luottolaitoksia koskeva vaatimus, jonka tarkoitus on varmistaa, että luottolaitokset pystyvät kantamaan tappiot konkurssitilanteessa. MREL-vaatimus sisältyy pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin (Bank Recovery and Resolution Directive, BRRD). MREL-vaatimuksen tavoitteet ovat samat kuin tappioiden kattamiseen käytettävissä olevaa kapasiteettia (TLAC) koskevalla vaatimuksella. MREL-vaatimuksen mukaiset pääomavaatimukset lasketaan kuitenkin eri tavalla Euroopan pankkiviranomaisen määrittämien kriteerien pohjalta.

Pankkiunioni

Yhdennetyt rahoitusmarkkinajärjestelyt, joihin kuuluvat yhteinen valvontamekanismi, yhteinen pankkien kriisinratkaisumekanismi sekä yhteinen sääntökirja. Sääntökirjaan kirjattujen yhdenmukaisten talletussuojajärjestelmien pohjalta voi vielä kehittyä myös yhteiseurooppalainen talletussuoja.

Sijoittautumisoikeuden käyttöön liittyvät menettelyt

Luottolaitos, joka on saanut toimiluvan yhden jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta ja on niiden valvonnassa, saa vapaasti sijoittautua toiseen jäsenvaltioon ja tarjota toisessa jäsenvaltiossa niitä palveluja, joita sen toimilupa käsittää (vakavaraisuusdirektiivin artikloissa 33–46 säädetyllä tavalla).

Sisäinen malli

Riskien mittaamiseen ja hallintaan liittyviä menetelmiä, joita käytetään omien varojen vaatimusten laskennassa. Mallit ovat luottolaitoskohtaisia, ja niiden käyttöön on saatava toimivaltaisen viranomaisen ennakkolupa vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan mukaisesti.

Sisäiset likviditeetin riittävyyden arviointimenettelyt (Internal Liquidity Adequacy Assessment Process, ILAAP)

Strategiat ja menettelyt, joiden avulla pankit jatkuvasti tunnistavat, mittaavat, hallitsevat ja seuraavat likviditeettiriskiä asianmukaisilla aikaväleillä, myös päivänsisäisesti, jotta varmistetaan, että pankit pitävät yllä riittäviä likviditeettipuskureita. Toimivaltaiset viranomaiset arvioivat ILAAP-menettelyn osana valvojan arviointiprosessia.

Sisäiset pääoman riittävyyden arviointimenettelyt (Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP)

Strategiat ja menettelyt, joiden avulla pankit jatkuvasti arvioivat sisäisen pääomansa määrää, lajeja ja jakautumista sekä pitävät ne sellaisina, että pääoma riittää kattamaan sen luonteiset ja tasoiset riskit, joita pankkeihin kohdistuu tai saattaa kohdistua. Toimivaltaiset viranomaiset arvioivat ICAAP-menettelyn osana valvojan arviointiprosessia.

Soveltuvuusarviointi

Valvontaviranomaisten toteuttama arviointi siitä, ovatko pankkien ylimpien hallintoelinten jäseniksi ehdotetut henkilöt soveltuvia tehtävään. EKP tekee suorassa valvonnassaan olevien merkittävien luottolaitosten jäsennimityksiä koskevat soveltuvuusarviointipäätökset. Vähemmän merkittäviä laitoksia koskevat soveltuvuusarviointipäätökset ovat edelleen kansallisten valvontaviranomaisten vastuulla, paitsi jos jäsennimitys sisältyy toimilupaa koskevaan menettelyyn. Sellaisessa tapauksessa päätöksen tekee EKP sekä merkittävien että vähemmän merkittävien laitosten osalta.

Vakavaraisuusasetus ja -direktiivi

Vakavaraisuusasetus ja -direktiivi: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013 luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista (vakavaraisuusasetus) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta (vakavaraisuusdirektiivi). Vakavaraisuusdirektiiviin ja -asetukseen viitataan usein yhteisnimityksellä "CRD IV".

Valvojan arviointiprosessi

Prosessi, joka ohjaa merkittävistä ja vähemmän merkittävistä luottolaitoksista tehtävää valvonta-arviota. Valvonta-arvion pohjalta laitoksille voidaan tarvittaessa esittää vähimmäisvaatimukset ylittäviä lisävaatimuksia (kuten omia varoja koskevia vaatimuksia, tiedonantovaatimuksia tai maksuvalmiusvaatimuksia) tai muita tarvittavia toimenpiteitä koskevia vaatimuksia.

Valvontaohjelma (Supervisory Examination Programme, SEP)

Yhteisen valvontaryhmän kullekin merkittävälle laitokselle laatima ohjelman seuraavan 12 kuukauden tärkeimmistä valvontatoimista, niiden suunnitelluista aikatauluista ja tavoitteista sekä paikalla tehtävistä tarkastuksista ja sisäisten mallien arviointiin liittyvistä valvontatoimista.

Vastustamattajättämismenettely

EKP:n pankkivalvonnan päätöksenteossa YVM-asetuksen nojalla noudatettava menettely. Siinä EKP:n neuvoston katsotaan hyväksyneen valvontaelimen laatimat päätösluonnokset, jollei se vastusta niitä tietyn ajan (enintään 10 työpäivän) kuluessa.

Vähemmän merkittävä laitos

YVM-asetuksen mukaan vähemmän merkittäväksi luokiteltu laitos, jonka suorasta valvonnasta vastaavat kansalliset toimivaltaiset viranomaiset. Merkittävien laitosten suorasta valvonnasta puolestaan vastaa EKP.

Yhteinen valvontamekanismi (Single Supervisory Mechanism, SSM)

Mekanismi, joka koostuu EKP:stä ja kansallisista toimivaltaisista viranomaisista ja jonka tehtävänä on toteuttaa EKP:lle annettavia valvontatehtäviä. EKP on vastuussa tämän mekanismin tehokkaasta ja yhdenmukaisesta toiminnasta. Mekanismi tulee olemaan osa pankkiunionia.

Yhteinen valvontaryhmä

Kunkin merkittävän valvottavan yhteisön ja merkittävän valvottavan ryhmittymän valvonnasta vastaava ryhmä, johon kuuluu valvojia sekä EKP:stä että kansallisista toimivaltaisista viranomaisista.

YVM-asetus

Asetus, jolla annettiin EKP:lle luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevia erityistehtäviä ja perustettiin yhteinen valvontamekanismi euroalueen (ja mahdollisesti muidenkin EU:n jäsenvaltioiden) luottolaitosten valvontaa varten.

YVM-kehysasetus

Asetus, johon on kirjattu erityisesti YVM-asetuksen artiklassa 6 edellytetyt käytännön järjestelyt (ns. kehys), jotka ohjaavat EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten yhteistyötä yhteisessä valvontamekanismissa.