Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Vastauksia kysymyksiin...

…yhteisestä valvontamekanismista

Mikä on yhteinen valvontamekanismi?

Yhteinen valvontamekanismi (YVM) on perustettu hoitamaan pankkivalvontaa EU:ssa. Sen muodostavat EKP ja yhteisessä pankkivalvonnassa mukana olevien jäsenvaltioiden toimivaltaiset pankkivalvontaviranomaiset.

Kansalliset valvontaviranomaiset

Pankkivalvontamekanismin tavoitteena on ennen kaikkea

  • varmistaa, että Euroopan pankkijärjestelmä on luotettava ja sen toiminta vakaalla pohjalla
  • parantaa rahoitusmarkkinoiden yhtenäisyyttä ja vakautta Euroopassa.

Yhteinen valvontamekanismi on tärkeä virstanpylväs luotaessa eurooppalaista pankkiunionia.

Mihin yhteistä pankkivalvontamekanismia tarvitaan?

Yhteiseurooppalaisen valvontamekanismin avulla lievennetään pankkien ja valtioiden taloudellista kohtalonyhteyttä ja palautetaan siten luottamusta Euroopan pankkisektoriin.

Viimeaikainen finanssikriisi on osoittanut, että rahoitussektorin ongelmat voivat etenkin rahaliiton sisällä levitä maasta toiseen erittäin nopeasti ja voimallisesti ja vaikuttaa suoraan kansalaisten elämään kaikkialla Euroopassa.

Miksi juuri EKP saa vastuulleen uudet pankkivalvontatehtävät?

Pankkivalvontatehtävien antamiseen EKP:lle on useita syitä (oikeudellisen perustan ohella).

  • Riippumattomuus – Riippumattomana EU:n toimielimenä EKP kykenee hoitamaan pankkivalvontaa koko EU:n laajuisesti. Näin pystytään murtamaan noidankehää, jossa valtioiden ja pankkien vaikeudet ruokkivat toisiaan.
  • Asiantuntemus – EKP:llä on jo laaja kokemus rahoituslaitosten ja ‑markkinoiden analysoinnista. Sillä on siis käytettävissään tarvittavat keinot ja (yhdessä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa) myös tekniset valmiudet monimutkaisen valvontatehtävän suorittamiseen.
  • Tehtävien pitäminen erillään – Pankkivalvontaa ohjaaviin säädöksiin on kirjattu periaatteet, joilla varmistetaan, että EKP hoitaa pankkivalvontatehtävät erillään rahapoliittisista tehtävistään.
Mikä on YVM-kehysasetus? Mikä on sen tarkoitus ja keitä se koskee?

YVM-kehysasetukseen on kirjattu säännöt, jotka ohjaavat EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten (eli kansallisten valvontaviranomaisten) yhteistyötä yhteisessä pankkivalvontamekanismissa. Siinä on myös suoraan pankkeihin sovellettavia sääntöjä.

Miten EKP:n uusien tehtävien hoitamista valvotaan demokraattisesti?

Tärkeimmät vastuuvelvollisuus- ja raportointijärjestelyt:

  • EKP raportoi säännöllisesti Euroopan parlamentille, EU:n neuvostolle, Euroopan komissiolle, euroryhmälle ja pankkivalvontamekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden parlamenteille.
  • Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa hallinnon tehokkuuden.
  • Euroopan unionin tuomioistuin vastaa laillisuuden valvonnasta.

Demokraattisen valvonnan käytännön järjestelyt on kirjattu EKP:n ja Euroopan parlamentin väliseen toimielinten sopimukseen sekä EKP:n ja EU:n neuvoston väliseen yhteisymmärryspöytäkirjaan.

Tilivelvollisuus

Miten EKP välttää mahdolliset eturistiriidat pankkivalvontatehtävien
ja rahapoliittisten tehtävien hoidon välillä?

EKP hoitaa pankkivalvontatehtävät ja rahapoliittiset tehtävät toisistaan erillisinä. EKP:n päätöksentekoelimet käsittelevät rahapoliittisia kysymyksiä ja pankkivalvontakysymyksiä eri kokouksissa.

Eturistiriitojen välttämiseksi rahapoliittisiin tehtäviin suoraan osallistuvat työntekijät on lisäksi sijoitettu organisaatiossa erilleen valvontahenkilöstöstä.

…pankkivalvonnan valmisteluista

Milloin yhteinen pankkivalvontamekanismi aloitti toimintansa?

Yhteinen valvontamekanismi aloitti toimintansa 4.11.2014.

EU:n neuvosto vahvisti yhteistä valvontamekanismia koskevan asetuksen (YVM-asetus) 15.10.2013 Euroopan parlamentin kanssa käytyjen neuvottelujen päätteeksi. YVM-asetus tuli voimaan sen jälkeen kun se oli julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Yhteinen pankkivalvontamekanismi oli saatava täyteen toimintavalmiuteen viimeistään vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

Miten EKP on valmistautunut uusiin valvontatehtäviinsä?

EKP:hen on perustettu valvontatehtäviä varten uusia organisaatiorakenteita. Lisäksi on kehitetty sisäisiä menettelyjä ja rekrytoitu tarvittava valvontahenkilöstö.

Mikä oli kattava arviointi?

Kattavassa arvioinnissa tarkastettiin pankkien vakavaraisuus. Kattava arviointi tehtiin merkittäviksi katsotuille euroalueen ja muiden pankkivalvontamekanismiin osallistuvien maiden pankeille. Siinä oli kaksi toisiaan täydentävää osaa:

  • saamisten laadun arviointi
  • stressitesti.
  • Avoimuuden lisääminen – pankkien tilasta on oltava saatavilla riittävästi tietoa.
  • Ongelmien korjaaminen – havaitut ongelmat on korjattava tarvittaessa.
  • Luottamuksen rakentaminen – on varmistettava, että pankkien talous on vakaalla ja luotettavalla pohjalla.

Lokakuussa 2013 käynnistetty kattava arviointi kesti 12 kuukautta, ja siinä olivat mukana euroalueen 130 suurinta pankkia. Se oli merkittävä vaihe yhteisen pankkivalvonnan valmistelussa. Kattavalla arvioinnilla oli kolme keskeistä tavoitetta: Kattava arviointi

…pankkivalvonnasta

Mitkä ovat EKP:n pankkivalvontatehtävät?

Marraskuusta 2014 lähtien EKP on vastannut yksin monista keskeisistä pankkien vakavaraisuusvalvonnan tehtävistä. Se muun muassa

  • vastaa pankkien toimilupien myöntämisestä ja perumisesta yhteisen pankkivalvonnan piirissä
  • arvioi pankkiryhmien omistusosuuksien hankintoja ja luovutuksia
  • varmistaa, että EU:n pankkisääntelyn mukaisia vakavaraisuusvaatimuksia noudatetaan, ja asettaa tarvittaessa tiukempia vaatimuksia rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi.
Pankkivalvonta
Mitkä maat osallistuvat pankkivalvontamekanismiin?

Euroalueen maat

Euroalueen maat ovat mukana automaattisesti.

Pankkivalvontamekanismiin osallistuvien maiden kansalliset keskuspankit

Tiivis yhteistyö euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden kanssa

Myös ne EU:n jäsenvaltiot, joissa euro ei ole käytössä, voivat halutessaan osallistua yhteiseen pankkivalvontamekanismiin. Tällöin niiden kansalliset valvontaviranomaiset toimivat ”tiiviissä yhteistyössä” EKP:n kanssa.

Yhteistyö pankkivalvontamekanismiin osallistumattomien maiden kanssa

EKP voi laatia pankkivalvontamekanismiin osallistumattomien EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden valvontaviranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjoja. Niihin kirjataan valvontayhteistyön käytännön menettelyt.

Mitä pankkeja EKP valvoo?

Useista pankeista koostuvat pankkiryhmät katsotaan kukin yhdeksi pankiksi.

Suora valvonta

Merkittäviksi katsotut 113 pankkia ovat EKP:n suorassa valvonnassa. Niiden osuus koko yhteisen pankkivalvonnan alueen pankkien varallisuudesta on lähes 82 %.

Välillinen valvonta

Vähemmän merkittävät pankit valvontamekanismiin osallistuvissa maissa ovat EKP:n välillisessä valvonnassa. Näitä pankkeja on noin 2 600. EKP voi kuitenkin milloin tahansa päättää ottaa tällaisen pankin suoraan valvontaansa johdonmukaisen ja laadukkaan valvonnan varmistamiseksi.

Luettelot valvottavista pankeista
Miten määritetään, mitkä pankit ovat merkittäviä?

Pankin merkittävyyden ratkaisevat

  • sen koko
  • sen merkitys sijaintimaan taloudelle tai koko EU:n taloudelle
  • sen rajatylittävän toiminnan merkittävyys
  • sen Euroopan rahoitusvakausvälineeltä tai Euroopan vakausmekanismilta mahdollisesti saama tai pyytämä suora julkinen rahoitustuki.

EKP:n suorassa valvonnassa on kustakin pankkivalvontamekanismiin osallistuvasta maasta vähintään kolme merkittävintä pankkia niiden koosta riippumatta.
 

Miten voin ilmoittaa epäillyistä EU:n pankkivalvontalainsäädännön rikkomuksista?

EKP:lle on syytä ilmoittaa kaikista epäillyistä EKP:n pankkivalvontatehtäviin liittyvän EU-lainsäädännön rikkomuksista, olipa rikkojana jokin valvottava pankki, kansallinen valvontaviranomainen tai EKP itse. Kaikkia tietoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti.

Rikkomuksista ilmoittaminen
Kuluttajansuoja ja rahanpesun torjunta kuuluvat edelleen kansallisten viranomaisten toimivaltaan. Niitä koskevan lainsäädännön rikkomuksista tulee raportoida kansallisille valvontaviranomaisille.

Kuluttajansuojasta vastaavat kansalliset viranomaiset

…pankkivalvontamekanismin organisaatiosta

Millainen on yhteisen pankkivalvontamekanismin organisaatio?

Valvontaelin

Pankkivalvontatehtävien suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa valvontaelin. Näin EKP:n pankkivalvontatehtävät ja rahapoliittiset tehtävät voidaan pitää erillään. Valvontaelin muun muassa esittää valvontapäätösluonnokset EKP:n neuvoston hyväksyttäviksi.

Uudet organisaatioyksiköt

Yhteinen pankkivalvontamekanismi edellyttää muutoksia EKP:n organisaatiorakenteeseen. Pankkivalvontatehtäviä varten on perustettu neljä uutta pääosastoa sekä niitä avustava sihteeristö.

Yhteiset palvelut

Pankkivalvontamekanismi hyödyntää lisäksi EKP:n muiden yksiköiden palveluita (esim. tietotekniikka, henkilöstöhallinto, oikeudelliset palvelut, budjetointi, tilastot, viestintä ja hallinto).

Organisaatiorakenne EKP:ssä

Miten yhteinen pankkivalvontamekanismi toimii?

Valvontaelin vastaa EKP:n pankkivalvontatehtävien suunnittelusta ja toteutuksesta. Sillä on tukenaan ohjauskomitea. Valvontaelin muun muassa suorittaa valmistelutöitä ja esittää päätösluonnoksia EKP:n ylimmälle päätöksentekoelimelle eli EKP:n neuvostolle. Jos EKP:n neuvosto ei vastusta valvontaelimen päätösluonnosta, se katsotaan hyväksytyksi. Merkittävien luottolaitosten jatkuvasta valvonnasta vastaavat yhteiset valvontaryhmät.

Päätöksenteko

Mitä ovat yhteiset valvontaryhmät?

Yhteisten valvontaryhmien kokoonpano

Merkittävä osa EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyöstä tapahtuu yhteisissä valvontaryhmissä. Kullekin merkittävälle pankille on muodostettu oma valvontaryhmä, jossa on mukana valvontaan osallistuvan kansallisen valvontaviranomaisen ja EKP:n työntekijöitä. EKP koordinoi ryhmän toimintaa, ja sillä on tukenaan apukoordinaattorit jokaisesta kansallisesta valvontaviranomaisesta.

Yhteisten valvontaryhmien tehtävät

Yhteiset valvontaryhmät hoitavat merkittävien pankkien jatkuvaa valvontaa. Tärkeimpiä tehtäviä ovat valvottavan pankin tai pankkiryhmän riskianalyysin suorittaminen, valvontaohjelmaehdotuksen laatiminen ja sopivien valvontatoimenpiteiden ehdottaminen.

Mikä on kansallisten valvontaviranomaisten rooli?

Kansalliset valvontaviranomaiset (eli kansalliset toimivaltaiset viranomaiset) tekevät tiivistä yhteistyötä EKP:n kanssa. Ne osallistuvat EKP:n päätösten valmisteluun ja vastaavat päätösten toteuttamisesta. Ne myös vastaavat vähemmän merkittävien pankkien suorasta valvonnasta mekanismiin osallistuvissa maissa. Näitä pankkeja on noin 3 100. Vähemmän merkittävät pankit eivät siis ole EKP:n suorassa valvonnassa. EKP voi kuitenkin milloin tahansa ottaa tällaisen pankin suoraan valvontaansa johdonmukaisen ja laadukkaan valvonnan varmistamiseksi.

Kansallisilla viranomaisilla on lisäksi vastuu kuluttajansuojasta ja rahanpesun torjunnasta, jotka eivät kuulu EKP:n valvontatehtäviin.

…kuluttajansuojasta

Miten menettelen, jos haluan tehdä pankkia koskevan valituksen?

EKP valvoo pankkeja euroalueella ja muissa valvontamekanismiin osallistuvissa maissa. Kuluttajansuoja ja rahanpesun torjunta eivät kuitenkaan sisälly EKP:n tehtäviin. Ne kuuluvat kansallisten viranomaisten toimivaltaan.

Pankkeja koskevat valitukset osoitetaan edelleen pankeille tai kuluttajansuojaviranomaisille.

Kuluttajansuojasta vastaavat kansalliset viranomaiset

Antaako EKP pankkiani koskevia tietoja?

Ei – EKP ei saa antaa tietoja yksittäisistä valvottavista pankeista. Lakisääteinen kielto perustuu seuraaviin säännöksiin:

YVM-asetus, artiklan 27 kohta 1
Vakavaraisuusdirektiivi, artikla 53

Pyydä tietoja suoraan pankiltasi.

Miten EKP turvaa pankkitalletukseni?

Yhteisessä pankkivalvontamekanismissa pankkeja voidaan vaatia pitämään ongelmien varalta hallussaan aiempaa suurempia rahavarantoja. Valvontamekanismi vastaa pankkien toimilupien myöntämisestä ja perumisesta, ja se voi tietyissä tapauksissa määrätä pankeille seuraamuksia määräysten rikkomisesta. Valvontamekanismin tarkoituksena on parantaa pankkien vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä finanssikriisin tapaisista ulkoisista häiriöistä. Näin autetaan varmistamaan, että pankkien toiminta on vakaalla pohjalla ja kansalaisten säästöt ovat turvassa.

Jos kaipaat lisätietoa, voit lähettää kysymyksiä tietopyyntölomakkeella tai soittaa numeroon +49 69 1344 1300.

Kaikki tähän osioon kuuluvat sivut

Ilmoita väärinkäytöksestä