EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden esipuhe

Vuonna 2023 Euroopan pankkien toimintaympäristö oli edelleen haastava. Euroalueen taloustilanne oli heikko, ja geopoliittisia riskejä lisäsivät etenkin Venäjän perusteeton sota Ukrainaa vastaan ja Lähi-idän traaginen konflikti. Joissakin maissa keväällä esiintyneet taloudelliset jännitteet vaikuttivat varainhankinnan markkinoihin. Kun inflaation ennakoitiin jatkuvan liian nopeana liian pitkään, EKP tiukensi edelleen rahapolitiikkaansa.

Aiempien vuosien työ euroalueen pankkien häiriönsietokyvyn parantamiseksi on kuitenkin tuottanut tulosta. Pankkien pääoma- ja likviditeettiasemat pysyivät vahvoina, ja valvottavien pankkien ydinpääoma-aste kokonaisuutena oli yhteensä 15,6 % eli lähellä kirjaushistorian korkeimpia lukuja. Sen ansiosta pankit olivat suojassa ulkoisilta sokeilta, ja EKP:n tiukentuneen rahapolitiikan välittyminen talouteen tapahtui sujuvasti.

Monia haasteita on kuitenkin vielä edessä. Vaikka korkojen nousu vaikutti euroalueen pankkien nettokorkomarginaaleihin suotuisasti ja oman pääoman tuotto nousi 10 prosenttiin vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä, myös talletuskorot ovat nousussa ja ongelmaluottojen määrä kasvaa. Pankkivalvojat seuraavat edelleen riskejä hyvin tarkasti. Valvojat pitävät silmällä etenkin pankkien vastuita haavoittuvilla toimialoilla, kuten liikekiinteistösektorilla, ja puuttuvat havaittuihin heikkouksiin pankkien sisäisessä hallinnossa ja riskienhallinnassa.

Pankkien häiriönsietokyky ja joustavuus ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä, kun ilmastonmuutoksen ja digitalisaation tuomiin rakenteellisiin haasteisiin etsitään ratkaisuja. Vuonna 2024 pankkien odotetaan täyttävän ilmasto- ja ympäristöriskejä koskevat EKP:n valvontaodotukset ja ottavan nämä riskit huomioon strategioissaan ja riskienhallintamenettelyissään. Tekoälyn käytön yleistyessä pankkivalvojat seuraavat edelleen myös pankkien digitalisaatiostrategioita ja niiden toimivuutta kyberhäiriötilanteissa. Näillä toimilla halutaan varmistaa, että pankit pysyvät vahvoina ja kykenevät jatkossakin tukemaan euroalueen taloutta sen edetessä vihreän siirtymän ja digitalisaation tiellä.

Valvontaelimen uuden puheenjohtajan Claudia Buchin haastattelu

Aloititte EKP:n pankkivalvonnan valvontaelimen puheenjohtajana tammikuussa 2024. Mikä on ohjenuoranne tässä tärkeässä tehtävässä?

On syytä muistaa, että pankkivalvojina ajamme yleistä etua. Pankeilla on erittäin tärkeä osa ihmisten arjessa: ne pitävät talletukset turvassa, helpottavat maksuliikennettä ja lainaavat rahaa kotitalouksille ja yrityksille. Meidän tehtävämme on varmistaa, että pankkien toiminta on vakaata ja että ne eivät ota liikaa riskejä.

Käytännössä se tarkoittaa, että meidän on toimittava ennakoivasti ja harkittava asioita kriittisesti, kuten Baselin pankkivalvontakomitean tehokasta pankkivalvontaa koskevissa perusperiaatteissa todetaan. Ennakoivuus on erityisen tärkeää nyt, kun monet taloudet ja yhteiskunnat ovat käännekohdassa. Meidän on oltava kriittisiä ja ajateltava luovasti. On selvää, että hyvin toimiva pankkisektori on hyväksi koko yhteiskunnalle. Pankit ovat kuitenkin yksityisiä yrityksiä ja edistävät viime kädessä osakkeenomistajiensa etua. Pankkivalvojina meidän tehtävämme on huolehtia, että ne edistävät myös koko yhteiskunnan etua.

Vuonna 2024 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta EKP:n pankkivalvonnan aloittamisesta. Millaista kehitystä on tapahtunut ja missä olisi vielä parantamisen varaa?

Yhteisen valvontamekanismin myötä eurooppalaiset instituutiot ovat vahvistuneet ja toimivaltaa on delegoitu EU:n tasolle. Kymmenen vuotta sitten pankkisektorin valvonta oli hajanaista sekä laitosten että menettelytapojen osalta. Rajat ylittävät riskit jäivät usein huomiotta, eikä pankkien keskinäiseen vertailuanalyysiin ollut mahdollisuutta. Eri maissa käytettiin erilaisia valvontastandardeja.

Nyt meillä on vahvat EU:n laajuiset valvontavaltuudet, ja teemme tiivistä yhteistyötä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa. Mielestäni se tapa, jolla yhteinen pankkivalvonta on nykyään järjestetty, voisi toimia mallina muillakin aloilla, joilla kenties kaivataan lisää yhtenäisyyttä.

Silti on selvää, että parantamisen varaa vielä on. Yksi tavoitteeni on kehittää yhteistä pankkivalvontaa entistäkin yhtenäisemmäksi. Vuosi 2024 on yhteisen pankkivalvonnan kymmenes toimintavuosi, ja haluamme tehdä siitä ”yhtenäisyyden vuoden”. Toteutamme vuoden aikana useita hankkeita, joiden tavoitteena on edistää tietojen jakamista, panostaa yhteiseen valvontateknologiaan ja hyödyntää tehokkaasti kansallisten pankkivalvojien asiantuntemusta. Näin lujitamme yhteistä valvontakulttuuria entisestään.

Miten valvottavat pankit mielestänne selviytyivät vuonna 2023?

Eurooppalaiset pankit ovat viime vuosina selviytyneet taloussokeista hyvin. Taloutta ovat koetelleet koronaviruspandemia, energiahintojen nousu ja inflaation nopeutuminen, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja viimeisimpänä Lähi-idän konflikti. Näiden sokkien vaikutus talouteen on näkynyt inflaatiovauhdin kiihtymisenä, korkojen nousuna ja talouskasvun heikkenemisenä. Korkojen nousu on ollut EKP:n koko historian nopeinta.

Korkeammat korot ovat tietysti tärkeä pankkien kannattavuuden paranemisen taustatekijä siksikin, että pankit eivät ole kiirehtineet nostamaan talletuskorkoja. Pankkien vakavaraisuusasemat ovat pysyneet vakaina ja ylittäneet sääntelyvaatimukset. Myös Euroopan pankkien realisoitumattomat tappiot, joiden syynä oli arvopaperien arvonlasku, ovat pysyneet melko hallittuina. Pankkien likviditeettiasemat ovat niin ikään pysyneet vahvoina EKP:n poikkeuksellisen likviditeetin tarjonnan asteittaisesta päättymisestä huolimatta. Tämän voidaan katsoa johtuvan maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen toteutetuista sääntelyn ja valvonnan muutoksista. Tietysti on myös todettava, että pankit ovat hyötyneet vahvoista raha- ja finanssipoliittisista toimista, joita aiempien sokkien yhteydessä on toteutettu.

Itsetyytyväisyyteen ei siis ole varaa. Makrotaloudelliset ja geopoliittiset riskit ovat nyt tavallista suurempia, ja monissa maissa reaalitalouden on sopeuduttava rakenteellisiin muutoksiin. Tämä voi lisätä luotto- ja likviditeettiriskejä ja sitä kautta vaikuttaa pankkeihin. Jotkin kehittymässä olevat riskit ovat jo alkaneet realisoitua. Arvoltaan alentuneiden lainojen ja yritysten konkurssien määrä kasvaa, ja maksuhäiriöaste on nousussa. Jatkamme edelleen työtä valvomiemme pankkien häiriönsietokyvyn lujittamiseksi ja puutumme havaitsemiimme heikkouksiin niiden hallinnossa ja riskienhallinnassa.

Mitä yhteinen pankkivalvonta voi mielestänne ottaa opiksi maaliskuun 2023 markkinahäiriöistä?

Mielestäni tärkein oppi on, että kriisit syntyvät yleensä silloin, kun pankkien riskienhallinnan heikkous paljastuu ulkoisten sokkien yhteydessä. Tällä on kaksi konkreettista seurausta pankkivalvonnalle.

Ensiksikin meidän on valvojina toimittava ennakoivasti ja puututtava havaittuihin heikkouksiin jo varhaisessa vaiheessa. Maaliskuun 2023 tapahtumat osoittivat, että jopa paikallisten pienempien pankkien häiriöt voivat vaikuttaa kansainvälisiin markkinoihin, jos niitä ei korjata hyvissä ajoin. Siksi olemmekin kansainvälisellä tasolla tarkastelemassa sääntelykehyksen puutteita esimerkiksi likviditeettiriskin ja korkoriskin osalta ja pohtimassa niiden seurauksia valvonnan vaikuttavuudelle.

Toiseksi tarvitsemme vahvaa ymmärrystä siitä, miten makrotalousympäristön muutokset vaikuttavat pankkeihin. Yhdysvaltain ja Sveitsin viranomaiset ovat todenneet, että pankkien riskienhallinnan ja sisäisen hallinnon puutteet olivat olleet tiedossa ennen kriisiä. Suotuisassa makrotalousympäristössä tällaiset puutteet eivät aiheuta suurta haittaa, mutta tilanteen heiketessä ne nousevat esiin ja saattavat vahingoittaa koko talousjärjestelmää.

Selvää on, että järjestelmän riittävä vakavaraisuus on ensimmäinen puolustuslinja, jolla varaudutaan ennakoimattomiin tapahtumiin ja ulkoisiin sokkeihin. Sillä voidaan myös lieventää heikon hallinnon ja riskienhallinnan puutteiden negatiivisia vaikutuksia.

Valvonnan vaikuttavuus on ajankohtainen aihe. Se oli myös keskeinen suositus, jonka vakavaraisuuden kokonaisarviointia eli SREP-arviointia tarkastellut ulkoinen asiantuntijaryhmä antoi. Miten aiotte kehittää yhteistä pankkivalvontaa tässä suhteessa?

Valvojalle vaikuttavuus tarkoittaa sen varmistamista, että merkittävistä valvontahavainnoista seuraa konkreettisia parannuksia pankkien riskiprofiileihin ja häiriönsietokykyyn. Tämä on tärkeimpiä asioita, joita viime kevään tapahtumista voidaan oppia. Sen lisäksi vaikuttavuus tarkoittaa myös keskittymistä olennaisiin riskeihin.

Itse asiassa olemme kiinnittäneet huomiota yhteisen pankkivalvonnan vaikuttavuuteen jo jonkin aikaa. Olen hyvin kiitollinen edeltäjälleni Andrea Enrialle, joka nimitti ulkoisen asiantuntijaryhmän tarkastelemaan SREP-arviointia. Asiantuntijaryhmän raportissa esitetään meille selkeitä suosituksia. Valvonnan tulisi olla entistä joustavampaa, tiiviimpää ja riskiperusteisempaa. Meidän tulisi parantaa sekä valvonnan tehokkuutta että sen vaikuttavuutta ja käyttää kaikki valvontakeinoja täysimääräisesti.

Valvontaelimessä on keskusteltu näistä suosituksista laajasti. Osa niistä toteutettiin jo vuoden 2023 SREP-syklissä. Olemme ottaneet käyttöön uuden riskitoleranssijärjestelmän ja monivuotisen SREP-arvioinnin, joiden avulla valvojat voivat entistä joustavammin keskittyä yksittäisten pankkien heikkouksiin. Muita suosituksia on tarkoitus tarkastella vuoden 2025 SREP-syklissä. Tarkoituksemme on vahvistaa pankkivalvontaa myös määräämällä voimakkaampia toimia, kuten Frank Elderson kuvasi jokin aika sitten pitämässään puheessa.

Mitkä ovat nähdäksenne Euroopan pankkien suurimmat haasteet lähitulevaisuudessa?

Sanoisin, että pankkien suurimmat haasteet ovat makrotaloudellisen ja geopoliittisen toimintaympäristön muutokset sekä jatkuvasti muuttuva kilpailutilanne.

Meillä on takanamme erittäin matalien korkojen jakso, joka saattoi kannustaa pankkeja suurempaan riskinottoon voittojen saamiseksi. Viimeaikaisista BKT:hen vaikuttaneista sokeista huolimatta konkursseja ja maksukyvyttömyysmenettelyjä on esiintynyt vain vähän, ja myös pankkien luottotappiovaraukset ovat pysyneet vähäisinä. Suurelta osin tämä johtuu ennennäkemättömästä raha- ja finanssipoliittisesta tuesta, joka suojasi pankkien taseita sokeilta.

Tilanne vaikuttaa myös tuleviin riskiarvioihin, sillä aiempien maksukyvyttömyystietojen perusteella ei saada todenmukaista kuvaa saamisten laadun tulevista riskeistä. Lisäksi monet pankkeihin kohdistuvista riskeistä, kuten kyberriskit, ilmasto- ja ympäristöriskit sekä geopoliittiset riskit, ovat kehittyneet vasta viime aikoina.

Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että pankit muokkaavat riskienhallintamenettelyjään uuden toimintaympäristön edellyttämällä tavalla.

Toinen haaste, joka pankeilla on edessään, on muuttuva kilpailutilanne. Pankkisektorin ulkopuoliset rahoituslaitokset ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan, ja vaikka lohkoketjuteknologian ja tekoälyn kaltaiset innovaatiot tarjoavat pankeille mahdollisuuden parantaa kannattavuuttaan, ne myös tuovat markkinoille uusia toimijoita, jotka haastavat aiempia liiketoimintamalleja. Tekniset innovaatiot ja kilpailun kiihtyminen voivat lisätä taloudellista hyvinvointia, mutta niihin liittyy myös uusia riskejä. Jos pankit kokevat katteiden olevan tiukoilla, ne saattavat ryhtyä riskipitoisempiin toimiin, esimerkiksi höllentää luotonmyöntämiskäytäntöjään. Sen vuoksi pidämme tarkasti silmällä riskejä, joita pankeille aiheutuu rahoitussektorin ulkopuolisista rahoituslaitoksista ja digitaalisesta ympäristöstä, ja seuraamme kasvavan kilpailun vaikutusta pankkien liiketoimintamalleihin.

Millaisena näette pankkiunionin tulevaisuuden?

Olemme edistyneet erittäin hyvin pankkiunionin kahdessa ensimmäisessä pilarissa, jotka ovat valvonta ja kriisinratkaisu. Sen sijaan kolmas pilari eli talletussuoja on edennyt paljon hitaammin. Uskon, että saattaa olla haitallista, jos pankkiunionin loppuunsaattaminen vielä viivästyy. Meidän on varauduttava siihen mahdollisuuteen, että toimintaympäristö kehittyy epäsuotuisampaan suuntaan, ja sitä varten meidän on lisättävä eurooppalaiseen kriisinhallinta- ja talletussuojajärjestelmään toistaiseksi puuttuvat osat.

Itse asiassa pankkiunionin kolme pilaria ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Valvonnalla varmistetaan, että pankkien kaatuminen on epätodennäköistä ja että mahdollisesti tapahtuvien kaatumisten vaikutukset eivät ole vakavia. Laadukkainkaan valvonta ei silti pysty – eikä sen tulekaan pystyä – estämään kaikkia kaatumisia. Jos pankki kaatuu, tulisi minimoida pankkipalveluille aiheutuvat häiriöt ja huolehtia veronmaksajien varojen suojaamisesta. Tässä kohtaa keskeiseksi tulee toinen pilari: kriisinratkaisuneuvoston toteuttama uskottava ja tehokas kriisinratkaisu.

Kolmas pilari eli talletussuojajärjestelmä vaatii selvästi vielä lisää työtä. Tallettajille tarjottava suoja on olennaisen tärkeää, mutta se voi tuoda mukanaan moraalikatoa ja kannustaa liialliseen riskinottoon. Sen vuoksi yhteinen pankkivalvonta varmistaa, että laadukkaita valvontakäytäntöjä sovelletaan johdonmukaisesti kaikissa pankkivalvontaan osallistuvissa maissa.

Tällä hetkellä talletussuoja on järjestetty kansallisella tasolla eikä pankkivalvonnan ja kriisinratkaisun tapaan eurooppalaisella tasolla. Tarvitsemme eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän, joka takaa yhtenäisen suojan kaikkien euroalueen maiden tallettajille ja voisi myös edistää pankkimarkkinoiden yhtenäisyyttä ja rajat ylittävää riskien jakamista.

Haluaisin myös painottaa, että vanhat ongelmaluotot eivät enää ole peruste seuraavien vaiheiden lykkäämiselle. Kun pankkiunionin suunnittelu aloitettiin, oli järkevää keskittyä aluksi vanhojen ongelmaluottojen poistamiseen pankkien taseista. Tämä tavoite on nyt saavutettu – vuonna 2015 järjestämättömien saamisten osuus merkittävillä laitoksilla oli 7,5 %, ja vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä se oli laskenut 1,9 prosenttiin, mikä on lähellä kirjaushistorian alimpia lukemia.

1 Pankkivalvonta vuonna 2023

1.1 Eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvien pankkien häiriönsietokyky

1.1.1 Yleistä

Vuoden 2023 vakavaraisuuden kokonaisarviointi (SREP-arviointi) osoitti, että euroalueen pankkien häiriönsietokyky oli edelleen hyvä ja niiden pääoma- ja likviditeettiasema pysyi vakaana epävarmasta talousympäristöstä huolimatta. Kokonaisuutena pankkien vakavaraisuus on hyvällä tasolla. Merkittävien laitosten yhteenlaskettu ydinpääomasuhde (CET1) palasi vuoden 2021 korkeiden lukemien tasolle ja oli 15,6 % vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Vähemmän merkittävillä laitoksilla ydinpääomasuhde oli jopa 17,7 %. Myös velkaantumisaste parani. Merkittävillä laitoksilla se oli 5,6 % (+0,5 prosenttiyksikköä) ja vähemmän merkittävillä laitoksilla 9,3 % (+0,7 prosenttiyksikköä).

Merkittävillä laitoksilla kokonaisuutena on myös valvontavaatimuksiin nähden runsaat likviditeettipuskurit, vaikka ne ovatkin supistuneet rahapolitiikan nykyisen tiukentumisjakson aikana. Vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä merkittävien laitosten maksuvalmiusaste kokonaisuutena oli 159 %, kun se ennen pandemiaa oli noin 140 %. Vähemmän merkittävillä laitoksilla tämä suhdeluku oli korkeampi eli 205 %.

Makrotalousympäristön epävarmuus kuitenkin lisääntyi, kun talouskasvu vuoden 2023 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana oli vaimeaa, rahoitusolojen tiukentuminen heikensi talousnäkymiä ja geopoliittiset jännitteet kiristyivät.

Merkittävien laitosten oman pääoman tuotto oli vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä 10 % vuositasolla tarkasteltuna. Se pysyi samana edelliseen neljännekseen nähden ja nousi 7,6 % vuoden takaisesta lukemasta. Vähemmän merkittävillä laitoksilla oman pääoman tuotto vuositasolla oli vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä 8,0 %. Se oli siis laskenut edellisen neljänneksen 8,3 prosentista, mutta oli merkittävästi vuoden takaista 1,3 prosentin lukemaa suurempi.

Nettokorkomarginaalit olivat tärkein kannattavuutta kohentanut tekijä vuonna 2022 ja vuoden 2023 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana. Niiden vaikutus oli suurempi kuin ennallaan pysyneiden tai hieman laskeneiden luotonannon volyymien. Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan tuotot supistuivat 5 prosentilla edellisvuoteen nähden. Toisella neljänneksellä osakkeista, kiinteätuottoisista arvopapereista ja hyödykkeistä saatavat palkkiot jäivät niukoiksi. Tilanne koheni jonkin verran kolmannella neljänneksellä tapahtuneen vilkastumisen vuoksi ja joidenkin pankkien kohdalla luottojohdannaiskaupan vuoksi.

Vuonna 2023 pankkivalvojat seurasivat edelleen tarkoin esimerkiksi kannattavuuden nopean nousun kestävyyttä sekä haavoittuvien toimialojen (esim. asuin- ja liikekiinteistöalan) luottoriskiä. Pankkien sisäinen hallinto ja riskienhallinta olivat edelleen erityishuomion kohteena. Entistä suuremmat varainhankintakustannukset olivat tärkein euroalueen pankkien voittoihin kohdistuva riskitekijä. Talletusten kustannukset ovat tähän mennessä muuttuneet hitaasti, mutta niiden odotetaan kasvavan entisestään, kun kilpailupaineet lisääntyvät ja tallettajat siirtävät varojaan yön yli ‑talletuksista korkeampikorkoisiksi määräaikaistalletuksiksi.

Vuoden 2023 ensimmäisten yhdeksän kuukauden tiedot osoittavat, että järjestämättömien saamisten volyymi on vähitellen noussut, joskin melko vähän. Edelleen jatkuvat inflaatio- ja markkinapaineet kohdistuivat luottoriskille erityisen alttiisiin luottosalkkuihin, joita ovat esimerkiksi kuluttajaluotot ja asuin- ja liikekiinteistölainat, sekä pienten ja keskisuurten (pk-yritysten) luottoihin. Entistä suuremmat luottotappiovaraukset saattavat siis heikentää tulevaa tuloskehitystä.

1.1.2 Stressitestaus ja täydentävä tiedonkeruu realisoitumattomista tappioista

1.1.2.1 Euroalueen pankkien stressitestaus

Vuonna 2023 EKP toteutti kaksi stressitestiä euroalueen merkittäville laitoksille. Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) koordinoimaan EU:n laajuiseen stressitestiin osallistui 57 suurta merkittävää laitosta. Sen lisäksi 41 keskikokoista merkittävää laitosta osallistui samanaikaisesti EKP:n koordinoimaan stressitestiin. Yhdessä nämä kaksi testiä muodostivat pankkivalvonnan vuosittaisen stressitestin, jonka EKP toteuttaa EU-lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.^[1]

EPV julkaisi vuoden 2023 EU:n laajuisen stressitestinsä tulokset euroalueen 57 suurimman pankin osalta. EKP puolestaan julkaisi stressitestin pankkikohtaiset tulokset 41 keskikokoisen pankin osalta sekä kokonaistulokset koko otoksen (98 merkittävää laitosta) osalta.

EKP:n vuoden 2023 stressitesti osoitti, että euroalueen pankkisektori selviytyisi vakavasta talouden laskusuhdanteesta. Stressitestin epäsuotuisassa skenaariossa ydinpääomasuhde laskisi keskimäärin 4,8 prosenttiyksikköä ja olisi 10,4 % vuoden 2025 lopussa.^[2]. Pankkien saamisten laadun ja kannattavuuden selkeä paraneminen edellisiin stressitesteihin nähden sekä viimeisten kymmenen vuoden kuluessa merkittävästi karttuneet pääomat (kaavio 1) lisäsivät pankkien kykyä selviytyä epäsuotuisan skenaarion mukaisesta erittäin vakavasta tilanteesta. Stressitestissä todettiin kuitenkin myös mahdollisia haavoittuvuuksia, joiden vuoksi pankkien riskejä on jatkuvasti seurattava.

EKP ottaa stressitestin tulokset huomioon vuotuisessa vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa eli SREP-arvioinnissa. Määrälliset tulokset otetaan huomioon pilarin 2 pääomaohjeistuksessa (P2G). Ensi kertaa on käytössä ylivelkaantumisriskin varalta myös vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva pilarin 2 pääomaohjeistus (P2G-LR), jota sovelletaan tarvittaessa. Stressitestin laadulliset tulokset puolestaan otetaan huomioon SREP-arvioinnin riskienhallintaa koskevassa osassa, joten ne saattavat vaikuttaa pilarin 2 vaatimuksiin.

Kaavio 1

Ydinpääomasuhteen kehitys stressitestin alkutilanteen ja ennusteiden perusteella

(prosenttiyksiköitä)

1.1.2.2 Tiedonkeruu: realisoitumattomat tappiot euroalueen pankkien jaksotetun hankintamenon perusteella arvostettavien joukkolainojen salkuissa

EPV:n ja EKP:n yhteistyönä toteuttaman täydentävän tiedonkeruun tarkoituksena oli arvioida kattavasti riskit, jotka koskivat realisoitumattomia tappioita pankkien jaksotetun hankintamenon perusteella arvostettavien joukkolainojen salkuissa, sekä niihin liittyvät suojaustoimet. Realisoitumattomien tappioiden nettomäärä euroalueen pankkien joukkolainasalkuissa on kaiken kaikkiaan kohtuullisella tasolla. Helmikuussa 2023 se oli 73 miljardia euroa käyvän arvon suojaustoimien vaikutus huomioiden. EU:n laajuisen stressitestin epäsuotuisan skenaarion perusteella aiheutuisi vielä lisätappioita, joiden määrä niin ikään käyvän arvon suojaustoimet huomioiden olisi 155 miljardia euroa. Näiden realisoitumattomien tappioiden toteutumista voidaan kuitenkin pitää epätodennäköisenä ja hypoteettisena: pankkien jaksotetun hankintamenon perusteella arvostettavat instrumentit on tarkoitus pitää erääntymiseen asti, ja tyypillisesti pankit turvautuisivat repotransaktioihin ja muihin lievennystoimiin ennen kuin alkaisivat realisoida joukkolainasijoituksiaan. EKP julkaisi yksittäisten pankkien joukkolainasalkkujen kirjanpitoarvot ja käyvän arvon mukaiset arvostukset helmikuulta 2023.

1.2 Valvontaprioriteetit vuosille 2023–2025

1.2.1 Yleistä

Venäjän vuonna 2022 Ukrainassa aloittama sota ja sen makrotaloudelliset vaikutukset lisäsivät talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitystä koskevaa epävarmuutta ja kasvattivat pankkisektorin riskejä. Valvottavia pankkeja kehotettiin vahvistamaan häiriönsietokykyään, jotta ne selviytyisivät makrotaloudellisten ja geopoliittisten sokkien välittömistä vaikutuksista (valvontaprioriteetti 1). EKP kehotti pankkeja erityisesti keskittymään luottoriskin hallintajärjestelyihin ja kohdentamaan toimet toimialoille, jotka ovat erityisen alttiita kasvavalle luottoriskille. EKP selvitti myös edelleen pankkien varainhankintasuunnitelmien riittävyyttä ja rahoituslähteiden monipuolisuutta. Lisäksi pankkeja pyydettiin ratkaisemaan digitalisaation tuomia haasteita ja vahvistamaan johdon kykyä ohjata toimintaa (valvontaprioriteetti 2) sekä puuttumaan yhä päättäväisemmin ilmastonmuutoksesta aiheutuviin riskeihin (valvontaprioriteetti 3).

EKP arvioi ja seuraa jatkuvasti valvottaviin laitoksiin kohdistuvien riskien ja haavoittuvuustekijöiden kehitystä, joten se pystyy sopeuttamaan painotuksiaan joustavasti riskitilanteen muuttuessa. Vuonna 2023 useiden merkittävien keskuspankkien tiukennettua toistuvasti rahapolitiikkaansa kävi ilmi, miten tärkeää pankkien on hallita rahoitustoiminnan korkoriskiä ja luottomarginaaliriskiä (IRRBB/CSRBB) varovaisuusperiaatetta noudattaen. Lisäksi keväällä 2023, jolloin joidenkin keskikokoisten yhdysvaltalaispankkien kaatuminen aiheutti levottomuutta markkinoilla, EKP tarkisti valvontaprioriteettejaan ja otti entistä suuremman joukon laitoksia rahoitustoiminnan korko- ja luottomarginaaliriskejä koskevan erityisarvioinnin kohteeksi. EKP toteutti myös tapauskohtaisia analyysejä, joiden tarkoitus oli tunnistaa realisoitumattomien tappioiden mahdollisesti aiheuttamia haavoittuvuuksia pankkien taseissa. Liikekiinteistöalan kasvaneiden riskien vuoksi valvojat myös priorisoivat uudelleen joitakin paikalla tehtäviä tarkastuksia, joilla arvioitiin pankkien riskien hallintatoimia joidenkin tämän toimialan riskipitoisimpien vastapuolten tapauksissa.

1.2.2 Valvontaprioriteetti 1: Häiriönsietokyvyn vahvistaminen välittömien makrotaloudellisten ja geopoliittisten sokkien varalta

1.2.2.1 Puutteellinen luottoriskin hallinta ja haavoittuvien toimialojen ja omaisuuslajien riskit

Vuoden 2023 mittaan valvojat toteuttivat edelleen luottoriskiä koskevaa työohjelmaa, jossa keskityttiin pankkien luottoriskien hallintajärjestelyissä havaittuihin rakenteellisiin puutteisiin esimerkiksi kiinteistöalalla ja haavoittuvissa luottosalkuissa. Korkojen noustessa ja makrotalouden epävarmuuden kasvaessa valvojien on erityisesti tärkeää varmistaa, että pankit puuttuvat aktiivisesti kehittymässä olevaan luottoriskiin haavoittuvissa luottosalkuissa ja omaisuuslajeissa. Niin ikään luotonmyöntämismenettelyt ovat keskeinen tekijä pankin luottoriskin hallintasyklissä, ja valvojat kiinnittävät niihin entistä enemmän huomiota, sillä niiden laadun varmistaminen voi osaltaan ehkäistä järjestämättömien saamisten kertymistä jatkossa. EKP:n yhtenä painopisteenä myös vuonna 2023 oli järjestämättömien saamisten hallinta^[3] ja siihen liittyvät toimet. Niillä pyritään varmistamaan, että jos järjestämättömien saamisten määrä alkaa nousta, pankeilla on valmiina asianmukaiset käytännöt ja menettelyt tilanteen korjaamiseksi.

Vaikka järjestämättömien saamisten osuus kokonaisuutena tarkastellen pysyikin vuoden 2023 valvontasyklin aikana suhteellisen vakaana, EKP:n havaintojen mukaan tilanne heikkeni tietyissä inflaatiopaineisiin herkemmin reagoivissa luottosalkuissa, kuten kotitalouksille myönnetyissä lainoissa^[4]. Nähtävissä oli myös liikekiinteistömarkkinoiden laskusuhdanne^[5] sekä kasvava epävarmuus lainanottajien kyvystä uudelleenrahoittaa erääntyvät liikekiinteistölainansa. Lisäksi yritysten konkurssit lisääntyivät ja maksuhäiriöasteet nousivat pandemian aikaisista alhaisista lukemista.^[6] Rahoituskustannusten nousun lisäksi euroalueen yritysten ja erityisesti pk-yritysten toimintaa vaikeutti edelleen myös yleinen inflaatiosta johtuva kustannusten nousu^[7]. Runsaasti velkaantuneet yritykset tai haavoittuvilla toimialoilla toimivat yritykset kärsivät enemmän korkeista kustannuksista ja heikosta kysynnästä, mikä puolestaan heikensi voittomarginaaleja.

Valvontatoimet ja valvontatulokset

Vuoden 2023 jatkuvan valvonnan toimet sekä paikalla tehtävät toimet osoittivat, että pankit ovat parantaneet haavoittuvimpiin luottosalkkuihin ja omaisuuslajeihin liittyvien riskien hallintaa. Monia puutteita on kuitenkin vielä korjaamatta.

Esimerkiksi lainanhoitojoustoja^[8] koskevissa tarkemmissa kartoituksissa kävi ilmi, että jotkin pankit eivät olleet riittävästi varautuneet käsittelemään maksuvaikeuksiin joutuneiden velallisten määrän ja uudelleenrahoitusriskin kasvua, mikä näkyi esimerkiksi vaikeuksissa olevien asiakkaiden tunnistamisessa ja seurannassa. Lisäksi todettiin, että pankkien on pyrittävä toteuttamaan korjaustoimia ennakoivasti. IFRS 9 ‑standardin mukaisia luottotappiovarauskäytäntöjä (ja myös laitosten tekemiä tilapäisiä lisävarauksia) koskevat paikalla tehtävät tarkastukset ja erityisarvioinnit osoittivat, että vaikka useilla pankeilla onkin käytössä asianmukaiset menettelyt, huomattavan monien tulisi tunnistaa kehittymässä olevat riskit entistä paremmin ja huomioida ne kirjanpidossa arvonalentumistason muutoksina. Pankeille tiedotettiin näihin valvontatoimiin liittyvistä toimenpiteistä, joilla halutaan varmistaa, että ongelmiin puututaan kohtuullisessa ajassa. EKP seuraa tiiviisti pankkien suunnitelmia tilanteen korjaamiseksi ja niiden toteutumista.

Asuinkiinteistöluottojen erityisarvioinnissa ilmeni, että pankkien kyvyssä ennakoida ja eritellä riskejä on parantamisen varaa niin luoton myöntämismenettelyn kuin hinnoittelunkin yhteydessä. Tässä etenkin kotitalouksille myönnettyihin lainoihin keskittyvässä erityisarvioinnissa tarkasteltu otos käsitti 34 merkittävää laitosta, joilla oli huomattavia vastuita asuinkiinteistösektorilla. Esille tuli useita tapauksia, joissa luotonantoa ja -valvontaa koskevia EPV:n ohjeita ei ollut noudatettu esimerkiksi vakuuksien arvostusmenettelyissä.

Pankkien liikekiinteistösektorin luottojen perusteellisessa arvioinnissa tuli esiin piileviä riskejä, jotka liittyivät kertalyhenteisiin lainoihin (ns. bullet-lainat) tai suuremman viimeisen erän sisältäviin lainoihin (ns. balloon-lainat), sekä mahdollisia vakuuksien yliarvostustapauksia (ks. kehikko 1).

Pankeille tiedotettiin tarkemmin sekä jatkuvassa valvonnassa että paikalla toteutetuissa tarkastuksissa tehdyistä havainnoista. Valvontahavainnot otettiin soveltuvin osin huomioon vuoden 2023 SREP-arvioinnin tuloksissa sekä valvontatoimenpiteissä, joista keskusteltiin valvottavien laitosten kanssa osana säännöllistä valvontadialogia.

Kehikko 1
Liikekiinteistöt: kehittymässä olevat riskit

Liikekiinteistöt ovat olennainen omaisuusluokka, jonka suuruus merkittävien laitosten luottosalkuissa vuoden 2023 toisella neljänneksellä oli 1 400 miljardia euroa. Kyseisellä neljänneksellä kaikkiaan 52 miljardia euroa (3,67 %) liikekiinteistölainoista oli luokiteltu järjestämättömiksi saamisiksi. Se on 15 % kaikista järjestämättömistä saamisista, joista suurin osa on perua vuoden 2008 finanssikriisin ajoilta. Olennaiset liikekiinteistölainoihin liittyvät riskit keskittyvät etenkin Saksan, Ranskan ja Alankomaiden pankeille (noin 52 % liikekiinteistölainojen kokonaismäärästä).

Kaavio A

Liikekiinteistölainojen olennaisuus merkittävien laitosten luotonannossa

(tuhat miljoonaa euroa)

Kiinteistöhintojen vuosia kestänyt nousu on päättynyt, ja liikekiinteistömarkkinoilla on parhaillaan laskusuhdanne.^[9] Heikkenemisen merkit ovat nähtävissä monissa euroalueen maissa.^[10] Liikekiinteistömarkkinoiden rahoitusehdot ovat entistä tiukempia ja näkymät epävarmoja. Myös kysyntä on pandemian jälkeen heikompaa.^[11]

Tärkein liikekiinteistömarkkinoihin negatiivisesti vaikuttanut tekijä oli korkojen nousu ja velkarahoituksen kustannusten nousu. Tähän yhdistyi rakennuskustannusten nousun ja kysynnän rakenteellisten muutosten (kuten etätyön yleistymisen sekä vähittäiskauppa- ja toimistotilojen parantuneen energiatehokkuuden) lisäksi meneillään oleva liikekiinteistöjen arvostusten uudelleenhinnoittelu (erityisesti toimisto- ja myymäkiinteistöjen kohdalla). Lisäksi investointi- ja kaupankäyntivolyymit pienenivät voimakkaasti ja uudisrakentaminen pysähtyi, ja liikekiinteistöjen tuottojen supistumisen vuoksi katteet jäivät negatiivisiksi.

Lainoja, joissa suuri osuus lainasummasta erääntyy maksettavaksi eräpäivänä^[12], kutsutaan usein kertalyhenteisiksi (ns. bullet-lainat) tai suuremman viimeisen erän sisältäviksi lainoiksi (ns. balloon-lainat). Tällaiset lainat ovat parhaillaan EKP:n erityishuomion kohteena nykyisen markkinatilanteen vuoksi. Huomattava osuus liikekiinteistölainoista on rakenteeltaan kertalyhenteisiä lainoja, suuremman viimeisen erän sisältäviä lainoja tai takautumisoikeudettomia lainoja. Tällaisiin rahoitusrakenteisiin liittyy suurempi uudelleenrahoitusriski, mikä tarkoittaa, että lainan erääntyessä lainanottajan uudelleenrahoituskustannukset saattavat muodostua huomattavasti alun perin ennakoitua suuremmiksi. Myös muut takaisinmaksuvaihtoehdot ovat tällä hetkellä haastavia, sillä markkinatilanteen heikkeneminen ja rahoituskustannusten nousu haittaavat myös lainanottajan kykyä myydä varat tai uudelleenrahoittaa liikekiinteistölainansa toisessa pankissa.

Vuoden 2023 toisella neljänneksellä AnaCredit-tietokantaan sisältyneistä seuraavien kahden vuoden aikana erääntyvistä liikekiinteistölainoista 8 % oli lainarakenteeltaan kertalyhenteisiä tai suuremman viimeisen erän sisältäviä. Onkin tärkeää, että pankit pitävät aktiivisesti yhteyttä liikekiinteistölaina-asiakkaisiinsa ja arvioivat tällaisten lainojen uudelleenrahoitusriskiä mielekkäällä tavalla. Arvioinnissa tulisi painottaa keskeisiä tekijöitä, kuten vakuuksien arvostusten ajantasaisuutta ja realistisuutta, rahoituskustannusten kattamiseen tarvittavan kassavirran aikaansaamista sekä soveltuvissa tapauksissa myös pääomasijoittajien tarjoamia tukivaihtoehtoja.

Kaavio B

Takaisinmaksurakenteeltaan erityyppiset liikekiinteistölainat maturiteetin mukaan

(osuus kaikista liikekiinteistölainoista)

EKP valvoo jatkossakin liikekiinteistömarkkinoiden riskejä aktiivisesti erilaisilla valvontatoimilla, sekä paikalla tehtävillä että jatkuvan valvonnan toimilla^[13]. Aktiivista valvontaa tällä saralla jatketaan vuoden 2024 mittaan,^[14] ja valvojat seuraavat tarkoin tämän olennaisen lainasalkun kehitystä pankeissa ja markkinoilla.

Vastapuoliriski ja pankkisektorin ulkopuoliset rahoituslaitokset

EKP on valvonut vastapuoliriskiä sekä jatkuvan valvonnan toimien että paikalla tehtävien tarkastusten avulla, ja valvontatyön tulosten seuranta jatkui vuonna 2023. Vuonna 2022 toteutetun arvioinnin tulokset julkaistiin raportissa, jossa muun muassa hahmoteltiin toimialalla hyviksi todettuja vastapuoliriskin hallintakäytäntöjä.

Lisäksi EKP järjesti merkittävien laitosten riskienhallinnasta vastaavalle johdolle ja pankkivalvojille konferenssin, jossa keskusteltiin vastapuoliriskin ja alan käytäntöjen kehityssuunnista sekä nykyisistä haasteista ja mahdollisuuksista niin käytännön toiminnan kuin pankkivalvonnankin näkökulmasta.

1.2.2.2 Rahoituslähteiden puutteellinen hajauttaminen ja varainhankintasuunnitelmien heikkoudet

Viimeisten kymmenen vuoden aikana pankit ovat voineet käyttää kohdennettuja pitempiaikaisia rahoitusoperaatioita (TLTRO-operaatioita) tukena luotonannon ylläpitämiseksi kriisiaikoinakin. Turvautuminen TLTRO III ‑operaatioon pandemian aikana kuitenkin lisäsi vastuiden keskittymistä huomattavasti.^[15] TLTRO III ‑operaatiossa jaetun rahoituksen eräännyttyä merkittävien laitosten on nyt laadittava ja toteutettava luotettavat ja uskottavat monivuotiset varainhankintasuunnitelmat, joissa puututaan rahoitusolojen muutoksesta aiheutuviin haasteisiin ja varmistetaan rahoituslähteiden asianmukainen hajauttaminen.

Vuosille 2023–2025 määrittämiensä valvontaprioriteettien pohjalta ja osana laajempaa likviditeetti- ja varainhankintasuunnitelmien toteutettavuusanalyysia EKP arvioi TLTRO III ‑operaatiossa jaetun rahoituksen suunniteltuja takaisinmaksuja sellaisten merkittävien laitosten osalta, joilla oli suurempi varainhankintakustannusten nousun riski. Useimmilla arvioiduista laitoksista oli käytössä uskottava TLTRO III ‑rahoituksen lopetusstrategia, ja ne täyttivät edelleen sekä vähimmäismaksuvalmiusvaatimuksen että pysyvän varainhankinnan vaatimuksen. Joidenkin laitosten eurojärjestelmän vakuuspoolissa olevista likvideistä varoista suhteellisen suuri osuus oli kuitenkin heikkolaatuisia, joten varojen vapauduttua niitä ei voitu käyttää yksityisten rahoitustransaktioiden vakuutena. Jotkin merkittävät laitokset puolestaan olivat tehneet varsin optimistisia oletuksia talletusten kasvusta, mikä heikensi niiden strategioiden toteuttamiskelpoisuutta.

Silicon Valley Bankin ja muiden alueellisten yhdysvaltalaispankkien kaatuminen maaliskuussa 2023 osoitti, että tallettajien käyttäytyminen saattaa muuttua voimakkaasti ja ennakoimattomasti. Sosiaalinen media ja digitalisaatio sekä vaihtoehtoisten sijoitusmahdollisuuksien houkuttelevuus saattavat vaikuttaa siihen, miten nopeasti tallettajat reagoivat hintasignaaleihin ja markkinahuhuihin. Siksi EKP aloitti vuonna 2023 pankkien varautumissuunnitelmia ja vakuuksien käyttöönottomahdollisuuksia koskevat lisäselvitykset, joiden tavoitteena on saada tarkempaa tietoa siitä, missä määrin pankit pystyvät selviämään lyhytaikaisista likviditeettisokeista ja odottamattomista kriisitapahtumista, kuten talletuspaosta. Selvityksissä arvioitiin myös pankkien tasehallinnan strategioita sekä mallien käyttäytymisoletuksia nykyisessä korkoympäristössä.

Korkoriskin ja luottomarginaaliriskin jatkuva seuranta

Vuonna 2023 EKP jatkoi edellisvuonna 29 merkittävälle laitokselle toteuttamansa korkoriskiä ja luottomarginaaliriskiä koskevan erityisarvioinnin seurantaa^[16]. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä arviointiin otettiin mukaan kymmenen uutta merkittävää laitosta, ja arviointia täydennettiin paikalla tehtävillä tarkastuksilla. Lisäksi vuoden 2023 jälkipuoliskolla EKP aloitti tasehallintaa koskevan laaja-alaisen selvityksen, jossa oli mukana 24 merkittävää laitosta. Siinä käsiteltiin sekä korkoriskin että likviditeettiriskin hallinnan kysymyksiä, kuten eräpäivättömiin talletuksiin sovellettavia malleja.

1.2.2.3 Korkean velkarahoitusasteen luotot

Korkean velkarahoitusasteen luottojen raportointilomakkeet on otettu käyttöön EKP:n pankkivalvonnassa vuonna 2018, ja siitä pitäen tällaisten merkittävien laitosten myöntämien luottojen havaittiin enenevän. Kasvun taustatekijöitä olivat pitkään jatkunut matalien korkojen jakso ja likviditeetin runsas saatavuus, mikä kannusti sekä pankkeja että lainanottajia suurempaan velkasuhteeseen. Samaan aikaan pankit myös höllensivät luotonantokriteereitä. Vuonna 2022 ja vuoden 2023 alkupuoliskolla korkean velkarahoitusasteen luottojen kasvu kuitenkin pysähtyi. Energiakriisin, inflaatiokehityksen ja korkojen volatiliteetin myötä uusien korkean velkarahoitusasteen luottojen myöntäminen väheni huomattavasti, mikä alkaa vähitellen näkyä niihin liittyvän vastuumäärän vähenemisenä merkittävillä laitoksilla (kaavio 2). Vastuumäärän vähenemisen ja ydinpääomasuhteen nousun vuoksi korkean velkarahoitusasteen vastuiden ja ydinpääoman välinen suhdeluku on huomattavasti supistunut muutaman viimeisen vuosineljänneksen mittaan.

Kaavio 2

Korkean velkarahoitusasteen vastuut merkittävillä laitoksilla

(vasen asteikko: mrd. euroa, oikea asteikko: prosentteja ydinpääomasta)

EKP on toistuvasti kehottanut merkittäviä laitoksia suurempaan varovaisuuteen tässä markkinasegmentissä korkean velkarahoitusasteen transaktioiden (highly leveraged transactions, HLT) määrän jatkuvan lisääntymisen vuoksi. Kuten odotettavissa oli, lainanottajien tilanteen heikkeneminen näkyy näiden luottojen maksukyvyttömyysasteen kasvuna sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Kokonaisuutena maksukyvyttömyysasteet ovat kuitenkin pysyneet aiempiin stressijaksoihin nähden alhaisina, mikä johtunee markkinoilla havaitusta sopimusvakuusehtojen heikkenemisestä. Koska korkean velkarahoitusasteen luottojen uudelleenrahoitusriski korkeampien korkojen ympäristössä on suuri, järjestämättömien saamisten ja maksukyvyttömyystapausten määrä saattaa lähivuosina kasvaa huomattavasti.

EKP:n vuonna 2022 merkittävien laitosten toimitusjohtajille lähettämässä kirjeessä eriteltiin EKP:n odotukset riskinottohaluun liittyvistä kehyksistä, jotka laitosten tulisi sisäisesti ottaa käyttöön, ja todettiin korkean velkarahoitusasteen vastuiden riskitason olevan huomattava. EKP totesi tekemässään puutteiden arvioinnissa useita heikkouksia, joiden korjaamiseksi se määräsi seurantatoimia. Vuoden 2023 mittaan pankkien edistymistä näiden toimien toteuttamisessa seurattiin tarkoin. Vaikka muutamat pankit edistyivätkin jonkin verran, riskienhallinnassa on edelleen huomattavia puutteita. Niiden pankkien määrä, joihin EKP sovelsi erityisiä pääomavaatimuksia korkean velkarahoitusasteen luottojen vuoksi, kasvoi huomattavasti edellisvuoteen nähden.

Lisäksi EKP sisällytti vuoden 2023 EU:n laajuiseen stressitestiin korkean velkarahoitusasteen luottoja koskevan perusteellisen laadunvarmistuksen. Sen tulokset julkaistiin erillisenä osiona euroalueen pankkien vuoden 2023 stressitestiä koskevassa raportissa.

1.2.3 Valvontaprioriteetti 2: Digitalisaatioon liittyvät haasteet ja johdon kyky ohjata toimintaa

1.2.3.1 Digitalisaatiostrategiat ja operatiivisen häiriönsietokyvyn järjestelmät

Digitalisaatio pankkisektorilla lisääntyy kaiken aikaa. Pankkivalvonnassa on siis kiinnitettävä entistä enemmän huomiota pankkien digitalisaatiostrategioihin ja tarvittaviin riskienhallintakäytäntöihin. Pankkien tulisi selvittää innovatiivisten teknologioiden käyttöön liittyviä riskejä ja operatiivisen häiriönsietokyvyn vahvistamismenettelyjen mukanaan tuomia riskejä, joita ovat esimerkiksi riippuvuus ulkoisista palveluntarjoajista sekä kyberriskit.

EKP tarkasteli digitalisaatiota yleisemmin vuonna 2022 digitalisaatiota ja fintech-sovellusten käyttöä selvittävässä kyselytutkimuksessa, jonka keskeiset tulokset julkaistiin helmikuussa 2023. Sen perusteella useimmilla merkittävillä laitoksilla on käytössä digitalisaatiostrategia, jossa keskitytään asiakaskokemuksen parantamiseen. Kyselytutkimuksessa ilmeni myös, miten suuri merkitys ylimmän johdon digitaalista strategiaa koskevalla viestinnällä ja sisäisen valvonnan tehokkailla menettelyillä on.

Vuoden mittaan kyselytutkimuksen pohjalta toteutettiin 21 merkittävälle laitokselle erityisarviointi, jossa selvitettiin, miten pankit määrittävät digitalisaatiostrategioidensa tavoitteet ja seuraavat niiden toteutumista sekä varmistavat riskitoleranssijärjestelmiensä ja hallintojärjestelyjensä asianmukaisuuden. Erityisarviointien tulokset, jotka on tarkoitus julkaista vuoden 2024 alkupuoliskolla, tarjoavat valvottaville laitoksille selkeän käsityksen valvojien näkemyksistä ja mittareista.

Operatiivisen häiriönsietokyvyn saralla EKP:lle raportoitujen merkittävien kyberhäiriöiden määrä lisääntyi vuonna 2023 huomattavasti edellisvuoteen nähden. Tärkeimpänä syynä olivat uhkatoimijoiden hajautetut palvelunestohyökkäykset, jotka kohdistuivat useisiin pankkeihin. Sen lisäksi ulkopuolisiin palveluntarjoajiin kohdistui huomattavasti enemmän kiristysohjelmahyökkäyksiä, joista tyypillisesti voi aiheutua mittavia häiriöitä. Rahoitussektorilla esiintyi entistä enemmän myös jonkin valtion tukemia kyberhyökkäyksiä. EKP toteuttikin vuonna 2023 useita tietojärjestelmä- ja kyberriskejä käsitteleviä jatkuvan valvonnan toimia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia ja julkaisi niiden keskeiset tulokset marraskuun 2023 Supervision Newsletter ‑uutiskirjeessä.

Vuonna 2024 toteutetaan suunnitelman mukaan kyberhäiriöiden sietokyvyn stressitesti. Lisäksi EKP toteutti sisäisen kyberhäiriöiden sietokyvyn simulointiharjoituksen, jossa testattiin EKP:n ja useiden kansallisten valvontaviranomaisten sisäistä viestintää, koordinointia ja eskalointiprosesseja tilanteessa, jossa useisiin valvottaviin laitoksiin kohdistuu kyberhyökkäys. Tähän sisäiseen simulointiharjoitukseen ei osallistunut rahoitussektorin toimijoita.

Tiedot kaikkien merkittävien laitosten ulkoistamisjärjestelyistä kerättiin ensi kertaa vuonna 2022, ja tiedonkeruu toteutettiin myös vuonna 2023. Edellisvuoteen nähden oli tapahtunut huomattavaa edistystä, ja kerättyjen tietojen laatu ja yhdenmukaisuus oli nyt parempi. Tiedonkeruu vahvisti sen, että ulkoistaminen on merkittäville laitoksille erittäin tärkeä teema etenkin tieto- ja viestintätekniikan osa-alueella. Ulkoistamisriskin arvioinnissa oli apuna vakiintunut ilmoitusmenettely, jossa merkittävät laitokset ilmoittavat valvojille suunnitelmistaan solmia uusia ulkoistamissopimuksia. Lisäksi EKP käynnisti ulkoistamisjärjestelyjen riskeistä erityisarvioinnin, jossa tarkastellaan useita merkittäviä laitoksia ja joka jatkuu vuodelle 2025. Sen aikana otokseen kuuluvien merkittävien laitosten ulkoistamisen hallintaa ja valikoituja ulkoistamisjärjestelyjä arvioidaan vuosittain. Erityisarvioinnin avulla saadaan kokonaiskuva merkittävien laitosten riskienhallintamenettelyjen toimivuudesta ulkoistamisjärjestelyjen yhteydessä.

Vuonna 2023 EKP:n ja eurooppalaisten valvontaviranomaisten yhteisissä työryhmissä keskityttiin kansainvälisten linjausten mukaisesti^[17] operatiiviseen häiriönsietokykyyn ja digitalisaatioon. Keskeisiä saavutuksia olivat esimerkiksi kryptovarojen markkinoista annetun asetuksen ja hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmästä annetun asetuksen voimaantulo, keskustelu tekoälyasetuksesta sekä digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen voimaantulo. Lisäksi EKP sisällytti Baselin pankkivalvontakomitean operatiivista häiriönsietokykyä koskevat periaatteet SREP-arviointikehykseensä.

1.2.3.2 Hallintoelinten toiminta ja ohjausmahdollisuudet

Jotta pankit voivat huolehtia asianmukaisen päätöksenteon sujumisesta ja liiallisen riskinoton hillitsemisestä, niillä on oltava tehokkaasti toimivat hallintoelimet, vakaat hallinnolliset rakenteet, vahva sisäinen valvonta^[18] ja luotettavat tietoaineistot. Näiden tekijöiden merkitys nousi esiin myös keväällä 2023 joidenkin pankkien kaaduttua Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Tilanteen juurisyinä olivat puutteet sisäisessä hallinnossa ja riskienhallinnassa. Vaikka pankit ovatkin viime vuosina edistyneet tällä saralla, EKP:n tietoon tulee edelleen runsaasti rakenteellisia heikkouksia, jotka liittyvät sisäiseen valvontaan, hallintoelinten toimintaan sekä riskitietojen koontiin ja raportointiin.^[19]

Valvojat ovatkin jatkaneet yhteistyötä valvottavien laitosten kanssa näiden osa-alueiden kehittämiseksi. EKP on vuodesta 2022 alkaen toteuttanut erityisarviointeja, paikalla tehtäviä tarkastuksia ja kohdennettuja riskiperusteisia sopivuuden ja luotettavuuden (uudelleen)arviointeja pankeille, joiden hallintoelinten koostumuksessa ja toiminnassa on havaittu heikkouksia. Sopivuuden ja luotettavuuden arviointiin on kehitetty menettely, jolla voidaan erityisesti huomioida monimuotoisuutta, ja tiedonkeruita on täsmennetty vertailuanalyysien tehostamiseksi^[20]. Erityisarviointeja ja valvontatoimia jatketaan vuoden 2024 mittaan.

Hallintoelinten toimintaan liittyvien heikkouksien seuranta sisältyi myös vuoden 2023 vakavaraisuuden kokonaisarviointiin (ks. osa 1.3.1.5).

Vakaat hallinnolliset rakenteet ovat tärkeitä kaikille pankeille koosta riippumatta, ja EKP jatkoi vuosina 2021–2022 toteutetun vähemmän merkittävien laitosten hallintojärjestelyitä koskevan erityisarvioinnin seurantaa.^[21] EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset tekevät tällä saralla jatkuvasti yhteistyötä yhteisen pankkivalvonnan valvontaodotusten ja sisäisen hallinnon standardien yhtenäistämiseksi entisestään.

Huhtikuussa 2023 EKP kutsui toimialan edustajat yhdessä EUI Florence School of Banking ‑instituutin kanssa järjestämäänsä seminaariin^[22], jonka tavoitteena oli edistää keskustelua tehokkaan hallinnon ominaispiirteistä ja viestiä niihin liittyvistä valvontakäytännöistä ja -odotuksista.

1.2.3.3 Riskitietojen koonti ja riskien raportointi

EKP havaitsi lukuisia riskitietojen koontiin ja riskien raportointiin liittyviä puutteita ja sisällytti ne vuosien 2023–2025 valvontaprioriteetteihin yhtenä keskeisenä haavoittuvuustekijänä. Se laati kattavan ja kohdennetun valvontastrategian, johon sisältyi sekä paikalla tehtäviä tarkastuksia että jatkuvan valvonnan toimia sen varmistamiseksi, että pankeilla on käytössä tehokkaat, luotettaviin tietoihin perustuvat ohjaus- ja riskienhallintamenettelyt.

EKP jatkoi myös paikalla tehtävien tarkastusten kampanjaa, jossa selvitettiin erityisesti riskitietojen koonnin ja riskien raportoinnin valmiuksia 23 merkittävässä laitoksessa vuosina 2022 ja 2023. Kampanja toi esiin puutteita hallintoelinten osallistumisessa. Lisäksi havaittiin, että tietohallintojärjestelmän soveltamisala oli epäselvästi ja epätäydellisesti määritetty eikä käytössä ollut tietojen riippumatonta validointia. Merkittäviä puutteita olivat myös data-arkkitehtuurin ja tietoteknisen infrastruktuurin heikkoudet, manuaalisten menettelyjen laaja käyttö ja pitkät raportointiviiveet sekä se, ettei tietojen laadunvarmistusta ollut käytössä.

Jatkuvan valvonnan toimien kulmakivenä oli luonnos oppaaksi riskitietojen koonnista ja riskien raportoinnista. Oppaassa esitetään aihetta koskevat vähimmäisvaatimukset, ja sen tarkoitus on auttaa pankkeja vahvistamaan näitä osa-alueita.^[23] Opasluonnoksessa ei määrätä uusia vaatimuksia, vaan pikemminkin täsmennetään ja selvennetään keskeisiä valvontaprioriteetteihin perustuvia teemoja. Onkin tärkeää, että pankit eivät pidä oppaan uutta versiota tilaisuutena siirtää vaatimusten toteuttamisen määräaikoja, vaan lisäohjeistuksena, jonka avulla ne voivat tunnistaa puutteita ja ottaa selviä edistysaskeleita niiden korjaamisessa. Muita EKP:n valvontatoimia olivat esimerkiksi pilottiversio tietojen hallintaa ja laadunvarmistusta koskevasta johdon raportista^[24]. EKP oli myös mukana laatimassa raporttia, jossa tarkasteltiin, miten kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät laitokset ovat edistyneet Baselin pankkivalvontakomitean riskitietojen koontivalmiuksia ja riskien raportointia koskevien periaatteiden noudattamisessa. Lisäksi valvontaraportoinnissa käytettäviä tietojen laadunvarmistuksen mittareita kehitettiin edelleen. Myös määrällisten ja laadullisten valvontatoimien käyttöä riskitietojen koonnin ja raportoinnin vakavien ja korjaamatta jääneiden puutteiden eskaloimisessa tehostettiin.

1.2.4 Valvontaprioriteetti 3: Ilmastonmuutoksen vaikutusten entistä tehokkaampi huomioiminen toiminnassa

EKP julkaisi vuonna 2020 ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan ja on siitä lähtien johdonmukaisesti korostanut näiden riskien asianmukaisen hallinnan merkitystä pankkien toiminnassa. Yksi EKP:n tärkeimmistä valvontaprioriteeteista vuosille 2023–2025 on, että pankkien on riittävästi huomioitava ilmasto- ja ympäristöriskit liiketoimintastrategiassaan sekä hallinto- ja riskienhallintajärjestelyissään ja huolehdittava näiden riskitietojen julkistamisesta.

1.2.4.1 Erityisarvioinnissa havaittujen puutteiden seuranta

Vuonna 2022 toteutetun ilmasto- ja ympäristöriskejä koskevan erityisarvioinnin yhteydessä EKP asetti määräaikoja ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaassa esitetyille odotuksille. Pankkien on tarkoitus noudattaa niitä täysimääräisesti vuoden 2024 loppuun mennessä. EKP tiedotti pankeille, että määräaikojen noudattamista seurataan tarkoin ja että tarvittaessa ryhdytään myös täytäntöönpanotoimiin.

Ensimmäinen määräaika oli maaliskuussa 2023. Siihen mennessä pankeilla tuli olla laadittuna luotettava ja kattava arvio riskien olennaisuudesta sekä liiketoimintaympäristön kartoitus. Useat pankit jättivät asiakirjat toimittamatta määräaikaan mennessä, joten EKP antoi 23 valvottavalle laitokselle sitovat valvontapäätökset. Niiden nojalla voidaan määrätä uhkasakkoja 18 olennaisimmassa tapauksessa, mikäli valvottavat laitokset eivät määräaikaan mennessä täytä valvontapäätösten vaatimuksia. Vuoden 2023 lopussa käsiteltävänä oli tämän lisäksi joitakin päätösluonnoksia, joiden nojalla voidaan määrätä uhkasakkoja (ks. osa 2.3.1).

EKP seuraa tarkasti pankkien edistymistä vuosina 2024–2025 ja ryhtyy tarvittaessa täytäntöönpanotoimiin.

1.2.4.2 Kertaluonteinen ilmastoriskien skenaarioanalyysi (”Valmiina 55:een”)

Osana kestävän rahoituksen ”Valmiina 55:een” ‑valmiuspakettia Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2023 kolmelle Euroopan valvontaviranomaiselle tehtäväksi ^[25] toteuttaa kertaluonteisen ilmastoriskien skenaarioanalyysin yhdessä Euroopan järjestelmäriskikomitean ja EKP:n kanssa. Tarkoituksena on arvioida, miten sovittu siirtymäpolitiikka vaikuttaa rahoitussektoriin. EKP on mukana pankkisektoria tarkastelevassa moduulissa, johon sisältyy 1.12.2023 aloitettu tiedonkeruu. Siinä kerätään luotto-, markkina- ja kiinteistöriskitietoja sekä tulotietoja. Lisäksi kerätään ilmastonäkökulman kannalta olennaisia vastapuoli- ja sektorikohtaisia tietoja siirtymäriskistä ja fyysisistä riskeistä. EKP aikoo jakaa tiedonkeruuseen osallistuneille pankeille yksilöllistä palautetta tärkeimmistä tiedonkeruussa tehdyistä havainnoista. Ilmastoriskien skenaarioanalyysin kokonaistulokset julkaistaan aikataulun mukaan alkuvuodesta 2025. Tiedonkeruun avulla valvojat voivat seurata, miten pankit ovat edistyneet EKP:n vuoden 2022 ilmastoriskistressitestissä ilmenneiden puutteiden korjaamisessa. Lisäksi arvioidaan pankkien ilmastoriskiin liittyviä datavalmiuksia ja EKP:n raportissa määritettyjen ilmastoriskistressitestauksen hyvien käytäntöjen noudattamista.

1.3 Merkittävien laitosten suora valvonta

1.3.1 Jatkuva valvonta

EKP:n pankkivalvonta pyrkii valvomaan merkittäviä laitoksia riskiperusteisesti ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Tätä varten se suunnittelee ja toteuttaa vuosittain lukuisia jatkuvan valvonnan toimia, kuten horisontaalisia ja laitoskohtaisia toimia. Nämä valvontatoimet perustuvat sääntelyn vaatimuksiin, pankkivalvonnan valvontakäsikirjaan ja valvontaprioriteetteihin, ja ne sisältyvät kunkin merkittävän laitoksen valvontaohjelmaan (SEP). Valvontatoimilla on tarkoitus puuttua laitoskohtaisiin riskeihin EKP:n asettamien valvontaprioriteettien pohjalta.

1.3.1.1 Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen

Valvontaohjelmassa (SEP) noudatetaan suhteellisuusperiaatetta, mikä tarkoittaa, että valvonnan tiiviys mitoitetaan laitoksen koon, systeemisen merkittävyyden, riskiprofiilin ja rakenteen monimutkaisuuden mukaan. Ne yhteiset valvontaryhmät, joiden valvottavana on kooltaan ja riskeiltään suurempia merkittäviä laitoksia, suunnittelevat keskimääräistä useampia valvontatoimia (kaavio 3).

Kaavio 3

Suunniteltujen valvontatoimien määrä merkittävää laitosta kohden keskimäärin vuonna 2023

Vuonna 2023 toteutettujen toimien määrä jäi hieman vuoden alussa suunniteltua pienemmäksi (kaavio 4). Se johtui enimmäkseen siitä, että aiempien vuosien tapaan muutamia hallinnollisia toimia peruttiin vuoden mittaan.

Kaavio 4

Valvontatoimien määrä merkittävää laitosta kohden keskimäärin vuonna 2023

1.3.1.2 Riskiperusteinen lähestymistapa

Valvontaohjelmassa (SEP) noudatetaan riskiperusteista lähestymistapaa, mikä tarkoittaa, että kunkin laitoksen kohdalla keskitytään sen tärkeimpiin järjestelmäriskeihin ja laitoskohtaisiin riskeihin. Yhteiset valvontaryhmät toteuttivat esimerkiksi keskimääräistä enemmän luottoriskiin liittyviä toimia sellaisille pankeille, joiden taseessa oli runsaasti järjestämättömiä saamisia (kaavio 5).

Kaavio 5

Valvontaohjelman (SEP) toimet vuosina 2022 ja 2023: luotto- ja markkinariskiin kohdistuvien toimien osuus kaikista valvontatoimista

Luottoriski

(prosentteja)

Markkinariski

Vuonna 2023 EKP otti käyttöön uuden riskitoleranssijärjestelmän, jonka avulla valvojat voivat entistä tehokkaammin keskittyä strategisiin valvontaprioriteetteihin ja keskeisiin haavoittuvuustekijöihin. Uusi järjestelmä on tärkeä edellytys entistä riskilähtöisemmälle valvontakulttuurille, jossa valvojat voivat muokata toimiaan kunkin valvottavan laitoksen tilanteen mukaan.

Riskitoleranssijärjestelmän tarkoitus on helpottaa valvontaprioriteettien jalkauttamista strategiseen suunnitteluun ja jatkuvaan valvontaan. Siinä yhdistyvät sekä koko pankkisektorin riskejä ja haavoittuvuuksia koskeva valvontaelimen ohjeistus että yksittäisten valvottavien laitosten tilanteesta lähtevä riskien merkityksen arviointi. Yksittäisten laitosten arvioinnit täydentävät tehokkaasti ylätason ohjeistusta, sillä joillakin pankeilla on laitoskohtaisia haasteita, jotka vaikuttavat eri riskeille asetettuun toleranssitasoon ja sitä kautta myös valvonnan painotuksiin. Riskitoleranssijärjestelmän sisällä valvojilla on valtuudet hyödyntää valvontakeinoja joustavasti ja keskittyä kunkin laitoksen tilanteen kannalta olennaisimpiin toimiin. Se tarkoittaa, että valvojat voivat laitoskohtaisesti tehostaa toimiaan sellaisilla osa-alueilla, joilla tarvitaan intensiivisempää lähestymistapaa, ja asettaa vähemmän kiireelliset osa-alueet tärkeysjärjestyksessä alemmaksi.

Vuoden aikana saatujen myönteisten kokemusten perusteella EKP aikoo viedä riskitoleranssijärjestelmän toteutuksen päätökseen ottamalla sen osaksi kaikkia valvontamenettelyitään.^[26] Odotuksena on, että yhteiset valvontaryhmät voivat entistä tehokkaammin keskittyä kunkin valvottavan laitoksen kannalta tärkeimpiin tekijöihin ja puuttua joustavasti muuttuvan makrotalousympäristön uusiin ja kehittymässä oleviin riskeihin.

1.3.1.3 Valvonnan suunnitteluprosessi

Vuonna 2022 uudistetussa valvonnan suunnitteluprosessissa noudatetaan johdonmukaista lähestymistapaa, jossa esimerkiksi horisontaaliset toiminnot, paikalla tehtävät toiminnot ja sisäisen mallin tarkastukset suunnitellaan valvontaprioriteettien pohjalta.

Valvonnan vaikuttavuuden varmistamiseksi EKP:n eri yksiköt suunnittelevat valvontatoimia tiiviissä yhteistyössä ja ottavat asianmukaisesti huomioon valvontaprioriteetit, merkittävien laitosten laitoskohtaiset riskit sekä riskitoleranssijärjestelmän. Suunnittelun yhteydessä valitaan valvottavista laitoksista otokset, jotka osallistuvat horisontaalisiin toimintoihin ja paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Aiempien vuosien tavoin paikalla tehtäviä tarkastuksia toteutetaan usein kampanjoina (ks. osa 1.3.3). Suunnitteluprosessin aikana laaditaan valvontaohjelma, jonka perusteella kukin yhteinen valvontaryhmä toteuttaa laitoskohtaista valvontaa. Yhteinen valvontaryhmä toimittaa valvomalleen merkittävälle laitokselle yksinkertaistetun version valvontaohjelmasta. Se toimii keskinäisen viestinnän perustana ja seuraavan vuoden työohjelmana.

Valvontaohjelmaan sisältyviä jatkuvan valvonnan toimia ovat riskeihin liittyvät toimet (esim. vakavaraisuuden kokonaisarviointi), muut organisatorisiin, hallinnollisiin tai juridisiin vaatimuksiin liittyvät toimet (esim. vuosittainen merkittävyysarviointi) ja muut yhteisten valvontaryhmien suunnittelemat toimet, joilla valvontaohjelmaa räätälöidään valvottavan laitoksen ominaispiirteiden mukaan (esim. pankin liiketoimintamallin tai hallinnollisen rakenteen analyysit).

1.3.1.4 Yleistä valvontatoimista

EKP varmistaa, että sillä on käytettävissään riittävät resurssit strategisten tavoitteidensa ja pankkivalvontatoimiensa toteuttamiseen. Ylimmälle johdolle raportoidaan säännöllisesti, miten johdon määrittämät valvontaprioriteetit on huomioitu suunnittelussa ja ovatko kaikki toimet ja hankkeet toteutuneet suunnitellusti.

Vuonna 2023 EKP toteutti organisaation toimintavalmiuksien arvioinnin, jossa selvitettiin, miten EKP on varmistanut ehdotettujen valvontaprioriteettien käytännön toteutuksen käytettävissä olevan asiantuntemuksen ja resurssien pohjalta (ks. osa 5.3.3).

Valvontahankkeiden strategisen ohjauksen kannalta valvontatoimien säännöllinen seuranta ja raportointi ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta ylin johto voi arvioida valvontaprioriteettien ja muiden hankkeiden etenemistä ja saada tietoa valvontatoimien edistymisestä. Toimintavalmiuksien arvioinnin perusteella voidaan siis pitää valvontaprioriteetit ajan tasalla ja tehostaa ylimmän johdon päätöksentekoa.

1.3.1.5 Valvontatoimenpiteet

Säännöllisten paikalla tehtävien tarkastusten ja jatkuvan valvonnan tuloksena ovat valvottaville laitoksille määrättävät valvontatoimenpiteet. Ne ovat tarkkoja toimenpiteitä, joihin valvottavien laitosten tulee ryhtyä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Yhteisten valvontaryhmien vastuulla on seurata, että nämä toimenpiteet toteutetaan pankeissa tehokkaasti ja kohtuullisessa ajassa. Vuonna 2023 kirjattujen valvontatoimenpiteiden kokonaismäärä oli samaa luokkaa kuin edellisvuonna. Valtaosa niistä (39 %) määrättiin jatkuvan valvonnan perusteella. Suurin osa (45 %) uusista valvontatoimenpiteistä koski tänäkin vuonna luottoriskiä (kaavio 6).

Kaavio 6

Valvontatoimenpiteet

a) Vuosittain kirjattujen valvontatoimenpiteiden määrä

(toimenpiteiden määrä)

b) Toimenpiteet tehtävälajeittain	c) Toimenpiteet riskiluokittain
(toimenpiteiden määrä)	(toimenpiteiden määrä)

1.3.1.6 Vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin yleiset tulokset

EKP julkaisi vuoden 203 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP-arvioinnin) tulokset 19.12.2023. Tuloksissa tarkasteltiin esimerkiksi SREP-pistemäärien kehitystä sekä pilarin 2 pääomavaatimuksia ja ‑ohjeistusta ja analysoitiin tarkemmin valikoituja riskialueita. Lisäksi EKP julkaisi merkittävien laitosten pankkikohtaiset pilarin 2 vaatimukset kyseisten laitosten suostumuksella. Mukana ovat myös liiallisen velkarahoitustoiminnan riskin vuoksi määrätyt vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat pilarin 2 vaatimukset (P2R-LR), joita sovelletaan vuonna 2024.

Vuoden 2023 vakavaraisuuden kokonaisarviointi osoitti pankkien yleisen häiriönsietokyvyn olevan vakaa, sillä ne pystyivät säilyttämään vahvan pääoma- ja likviditeettiaseman erilaisista makrotalouden haasteista huolimatta (ks. osa 1.1.1).

Riskitekijöinä olivat edelleen talouskasvun heikkeneminen, entistä tiukemman rahapolitiikan jatkuminen, luotonannon kiristyminen ja finanssipoliittisten tukitoimien päättyminen. Kevään 2023 häiriöt Yhdysvaltain ja Sveitsin pankkisektorilla eivät vaikuttaneet merkittävästi yhteisen pankkivalvonnan piirissä oleviin laitoksiin, mutta ne toivat esiin, että nopeat korkojen muutokset saattavat aiheuttaa epävakautta markkinoilla.

Vuonna 2023 EKP totesi pankkisektorin tilanteen parantuneen. Korkotulojen nousun vuoksi valvottavien laitosten oman pääoman tuotto vuoden 2023 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana oli 10,0 %. Saamisten laatu parani, kun järjestämättömien saamisten osuus laski vuonna 2021 kirjatusta 2,6 prosentista 2,3 prosenttiin vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä.

Kokonaisuutena SREP-pistemäärä oli edelleen 2,6, ja 30 prosentilla valvottavista laitoksista pistemäärä muuttui. Kokonaispääomavaatimukset ja pääomaohjeistus nousivat hieman ja olivat 15,5 % riskipainotetuista saamisista (15,1 % vuonna 2022). Pilarin 2 vaatimusten mediaani puolestaan oli 2,25 % (2,15 % vuonna 2022). Pankkien tulisi edelleen korjata vuosien 2024–2026 valvontaprioriteeteissa määritettyjä rakenteellisia haasteita (ks. osa 1.6).

1.3.1.7 Ulkoisten asiantuntijoiden arvio SREP-arvioinnista

EKP julkaisi 17.4.2023 ulkoisen asiantuntijaryhmän pankkivalvontaa koskevan arvion tulokset ja suositukset, joissa käsiteltiin erityisesti SREP-arviointia.

Vaikka asiantuntijaryhmä totesikin arviossaan, että merkittävien laitosten pääomien riittävyyden varmistamisessa on edistytty hyvin, se kehotti EKP:tä tarkistamaan käyttämäänsä riskipisteytystä sekä pilarin 2 pääomavaatimusten määrittämismenettelyä. Kaikkien riskityyppien kohdalla ratkaisuksi ei riitä pelkkä pääoma. Asiantuntijaryhmän suosituksen mukaan EKP:n tulisikin soveltaa monipuolisesti kaikkia käytettävissä olevia välineitä, esimerkiksi tehokkaita laadullisia toimia, joilla pankkeja voidaan kannustaa korjaamaan heikkoja liiketoimintamallejaan ja hallintojärjestelyjään.

Asiantuntijaryhmän arvio täydentää Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen suosituksia EKP:n pankkivalvonnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi (ks. osa 5.1.1).

EKP ryhtyi toteuttamaan joitakin asiantuntijaryhmän suosituksia jo vuoden 2023 SREP-syklin aikana. Juuri valmistuneen kaikkiin valvontamenettelyihin sovellettavan riskitoleranssijärjestelmän myötä EKP esimerkiksi otti käyttöön uuden monivuotisen SREP-arvioinnin. Sen avulla valvojat voivat entistä paremmin mitoittaa, kuinka tiiviisti ja kuinka usein analyysejä tehdään, ja ottaa huomioon niin yksittäisten pankkien heikkoudet kuin pankkivalvonnan yleiset valvontaprioriteetitkin. EKP pyrkii myös edelleen kehittämään valvonnan riskiperusteisuutta ja valvonnassa käytettävää harkintaa. Valvontakulttuurin selkeyden edistämiseksi monivuotisen SREP-arvioinnin ja riskitoleranssijärjestelmän tapaisia hankkeita onkin jatkossa tarkoitus hienosäätää.

Lisäksi EKP tehosti viestintäänsä pilarin 2 vaatimuksiin liittyvistä SREP-menetelmistä. Vuonna 2023 julkaistiin uusia tietoja esimerkiksi vähimmäisomavaraisuusasteen, sisäisen hallinnon ja riskienhallinnan, liiketoimintamallin sekä luotto- ja markkinariskien arviointimenetelmistä.

1.3.2 Laitokset, joilla on tytäryhtiöitä Venäjällä

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 EKP on valvonut tilannetta tiiviisti ja käynyt jatkuvaa dialogia niiden muutamien valvottavien laitosten kanssa, joilla on tytäryhtiöitä Venäjällä. Vaikka useimmat näistä laitoksista ovat säilyttäneet Venäjällä toimivat tytäryhtiönsä, ne ovat jossain määrin supistaneet tytäryhtiöiden toimintaa Venäjän markkinoilla. Kaiken kaikkiaan merkittävät laitokset vähensivät Venäjään liittyviä vastuitaan 21,4 prosentilla vuoden 2022 lopusta vuoden 2023 kolmanteen neljännekseen^[27], joten niiden riskitaso on asteittain vähentynyt sodan alettua. Lisäksi useimmat pankit päättivät pidättäytyä uusista liiketoimista Venäjällä, milloin se on lain mukaan mahdollista, ja ovat nyt tutkimassa markkinoilta poistumisstrategioita, kuten liiketoiminnan myymistä tai Venäjän-markkinoiden toimintojen lopettamista. Kuten EKP totesi 27.6.2023 päivätyssä kirjeessä Euroopan parlamentin jäsenille de Langelle ja Juknevičienėlle, se on pyytänyt kyseisiä pankkeja laatimaan selkeät suunnitelmat toimintojen supistamisesta ja lopetusstrategiasta ja raportoimaan niiden etenemisestä säännöllisesti sekä ylimmälle hallintoelimelle että EKP:lle. Lisäksi EKP on pyytänyt selvitystä mahdollisista viiveistä tai toteutuksen esteistä. Asianmukaisissa tapauksissa EKP ryhtyi yksittäisten merkittävien laitosten tilanteen edellyttämiin toimiin.

1.3.3 Paikalla suoritettava valvonta

Vuonna 2023 merkittävissä laitoksissa aloitettiin 178 paikalla tehtävää tarkastusta ja 83 sisäisen mallin tarkastusta. Edellisvuoden tapaan useimmat tarkastukset toteutettiin nytkin hybridityönä, jossa tarkastuksiin sisältyi myös etätyöskentelyä. EKP jatkoi myös riskitoleranssijärjestelmän käyttöönottoa.^[28].

Riskitoleranssijärjestelmän käyttöönotto tehosti toimintaa, kun pankkivalvonnan resurssien käyttöä voitiin optimoida valvottavan laitoksen riskien laajuuden, koon ja monimutkaisuuden mukaan. Lisäksi sen avulla voitiin vahvistaa valvonnan riskiperusteisuutta ja yhdistää tarkastushankkeita. Mahdollisuuksien mukaan pyrittiin myös tutkimaan katvealueita ja yleisiä prioriteetteja. Lisäksi jatkuvan valvonnan toimia, paikalla tehtäviä toimia ja horisontaalisia toimia oli nyt entistä helpompi yhdistellä. Tämän virtaviivaistamisen ansiosta paikalla tehtävien tarkastusten määrää on pystytty viimeisten kolmen vuoden aikana lisäämään. Sisäisen mallin tarkastusten määrä sitä vastoin on viimeisten kahden vuoden aikana vähentynyt (kaavio 7) resurssipulan vuoksi ja myös siksi, että laajoja tarkastuksia on tehty enemmän. Ne ovat koskeneet sellaisia pankkeja, jotka ovat tehneet sisäiseen malliin olennaisia muutoksia uusimpien sääntelyvaatimusten perusteella.

Aiempina vuosina paikalla tehtäviä tarkastuksia on toteutettu tiettyyn aiheeseen keskittyvinä kampanjoina, ja tänäkin vuonna toteutettiin useita kampanjoita, jotka perustuivat valvontaprioriteetteihin ja joilla täydennettiin laitoskohtaisia tarkastuksia. Kampanjoiden aiheita olivat esimerkiksi 1) luottoriski, 2) rahoitustoiminnan korkoriski ja luottomarginaaliriski (IRRBB/CSRBB), 3) riskitietojen koonti ja raportointi, 4) sisäisen pääoman arviointimenettelyt (ICAAP) sekä 5) liiketoimintamallit ja kannattavuus. Lisäksi toteutettiin paikalla tehtäviä tarkastuksia, jotka niin ikään perustuivat valvontaprioriteettien mukaisiin aiheisiin, esimerkiksi digitaaliseen siirtymään, tietojärjestelmiin ja kyberturvallisuuteen sekä ylimmän hallintoelimen toimintaan ja sen vaikuttavuuteen. Ilmasto- ja ympäristöriskejä arvioitiin joko laitoskohtaisilla tai riskikohtaisilla paikalla tehtävillä tarkastuksilla.

Vuonna 2023 sisäisten mallien tarkastusten teemoina olivat esimerkiksi Euroopan pankkiviranomaisten uusien standardien ja ohjeiden täytäntöönpano, kaupankäyntivaraston perusteellinen tarkistus ja sisäisten mallien erityisarvioinnin seuranta.

Kaavio 7

Paikalla tehtävät tarkastukset ja sisäisten mallien tarkastukset vuosina 2021, 2022 ja 2023

(tarkastusten määrä)

1.3.3.1 Keskeiset havainnot paikalla tehdyistä tarkastuksista

Luottoriskin osalta havaitut vakavat puutteet liittyivät luoton laadun heikkenemisen tunnistamiseen sekä luottoriskin merkittävän lisääntymisen arviointiin, vaiheen 2 saamisten ja todennäköisesti maksamatta jäävien saamisten luokitteluun sekä lainanhoitojoustojen luokitteluun ja niihin liittyviin menettelyihin. Merkittäviä ongelmia oli myös riskienhallinnan menettelyissä, etenkin varhaisen tunnistamisen järjestelmissä ja riskienhallintayksikön osallistumisessa luottoriskin asianmukaiseen seurantaan ja hallintaan. Lisäksi puutteita esiintyi odotettavissa olevien luottotappioiden arvioinnissa, parametrien (esim. tappio-osuuden, maksukyvyttömyyden todennäköisyyden ja tervehtymisasteen) laskennassa ja kalibroinnissa sekä vaiheiden 2 ja 3 mukaisiin arvonalentumisiin liittyvissä menettelyissä niin laitos- kuin ryhmätasollakin.

Markkinariskin osalta tärkeimmät puutteet koskivat hallintoa, käyvän arvon määritystä ja muita arvonoikaisuja. Selvimpiä havaittuja ongelmia olivat, että markkinatietolähteet eivät olleet kyllin luotettavia eikä riippumaton hintojen varmentaminen kyllin kattavaa ja että käyvän arvon ja muiden arvonoikaisujen määritysmenetelmät sekä välittömässä arvostuksessa syntyvän voiton laskentakäytännöt olivat puutteellisia. Vakavia puutteita havaittiin myös vastapuoliriskin osalta. Siinä huolenaiheina olivat stressitestausjärjestelmät, riskien tunnistaminen, raha-arvojen määrittäminen sekä vakuushallinta.

Likviditeettiriskin osalta vakavat havainnot koskivat puutteita riskien mittaamisessa ja seurannassa, esimerkiksi mittaamismenetelmissä, tietojen paikkansapitävyydessä ja aukottomuudessa sekä stressitestiskenaarioiden suunnittelussa. Vakavia puutteita havaittiin lisäksi viranomaisraportoinnissa sekä maksuvalmiusasteen ja pysyvän varainhankinnan vaatimuksen laskennassa.

Rahoitustoiminnan korkoriskin osalta vakavat puutteet liittyivät enimmäkseen rahoitustoiminnan korkoriskin mittaamiseen ja seurantaan. Havaittuja ongelmia olivat etenkin riittämättömät riskien mittausmenetelmät, mallien keskeisten oletusten epäluotettavuus, vanhentuneet tietoaineistot ja heikot riskimallikäytännöt. Muita vakavia havaintoja olivat rahoitustoiminnan korkoriskin hallintaprofiilin ja -strategian puutteellinen formalisointi sekä pankkien riskienhallintayksiköiden vähäinen osallistuminen rahoitustoiminnan korkoriskiin liittyvien hallintamenettelyjen määrittelyyn ja valvontaan.

Liiketoimintamallien ja kannattavuuden osalta vakavimmat havainnot koskivat strategista suunnittelua, strategian toteutuksen valvontaa, tulojen ja kulujen kohdentamiskehyksiä sekä talousennusteita, joissa huolenaiheena olivat riittämättömästi perustellut ja vanhentuneet oletukset.^[29]

Pankeissa tehdyissä digitaaliseen siirtymään^[30] liittyvissä tarkastuksissa todettiin projektien seurantaan ja ohjaukseen sekä muutoshallintaan liittyviä haasteita. Lisäksi tietojärjestelmästrategioiden ja liiketoimintastrategioiden yhteismitattomuus herätti huolta hallinnon toimivuudesta.

Ilmastoriskit voimistavat muita riskitekijöitä, kuten liiketoimintamalliin ja sisäiseen hallintoon liittyviä riskejä, luottoriskiä ja operatiivista riskiä. Pankeissa tehdyissä ilmastoriskeihin liittyvissä tarkastuksissa todettiin, että ilmastoriskit oli puutteellisesti integroitu luottoriskinhallintaan, riskejä käsittelevään sisäiseen hallintoon, laadunvalvontaan ja datastrategioihin. Vastaavia ongelmia tuli esiin myös pankkivalvonnan tekemässä laaja-alaisessa selvityksessä, jonka perusteella kaikille merkittäville laitoksille määritettiin täytäntöönpanokelpoiset siirtymäsuunnitelmat.

Sisäisen hallinnon osalta vakavimpia puutteita havaittiin seuraavilla osa-alueilla: 1) kaikkien sisäisen valvonnan toimintojen riippumattomuus, resurssit ja soveltamisala; 2) järjestelyjen kattavuus, data-arkkitehtuurin ja tietoteknisen infrastruktuurin asianmukaisuus sekä riskitietojen koontiin ja raportointiin liittyvä tietojen laadunvalvonta, sekä 3) johdon kyky ohjata toimintaa, hallintoelimen jäsenten välisen yhteydenpidon riittävyys, yrityksen riskienhallintakulttuuri ja liiketoiminta- ja riskistrategian toteutuksen valvonta. Näiden havaintojen perusteella vahvistui, että sisäinen hallinto pidetään jatkossakin tärkeänä valvontaprioriteettina.

Sisäisen pääoman (ICAAP) osalta vakavimpia havaintoja olivat 1) luotto-, markkina- ja korkoriskien sisäisten mittausmenetelmien heikkous, 2) olennaisten riskien tunnistamismenetelmien riittämättömyys ja yleisen ICAAP-arkkitehtuurin epäjohdonmukaisuus sekä 3) sisäisen pääoman ja taloudellisen pääoman riittävyyden käsitteiden yhteismitattomuus.

Pilarin 1 pääomavaatimusten osalta tärkeimmät havainnot olivat pääomavaatimusten ja omien varojen vaatimusten laskentaprosessien riittämätön sisäinen valvonta sekä riskien virheellinen luokittelu tai riskipainojen epäasianmukainen soveltaminen.

Noin puolet yleisesti tietojärjestelmiin liittyvistä vakavimmista havainnoista koski tietojärjestelmien ja kyberturvallisuuden hallintaa. Aiempina vuosina havainnot ovat liittyneet kyberhyökkäysten estämiseen, kyberriskien tunnistamiseen ja tietojärjestelmävälineiden turvaamiseen. Sen sijaan vuonna 2023 EKP teki entistä enemmän kyberhäiriöihin vastaamiseen ja niistä palautumiseen liittyviä valvontahavaintoja.^[31]

Lopuista tietojärjestelmiin liittyvistä vakavista havainnoista huomattava osuus (noin 16 %) koski tietojärjestelmien ulkoistusjärjestelyjä, joita pankit ovat tehneet ulkoisten palveluntarjoajien kanssa. EKP toteuttikin vuonna 2023 erityisen paikalla tehtävän tarkastuksen, jonka kohteena oli suuri pilvipalveluiden tarjoaja. Lisäksi ulkoistukseen liittyviä riskejä arvioitiin osana tavanomaisia merkittävissä laitoksissa tehtäviä tietojärjestelmäriskin tarkastuksia.

1.3.3.2 Keskeiset havainnot sisäisten mallien tarkastuksista

Vuonna 2023 sisäisen mallin tarkastukset aloitettiin useimmiten pankin hakemuksesta. Hakemukset koskivat sisäisten mallien muutoksia^[32], laajennuksia tai hyväksyntää. Lisäksi EKP vastaanotti ja arvioi useita hakemuksia, jotka koskivat palaamista vähemmän monimutkaisiin malleihin ja joiden taustalla yleensä oli pankin laajempi hanke sisäisten mallien kokonaisuuden yksinkertaistamiseksi.

Pankkien sisäiset mallit paranivat yleisesti vuosina 2017–2021 tehdyn, kaikkiaan 200 tarkistusta käsittäneen sisäisten mallien erityisarvioinnin jälkeen. Malleissa käytetyt lähestymistavat vastaavat nyt paremmin (tai parhaillaan tehtävien muutosten jälkeen tulevat vastaamaan) EPV:n uuden sääntelykehyksen vaatimuksia. Tarkistuksissa havaittiin silti useita heikkouksia, joista osa oli vakavia. Tämä kertoi siitä, että laitosten valmistautuminen ennen mallinmuutospyynnön tekemistä oli jäänyt puutteelliseksi. Pankkien sisäisen tarkastuksen tulisi toimia tässä suhteessa aktiivisemmin ja itsenäisemmin.

Noin kolmasosa sisäisten mallien tarkastuksissa tehdyistä havainnoista oli erittäin vakavia. Kaikissa tutkituissa riskityypeissä suurin osa havainnoista koski mallin kuvausta, menettelyjä ja validointia. Sisäisten mallien menettelyihin liittyvistä havainnoista noin kolmasosa oli erittäin vakavia, ja niistä noin puolet koski puutteita tietojärjestelmäinfrastruktuurissa ja maksukyvyttömyyden määritelmässä. Maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) ja tappio-osuuden (LGD) mallintamiseen liittyvistä havainnoista noin kolmasosa oli erittäin vakavia ja koski pääasiassa riskien mittaamista ja luokittelujärjestelmän rakennetta.^[33] Niitä osa-alueita, joilta kertyi runsaasti vakavia valvontahavaintoja, on selvennetty EKP:n uudistetussa sisäisten mallien oppaassa.

Raportointijaksolla tehtiin hyvin vähän markkinariskiä koskevia tarkastuksia, sillä suunnitteilla on kaupankäyntivaraston perusteellinen tarkistus. Tehdyissä tarkastuksissa havaitut puutteet koskivat lähinnä validointia, arvonoikaisuja ja erityisriskiin liittyvän omien varojen vaatimuksen mallinnusta (IRC-mallinnusta). Myös vastapuoliriskin laskennassa käytettävien sisäisten mallien tarkastuksia tehtiin hyvin vähän, joten havainnoista ei hahmottunut laajempia kokonaisuuksia.

1.4 EKP:n yleisvalvontatehtävät ja vähemmän merkittävien laitosten välillinen valvonta

1.4.1 Vähemmän merkittävien laitosten toimialarakenne

Vähemmän merkittävien laitosten toimiala on edelleen melko hajanainen. Euroopan kaikista vähemmän merkittävistä laitoksista 83 % sijaitsee Saksassa, Itävallassa ja Italiassa. Nämä maat ovatkin olleet vähemmän merkittävien laitosten sektorin konsolidoitumiskehityksen kärjessä. Vähemmän merkittäviä laitoksia oli vuoden 2022 lopussa 2 014, ja vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä niiden määrä oli laskenut 1 956:een. Suurin osa toimialan rakenteellisista muutoksista liittyi 53 laitoksen fuusioon, joiden yhteydessä neljä pankkitoimilupaa peruttiin. Samalla myönnettiin kuusi uutta toimilupaa, suurin osa niistä finanssiteknologiaa hyödyntäville pankeille eli fintech-yhteisöille.

Vähemmän merkittävien laitosten sektorilla on monenlaisia ja usein varsin erikoistuneita liiketoimintamalleja, mutta suurin osa näistä laitoksista on vähittäisluottoja tarjoavia pankkeja. Usein ne ovat paikallisia säästö- ja/tai osuuspankkeja, joista monet ovat laitosten suojajärjestelmien jäseniä ja sijaitsevat enimmäkseen Saksassa ja Itävallassa. Yleisesti voidaan sanoa, että vähemmän merkittävien laitosten toiminta on edelleen voimakkaammin keskittynyt tiettyihin maihin kuin merkittävien laitosten.

Vaikka vähemmän merkittävien laitosten kokonaismäärä on vähenemässä, tämä toimiala muodostaa silti edelleen olennaisen osan Euroopan pankkisektorista ja kattaa noin 15,4 % pankkisektorin kokonaisvaroista rahoitusmarkkinainfrastruktuurit pois lukien. Näiden laitosten varojen osuus kunkin maan pankkisektorin kokonaisvaroista vaihtelee huomattavasti, mikä kertoo maiden välisistä rakenteellisista eroista. Luxemburgissa, Saksassa ja Itävallassa vähemmän merkittävät laitokset kattavat yli kolmasosan kansallisen pankkisektorin kokonaisvaroista, kun taas useimmissa muissa maissa vastaava osuus on suhteellisen pieni. Esimerkiksi Ranskassa vähemmän merkittävien laitosten sektorin osuus pankkisektorin kokonaisvaroista on vain 2,4 %, Kreikassa 4,1 % ja Belgiassa 5,5 %.

Kaavio 8

Vähemmän merkittävien laitosten liiketoimintamallien erittely

(prosentteja)

1.4.1.1 Vähemmän merkittävien laitosten yleisvalvonnan toimia

Geopoliittisten tapahtumien vuoksi rahoitusmarkkinat olivat erittäin levottomat vuonna 2023. Lisäksi korkojen nopea nousu vaikutti korollisiin omaisuuslajeihin ja saamisiin. Sijoittajien toiminnassa näkyi entistä suurempi pyrkimys välttää riskejä, joten pankkivalvojat ottivat likviditeetti- ja rahoitusriskit erityisen tarkkaan seurantaan. EKP:n pankkivalvonta ja kansalliset valvontaviranomaiset tehostivat korkoriskin seurantaa sekä vähemmän merkittävien laitosten varainhankinnan asianmukaisuuden ja kestävyyden valvontaa.

Vaikka järjestämättömien saamisten määrä vähenikin edelleen vuonna 2023, luottoriski on edelleen keskeinen alue vähemmän merkittävien laitosten valvonnassa. Useiden määrällisten vertailuhankkeiden lisäksi EKP toteutti myös yhteisen valvontamekanismin laajuisen luottoriskin arviointikäytäntöjen kartoituksen ja päivitti yhtenäistetyn SREP-arvioinnin menetelmät vähemmän merkittävien laitosten luottoriskin osalta.

Lisäksi valvojat vahvistivat yhteistyöverkostojaan kriisinhallinnan saralla (ks. osa 3.3).

1.4.2 Vähemmän merkittävien laitosten stressitestauskäytäntöihin liittyvä yhteistyö

Vuonna 2022 toteutettiin kartoitus, jossa selvitettiin vähemmän merkittävien laitosten kansallisia stressitestauskäytäntöjä. Siihen liittyvää työtä jatketaan, ja EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset ovat keränneet ja vaihtaneet tietoja stressitestauksen käytännöistä, menetelmistä ja välineistä. Meneillään olevan työn tavoitteena on edistää hyviä käytäntöjä ja synergiaetuja ja soveltuvissa tapauksissa hyödyntää merkittävien laitosten stressitestauksen lähestymistapoja vähemmän merkittävien laitosten testauksessa.

1.5 Makrovakaustehtävät

Vuonna 2023 EKP jatkoi vuoropuhelua kansallisten valvontaviranomaisten kanssa YVM-asetuksen artiklassa 5 säädettyjen makrovakausvaltuuksiensa mukaisesti^[34]. Edellisten vuosien tapaan EKP vastaanotti kansallisilta valvontaviranomaisilta makrovakaustoimiin liittyviä ilmoituksia ja arvioi niitä. Ilmoitukset liittyivät kansallisten valvontaviranomaisten tekemiin päätöksiin, jotka koskivat vastasyklisten pääomapuskurien määrittämistä, kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten ja muiden rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten määrittämistä ja pääomakohtelua sekä muita makrovakaustoimia, esimerkiksi järjestelmäriskipuskurien määrittämistä ja vakavaraisuusasetuksen artiklan 458 mukaisia toimia.^[35]

Vuosina 2021 ja 2022 monet kansalliset valvontaviranomaiset kasvattivat suhdannevaihteluihin liittyvien riskien ja rakenteellisten järjestelmäriskien hallintaan tarkoitettujen pääomapuskurien vaatimuksia taloustilanteen heikkenemisen vuoksi. Tämä kehitys jatkui myös vuonna 2023, kun jotkin kansalliset valvontaviranomaiset ottivat käyttöön tiettyjen toimialojen järjestelmäriskien hallintaan tarkoitettuja uusia pääomapuskureita. Lisäksi kansalliset valvontaviranomaiset tunnistivat 127 muuta rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävää laitosta ja määrittivät niille pääomapuskurit, joiden alaraja oli EKP:n vuodesta 2016 asti käyttämän menetelmän mukainen. Näiden laitosten puskurien arviointiin on 1.1.2024 alkaen ryhdytty soveltamaan uudistettua alarajan määritysmenetelmää, kuten vuoden 2022 pankkivalvonnan toimintakertomuksessa mainittiin.^[36] Uudistetun alarajan määritysmenetelmän tavoitteena on vahvistaa muiden järjestelmän kannalta merkittävien laitosten kykyä kattaa tappiot, vähentää sovellettavien puskureiden epäyhtenäisyyden riskiä ja edistää näiden laitosten yhdenmukaista kohtelua eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvissa maissa.

EKP:n pankkivalvonta oli myös aktiivisesti mukana Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) työssä useilla osa-alueilla. Niitä olivat esimerkiksi EJRK:n säännöllisesti tekemät arvioinnit EU:n rahoitusjärjestelmien riskeistä ja haavoittuvuustekijöistä sekä selvitykset, joiden aiheina olivat koronnostojen vaikutus rahoitusvakauteen, rahoitusjärjestelmän laajuinen likviditeetin puute, kyberuhkien sietokykyä parantavat makrovakausvälineet^[37], kryptovarat ja hajautettu rahoitus^[38] sekä ilmastoriskit^[39]. EKP:n pankkivalvonnan ja EJRK:n yhteistyöhön kuului myös Euroopan pankkiviranomaisen EU:n laajuisen stressitestin epäsuotuisien skenaarioiden määrittäminen ja kertaluonteisen ilmastoriskien analyysin toteuttaminen (”Valmiina 55:een”).

1.6 Riskiarvio ja valvontaprioriteetit vuosille 2024–2026

EKP:n pankkivalvonta laatii riskien määrityksen ja priorisoinnin pohjalta strategian, joka kattaa seuraavat kolme vuotta. Ensiksi määritetään keskeiset haavoittuvuustekijät, joihin sekä pankkien että valvojien on riskinäkymien valossa keskityttävä. Niiden pohjalta laaditaan strategiset tavoitteet ja määritetään pankkivalvonnan työohjelmat, joilla tunnistettuihin riskeihin pyritään puuttumaan. Vuonna 2023 inflaatio jatkui aiemmin arvioitua nopeampana ennakoitua pitempään, ja sen seurauksena rahoitusolot tiukentuivat ja talousnäkymät heikkenivät enemmän kuin oli odotettu. Samalla kuitenkin korkosyklin selvä käänne tuki pankkien yleistä kannattavuutta, kun nettokorkomarginaalit kasvoivat ja koko pankkisektorin vakaus sen myötä koheni.

EKP:n pankkivalvonta otti tämän kehityksen huomioon muokkaamalla hieman vuosien 2024–2026 valvontaprioriteettejaan. Pankkeja kuitenkin kehotetaan edelleen varautumaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin todennäköisiin häiriöihin huolehtimalla luotettavista riskienhallintakäytännöistä. Vuosina 2024–2026 valvottavia laitoksia kehotetaan siis vahvistamaan kykyään selviytyä makrotaloudellisista ja geopoliittisista sokeista (prioriteetti 1), nopeuttamaan hallintoon ja ohjaukseen sekä ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaan liittyvien puutteiden korjaamista (prioriteetti 2) sekä etenemään digitalisaatiossa ja vahvistamaan operatiivista häiriönsietokykyään (prioriteetti 3). Lisätietoja päivitetyistä valvontaprioriteeteista, niiden perustana olevista riskiarvioista ja niihin liittyvistä valvontatoimista on yhteisen valvontamekanismin valvontaprioriteeteissa 2024–-2026.

2 Lupamenettelyt ja valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt

2.1 Toimiluvat

2.1.1 Merkittävyysarvioinnit, kattavat arvioinnit ja suurivaikutuksisten vähemmän merkittävien laitosten määrittäminen

2.1.1.1 Merkittävyysarvioinnit

EKP arvioi vuosittain YVM-kehysasetuksen[40] nojalla, mitkä pankit tai pankkiryhmittymät täyttävät jonkin merkittävän laitoksen kriteereistä^[40] ja tulevat sen perusteella EKP:n suoraan valvontaan. Vuosittainen merkittävyysarviointi toteutettiin marraskuussa 2023. EKP teki myös pankkien ryhmärakenteiden muutosten yhteydessä tilannekohtaisia arviointeja, joiden perusteella annettiin 61 merkittävyyspäätöstä.

Merkittäviksi luokiteltuja laitoksia oli 1.1.2024 yhteensä 113^[41] eli saman verran kuin edellisvuoden arvioinnissa.

Vuoden 2023 vuosittaisen merkittävyysarvioinnin perusteella tehtiin seuraavat muutokset.

• Wüstenrot Bausparkasse Aktiengesellschaft luokiteltiin merkittäväksi, sillä sen varat ylittivät 30 miljardia euroa.
• Liettuan keskuspankin pyynnöstä EKP otti Revolut Holdings Europe UAB ‑pankin suoraan valvontaansa YVM-asetuksen artiklan 6 kohdan 5 alakohdan b ja YVM-asetuksen artiklan 67 mukaisesti. Päätökseen vaikuttavat tekijät olivat laitoksen rajat ylittävien toimintojen laajuus Euroopan markkinoilla, taseen nopea kasvu ja asiakasmäärän huomattava lisääntyminen eri jäsenvaltioissa.
• Euroclear Holding SA/NV täytti kokokriteerin, mutta määritettiin vähemmän merkittäväksi laitokseksi erityisten seikkojen perusteella YVM-asetuksen artiklan 6 kohdan 4 ja YVM-kehysasetuksen artiklan 70 mukaisesti.

Sen lisäksi kolme luokkaan 1 kuuluvaa sijoituspalveluyritystä sai merkittävän laitoksen toimiluvan, joten aiemmin merkittäviksi määritettyihin ryhmittymiin lisättiin neljä merkittävää laitosta. ProCapital lisättiin Confédération Nationale du Crédit Mutuel ‑ryhmittymään 11.4.2023 alkaen, GENO Broker GmbH lisättiin DZ BANK AG Deutsche Zentral-Genossenschaftsbank ‑ryhmittymään 12.8.2023 alkaen, KBC Securities NV lisättiin KBC Group NV ‑ryhmittymään 5.10.2023 alkaen ja BNP Paribas Financial Markets lisättiin BNP Paribas S.A. ‑ryhmittymään 9.12.2023 alkaen.

Lisäksi pankkien ryhmärakenteissa tapahtui seuraavat muutokset, jotka vaikuttivat merkittävien laitosten määrään.

• HSBC Bank Malta p.l.c., HSBC Trinkaus & Burkhardt GmbH ja HSBC Private Bank (Luxembourg) S.A. tulivat 30.11.2022, 1.2.2023 ja 2.11.2023 yrityskauppojen seurauksena osaksi merkittävää valvottavaa ryhmittymää, jonka emoyhtiö on HSBC Continental Europe. Tämän vuoksi HSBC Trinkaus & Burkhardt GmbH:n pankkitoimilupa peruttiin 30.6.2023.
• LP Group B.V. ja sen tytäryhtiö LeasePlan Corporation N.V. tulivat 22.5.2023 yrityskaupan seurauksena osaksi valvottavaa ryhmittymää, jonka emoyhtiö on Société Générale S.A.
• CACEIS Investor Services Bank S.A. (aiemmin RBC Investor Services Bank S.A.) ja sen tytäryhtiö tulivat 3.7.2023 tehdyn yrityskaupan seurauksena osaksi merkittävää valvottavaa ryhmittymää, jonka emoyhtiö on Crédit Agricole S.A.
• Isossa-Britanniassa perustetun NatWest Group plc:n euroalueen toimipaikat – NatWest Bank Europe GmbH, ryhmä, jonka emoyhtiönä on RBS Holdings N.V., sekä RBS International Depositary Services S.A. – luokiteltiin merkittäviksi 13.11.2023, jolloin perustettiin kaksi väliyhtiönä toimivaa EU-emoyritystä, NatWest Bank Europe GmbH ja RBS Holdings N.V.

Lisäksi pankkien ryhmärakenteissa tapahtui seuraavat muutokset, jotka eivät vaikuttaneet merkittävien laitosten määrään.

• OTP Luxembourg S.à.r.l. (aiemmin Biser Bidco S.à.r.l.) luokiteltiin merkittäväksi, sillä siitä tuli yksi kolmesta suurimmasta valvottavasta laitoksesta Sloveniassa sen jälkeen, kun Biser Topco S.à.r.l:n omistusosuus OTP Luxembourg S.à.r.l:sta (aiemmin Biser Bidco S.à.r.l.) ja Nova Kreditna Banka Maribor d.d:stä myytiin 6.2.2023.
• Atlantic Lux HoldCo S.à r.l:stä tuli 7.6.2023 emoyhtiö merkittävässä valvottavassa ryhmittymässä, johon kuuluvat myös Aareal Bank AG ja Atlantic BidCo GmbH, sen hankittua Aareal Bank AG:stä omistusosuuden, joka kattoi yli 50 % pääomasta ja äänioikeuksista.
• Citibank Europe plc:stä tuli merkittävä valvottava laitos, kun Citibank Holdings Ireland Limited jakoi sen koko osakepääoman ja äänioikeudet 17.11.2023.

Säännöllisesti päivitettävä valvottavien pankkien luettelo julkaistaan EKP:n pankkivalvontasivuilla.

2.1.1.2 Kattavat arvioinnit ja saamisten laadun arvioinnit

Vuoden 2023 alkupuoliskolla EKP sai päätökseen neljä edellisvuonna aloitettua saamisten laadun arviointia. Kukin arvioiduista pankeista täytti jonkin merkittävän laitoksen kriteereistä ja tuli sen perusteella EKP:n suoraan valvontaan. AS Citadele banka Latviassa oli yksi jäsenvaltion kolmesta suurimmasta luottolaitoksesta. Crelan SA Belgiassa, Goldman Sachs Bank Europe SE Saksassa ja Morgan Stanley Europe SE Saksassa puolestaan täyttivät kokokriteerin.

Vuonna 2023 EKP aloitti saamisten laadun arvioinnin kolmen pankin kohdalla. Virossa toimivan AS LHV Groupin (yksi jäsenvaltion kolmesta suurimmasta luottolaitoksesta) ja Italiassa toimivan FinecoBank S.p.A:n (kokokriteeri) saamisten laadun arvioinnit aloitettiin huhtikuussa 2023 ja Saksassa toimivan J.P. Morgan SE:n (kokokriteeri) arviointi marraskuussa 2023. Kaksi ensimmäistä arviointia valmistuvat suunnitelman mukaan vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä ja kolmas vuoden 2024 toisen neljänneksen lopussa.

2.1.1.3 Suurivaikutuksiset vähemmän merkittävät laitokset

Vähemmän merkittäviä laitoksia on runsaasti, ja niiden koossa, rakenteen monimutkaisuudessa ja riskiprofiilissa on suuria eroja, joten niiden luokittelun perusteena yhteisessä pankkivalvonnassa on vaikutus koko rahoitusjärjestelmään ja riskiprofiili. Vuodesta 2022 alkaen kumpikin näistä perusteista on arvioitu erikseen. Vuosittain määritetään, mitkä kunkin yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvan maan vähemmän merkittävistä laitoksista ovat suurivaikutuksisia. Tämän luokittelun kriteerit on esitetty vuoden 2022 vähemmän merkittävien laitosten valvontaraportissa kehikossa 1 (englanniksi).

Sellainen vähemmän merkittävä laitos, joka on vakavaraisuusasetuksen määritelmän mukaan pieni ja rakenteeltaan yksinkertainen, voidaan luokitella suurivaikutuksiseksi ainoastaan silloin, jos se on suurin vähemmän merkittävä laitos maassa, jossa kaikki vähemmän merkittävät laitokset ovat pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia.

2.1.1.4 Suurivaikutuksiseksi luokittelun seuraukset

Vähemmän merkittävän laitoksen luokittelu suurivaikutuksiseksi on tärkeä tekijä, jonka kansalliset valvontaviranomaiset ottavat huomioon määrittäessään valvontatoimien määrää ja tarkkuutta esimerkiksi vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin ja paikalla tehtävien tarkastusten yhteydessä. Lisäksi kansalliset valvontaviranomaiset ovat YVM-kehysasetuksen artikloiden 97 ja 98 nojalla velvollisia ilmoittamaan EKP:lle olennaisista valvontamenettelyistä tai päätöksistä, joita ne aikovat kohdistaa suurivaikutuksisiksi luokiteltuihin laitoksiin.

Kaikkiaan 100 vähemmän merkittävää laitosta on luokiteltu suurivaikutuksiseksi vuodelle 2024. Ne löytyvät EKP:n valvontaelimen hyväksymästä valvottavien pankkien luettelosta.

2.1.2 Lupamenettelyt

Vuonna 2023 kansalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat EKP:lle yhteensä 777 lupamenettelyä (taulukko 2). Niistä 25 koski toimilupahakemuksia, 10 toimiluvan peruuttamista, 61 toimiluvan raukeamista, 112 huomattavan omistusosuuden hankkimista tai laajentamista, 558 sijoittautumisoikeuden käyttöä ja 11 rahoitusalan holdingyhtiöiden toimilupia. Mukana oli myös kolme luokkaan 1 kuuluvaa sijoituspalveluyritystä, joiden saama merkittävän laitoksen toimilupa perustui kesäkuusta 2021 alkaen sovellettuun laajempaan luottolaitosmääritelmään.

Vuonna 2023 tehtiin kaikkiaan 206 toimilupamenettelyihin liittyvää päätöstä^[42]. Niistä 106 perustui valvontaelimen päätösehdotukseen, jonka EKP:n neuvosto hyväksyi. Loput 100 olivat päätöksentekovaltuuksien delegointimenettelyssä valtuutettujen yksikönpäälliköiden hyväksymiä^[43]. Näistä 79 tapausta (esimerkiksi toimiluvan raukeamista ja sijoittautumisoikeutta koskevia menettelyjä) EKP^[44] hyväksyi siten, että se ei esittänyt vastalausetta säädetyssä määräajassa.

Nämä yhteensä 206 toimilupamenettelyihin liittyvää päätöstä kattavat 8,57 % kaikista EKP:n vuonna 2023 tekemistä yksittäisistä valvontapäätöksistä.

Kolmessa toimilupamenettelyssä annettiin kielteinen päätös. Lisäksi seitsemän toimilupahakemusta ja viisi huomattavan omistusosuuden hankintaa tai laajentamista koskevaa hakemusta peruttiin kielteisen arvion vuoksi ennen päätöksen antamista.

2.1.2.1 Yhteiset menettelyt

Vuonna 2023 EKP:lle ilmoitettujen toimiluvan hakemista, huomattavia omistusosuuksia ja toimilupahakemuksen peruuttamista koskevien yhteisten menettelyjen määrä pysyi kaiken kaikkiaan samana kuin edellisvuonna.

EKP:n pankkivalvonta arvioi suuren määrän huomattavia omistusosuuksia koskevia ilmoituksia. Muutamissa menettelyissä hakijat peruuttivat hakemuksen joko valvontaviranomaisten alustavan arvioinnin aikana esittämien huomautusten vuoksi tai EKP:n kielteisen päätöksen vuoksi. Joissakin tapauksissa hakijat puolestaan peruuttivat hakemuksen epävarmana jatkuvan taloustilanteen vuoksi tai tapauskohtaisista syistä. Monien huomattavan omistusosuuden hankintaan liittyvien menettelyiden syynä oli laitoksen sisäinen uudelleenjärjestely, johon sovellettiin yksinkertaistettua arviointia. Aiempien vuosien tapaan ja orastavista konsolidoitumiskehityksen merkeistä huolimatta rajat ylittävää konsolidoitumista esiintyi varsin vähän.

Suurin osa toimilupamenettelyistä vuonna 2023 liittyi uusien vähemmän merkittävien laitosten perustamiseen. Harvalukuisissa merkittäviin laitoksiin liittyvissä lupamenettelyissä oli useimmiten kyse uusien säänneltyjen palveluiden vuoksi tarvittavasta toimiluvan laajennuksesta, jota joissakin jäsenvaltioissa edellytetään. Lisäksi useita toimilupia myönnettiin sijoituspalveluyrityksille uuden EU-sääntelykehyksen eli 26.6.2021 voimaan tulleen sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusdirektiivin ja -asetuksen mukaisesti.

Uusien hakemusten tärkeänä taustatekijänä oli aiempien vuosien tapaan digitaalisten palveluiden tarjonnan lisääntyminen EU:ssa (esim. fintech-liiketoimintamallit). Useimmat hakemukset, joissa liiketoimintamallina oli tarjota kryptovaratoimintoja tai -palveluita, tulivat Saksassa toimivilta luottolaitoksilta sen vuoksi, että Saksan lainsäädäntö edellyttää näissä tapauksissa erillistä toimilupaa. Alustavan arvioinnin jälkeen hakijat peruivat joitakin toimilupahakemuksia. EKP myönsi toimiluvan pidennyksen yhdelle saksalaiselle kryptovarojen säilytyspalvelua tarjoavalle luottolaitokselle. EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset arvioivat kryptovaraliiketoimintaa koskevia toimilupahakemuksia varavakaisuusdirektiivin kriteerien nojalla. Kryptovarojen ja niihin perustuvan liiketoiminnan sääntely eri maiden lainsäädännössä vaihtelee huomattavasti, joten EKP on ryhtynyt yhtenäistämään näiden toimilupahakemusten arviointia.

Kryptovaramarkkinoista annettu asetus (MiCAR) tuli voimaan kesäkuussa 2023, ja sitä ryhdytään soveltamaan vuonna 2024, joten EU:n luottolaitokset ovat parhaillaan harkitsemassa, ryhtyvätkö ne tarjoamaan asetuksessa tarkoitettuja kryptovaratoimintoja ja -palveluita. Vakavaraisuusasetuksen määritelmän mukaiset luottolaitokset eivät kryptovara-asetuksen nojalla tarvitse siihen lisätoimilupaa, mutta niitä koskee ilmoitusvelvollisuus. EKP pyrkii edelleenkin varmistamaan, että kryptovaraliiketoimintaa harjoittavien pankkien toiminta on turvallista ja vakaata.

Vuonna 2023 EKP sai edelleen runsaasti toimilupahakemuksia fintech-liiketoimintamallia käyttäviltä pankeilta. Arvioinneissa ilmeni, että fintech-yrityksissä liiketoiminnalle kriittiset palvelut on usein ulkoistettu vähäisen henkilöstömäärän vuoksi. Kriittisten palvelujen ulkoistaminen ulkoisille palveluntarjoajille lisää operatiivista riskiä erityisesti tietojärjestelmäpalveluissa ja pilvitallennuspalveluissa, mutta myös asiakkaiden tunnistamis- ja tuntemismenettelyissä. Fintech-yritykset hyödynsivät usein sijoittautumisoikeutta, jonka perusteella yhdessä EU:n jäsenvaltiossa toimiluvan saaneet luottolaitokset voivat samalla toimiluvalla tarjota palveluita tai perustaa sivuliikkeitä muissakin jäsenvaltioissa.

Kolmen vähemmän merkittävän laitoksen toimiluvat (Saksassa, Kreikassa ja Latviassa) peruttiin riittämättömän vakavaraisuuden vuoksi ja vakavien rahanpesun torjuntaan liittyvien rikkomusten vuoksi. Kahteen EKP:n päätökseen haettiin muutosta EKP:n oikaisulautakunnassa ja Euroopan unionin tuomioistuimessa. Yhdessä tapauksista Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti EKP:n tekemän päätöksen toimiluvan peruuttamisesta ja päätti oikeuskäsittelyn. Toisen tapauksen käsittely jatkuu edelleen.

2.1.2.2 Sijoittautumisoikeuden käyttö ja rahoitusalan (seka)holdingyhtiöt

Vuonna 2023 EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset käsittelivät 558 sijoittautumisoikeuden käyttöön liittyvää menettelyä.

Emoyrityksenä toimivien rahoitusalan (seka)holdingyhtiöiden toimilupahakemusten käsittely (toimiluvan tai poikkeusluvan myöntäminen) perustuu uudistetun vakavaraisuusdirektiivin (CRD V) artiklan 21 kohtaan a. Vuonna 2023 EKP myönsi toimiluvan kahdelle rahoitusalan (seka)holdingyhtiölle ja poikkeusluvan viidelle yhtiölle, jotka jo kuuluivat tai jotka oli tarkoitus liittää merkittävään pankkiryhmittymään. Kaikista toimiluvista ja poikkeusluvista kolme myönnettiin sellaisille rahoitusalan (seka)holdingyhtiöille, jotka olivat valvottavaan ryhmittymään perustettuja uusia yhtiöitä. Muut myönnetyt toimiluvat ja poikkeusluvat liittyivät uudistetun vakavaraisuusdirektiivin artiklan 21 kohdan a kansallisen täytäntöönpanon viivästymiseen (29.12.2020 jälkeen), jonka vuoksi jo olemassa olevien rahoitusalan (seka)holdingyhtiöiden ilmoitukset olivat viivästyneet. Uudistetun vakavaraisuusdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon jälkeen vuosina 2021 ja 2022 tehtiin runsaasti lupahakemuksia, ja vuonna 2023 niiden määrä tasaantui. Lisäksi valvottavissa ryhmissä tapahtui useita uudelleenjärjestelyjä, joiden tuloksena ryhmärakenteesta poistettiin rahoitusalan (seka)holdingyhtiöitä.

2.2 Sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyt

Vuonna 2023 kansalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat EKP:lle yhteensä 2 573 sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyä^[45], jotka koskivat merkittäviä laitoksia (taulukko 3).

Vuonna 2023 yhteensä 62 % kaikista sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyistä koski valvontatehtävissä toimivia ylimmän hallintoelimen jäseniä ja 28 % johtotehtävissä toimivia jäseniä. Loput arvioinnit jakautuivat seuraavasti: keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt (8 %), kolmansien maiden sivuliikkeiden johdon jäsenet (1,5 %) ja hallintoelimen jäsenmäärän lisääminen (0,5 %).

Valmistuneiden sopivuuden ja luotettavuuden arviointien keskimääräinen käsittelyaika oli 109 päivää. Se oli siis lyhyempi kuin neljän kuukauden enimmäisaika, joka on määritetty ESMAn ja EPV:n yhteisissä ohjeissa ylimmän hallintoelimen jäsenten ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden sopivuuden arviointia varten (EBA/GL/2021/06, kohta 179).

2.2.1 Muutokset sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyissä

EKP on tehostanut sopivuuden ja luotettavuuden arviointipäätösten käsittelyä yksinkertaistamalla menettelyjä sekä kehittämällä ja päivittämällä oppaita ja lomakkeita, kuten Euroopan komission toisessa raportissa yhteisestä valvontamekanismista todetaan^[46]. Komissio totesi myös, että näissä arvioinneissa tehtävää yhteistyötä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa on tehostettu huomattavasti. Vuoden mittaan EKP edisti toimialan sisäistä keskustelua järjestämällä yhdessä European University Institute ‑tutkimuslaitoksen kanssa Firenzessä seminaarin, jonka aiheena oli hallintoelinten ja komiteoiden monimuotoisuus ja tehokkuus muuttuvassa voimakkaan kilpailun ympäristössä.

Hallintoelinten monimuotoisuuden edistämiseksi EKP ryhtyi vuonna 2023 soveltamaan kriteeriä hallintoelimen sopivuudesta kokonaisuutena ja kiinnitti huomiota osaamisen ja kokemuksen, sukupuolen, iän ja maantieteellisen alkuperän monimuotoisuuteen pankkien hallintoelimissä. Lisäksi se päätti tiukentaa odotuksiaan hallintoelinten sopivuudesta kokonaisuutena vuonna 2024 ja painottaa erityisesti tietojärjestelmä- ja kyberturvallisuusriskien asiantuntemuksen merkitystä hallintoelinten valvontatehtävissä.

Sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnissa saatetaan soveltaa liitännäisehtoja silloin, kun hakijan kohdalla herää epäilyksiä kaikkien viiden kriteerin täyttymisestä. EKP:n liitännäisehtoja koskevia linjauksia tarkistettiin vuonna 2022, jolloin vaatimuksia ja määräaikoja tarkennettiin. Siitä lähtien päätöksiin sisällytetyt liitännäisehdot ovat olleet entistä täsmällisempiä, ja niitä sisältävien päätösten osuus kaikista päätöksistä väheni 9,5 prosenttiin vuodesta 2022, jolloin se oli 32 prosenttia. Vuonna 2023 kysymyksiä herättivät tavallisimmin mahdolliset eturistiriidat sekä se, onko arvioitavalla henkilöllä tehtävän hoitamiseen tarvittava kokemus ja riittävästi aikaa. Tällaisissa tapauksissa EKP esitti liitännäisehtoja, joista 47 oli ehtoja, 179 velvoitteita ja 21 suosituksia. Edellisvuonna ehtoja oli 58, velvoitteita 225 ja suosituksia 95.

Jos arvioitavan henkilön sopivuudesta herää vakavia epäilyksiä, EKP voi harkintansa mukaan toteuttaa tarkemman arvioinnin ja sen seurauksena ilmoittaa pankille suunnittelevansa kielteistä päätöstä. Tällöin pankki usein peruuttaa hakemuksensa valvontadialogin jälkeen. Vuonna 2023 tällaisia tapauksia oli 10.

EKP toteutti pankkien ylimmän hallintoelimen jäsenille 19 uudelleenarviointia, joiden tärkeimpänä syynä olivat mainekysymykset (14 tapausta).

Edellisten vuosien tapaan EKP kehitti ja edisti tietojärjestelmien käyttöä sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyssä (ks. osa 5.9.2).

2.3 Väärinkäytösepäilyjen ilmoittaminen ja valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt

2.3.1 Valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt

YVM-asetuksessa ja YVM-kehysasetuksessa säädetään, että valtuudet valvontapäätösten täytäntöönpanoon ja seuraamusmenettelyiden määräämiseen jakautuvat EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten välillä sen mukaan, mikä on epäillyn rikkomuksen luonne, kuka on vastuussa ja millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään. EKP:n valvontatehtäviensä nojalla määräämät seuraamukset ja kansallisten valvontaviranomaisten EKP:n pyynnöstä määräämät seuraamukset julkaistaan EKP:n pankkivalvontasivuilla.

Seuraamuksia määrätään valvottavalle laitokselle, joka syyllistyy rikkomukseen. Niiden tarkoitus on toimia pelotteena paitsi rikkomuksen tehneelle laitokselle myös koko pankkialalle. Täytäntöönpanotoimia ovat esimerkiksi uhkasakot, ja niiden tarkoituksena on saada valvottava laitos täyttämään EKP:n päätösten tai asetusten mukaiset vakavaraisuusvaatimukset.

Vuonna 2023 EKP:n käsiteltävänä oli 14 täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyä. Niistä 13 oli seuraamusmenettelyjä, joista annettiin yhdeksän EKP:n päätöstä^[47]. Yksi oli täytäntöönpanomenettely, jossa annettiin yksi EKP:n päätös (taulukko 4).

Lisäksi EKP antoi vuoden mittaan 18 sitovaa valvontapäätöstä, joiden nojalla voidaan määrätä jokaiselta rikkomuspäivältä kertyvä uhkasakko, jos kyseiset pankit eivät päätöksissä ilmoitetussa määräajassa (vuoden 2023 tai vuoden 2024 loppuun mennessä) kehitä ilmasto- ja ympäristöriskien tunnistamismenettelyään vaatimusten mukaiseksi (ks. osa 1.2.4). Vuoden 2023 lopussa käsittelyssä oli päätösluonnoksia, joiden nojalla voidaan määrätä uhkasakko.

Vuonna 2023 käsiteltävänä oli kaikkiaan 13 seuraamusmenettelyä. Niistä viisi liittyi suoraan sovellettavan EU:n lainsäädännön (EKP:n päätökset ja asetukset mukaan lukien) epäiltyihin rikkomuksiin viiden merkittävän laitoksen kohdalla. Kolmessa näistä menettelyistä EKP määräsi kolmelle valvottavalle laitokselle sakkoja yhteensä 17 925 000 euroa pääomavaatimusten noudattamatta jättämisestä sekä omien varojen vaatimusten virheellisestä raportoinnista markkina- ja luottoriskien osalta. Kaksi menettelyä oli vielä meneillään vuoden 2023 lopussa.

Loput kahdeksan vuonna 2023 käsittelyssä ollutta menettelyä koskivat vakavaraisuusdirektiivin toimeenpanevan kansallisen lainsäädännön rikkomusepäilyjä, jotka liittyivät sopivuus- ja luotettavuusarviointeihin, palkitsemiseen, hallintoon ja huomattaviin omistusosuuksiin. Näiden menettelyjen kohteena oli viisi merkittävää ja yksi vähemmän merkittävä laitos. Kuudessa menettelyssä EKP siirsi asian kansallisten valvontaviranomaisten käsiteltäväksi.

Vuonna 2023 käsitelty yksi täytäntöönpanomenettely koski mahdollisen uhkasakon määräämistä merkittävälle laitokselle, jotta se noudattaisi rahoitustoiminnan korkoriskiin liittyviä vaatimuksia EKP:n päätöksen mukaisesti. EKP päätti toteutettujen toimien ja täytäntöönpanomenettelyn kuulemisvaiheessa laitokselta saamiensa asiakirjojen pohjalta, että uhkasakko ei ollut tarpeen, sillä jo menettelyn aloittaminen oli edistänyt toivottua lopputulosta.

EKP:n täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyjen kohteena olleiden rikkomusepäilyjen aiheet vuonna 2023 on esitetty kaaviossa 9.

Kaavio 9

Täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyjen kohteena olleet rikkomusepäilyt vuonna 2023

Vuonna 2023 kansalliset valvontaviranomaiset aloittivat seuraamusmenettelyjä EKP:n pyynnöstä, arvioivat tapauksia kansallisen lainsäädännön nojalla ja määräsivät kaksi sakkoa, joiden yhteismäärä oli 60 000 euroa.

Yksityiskohtaiset tiedot ja kattavat tilastot vakavaraisuusvaatimusten rikkomuksiin liittyvistä seuraamusmenettelyistä, joita EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset ovat toteuttaneet vuonna 2023, esitetään ”Annual Report on Sanctioning Activities in the SSM in 2023” ‑julkaisussa. Se julkaistaan EKP:n pankkivalvontasivuilla vuoden 2024 toisella neljänneksellä.

2.3.2 Väärinkäytösepäilyjen ilmoittaminen

YVM-asetuksen artiklan 23 mukaan EKP:n vastuulla on varmistaa, että käytössä on tehokkaita mekanismeja, joilla kuka tahansa voi ilmoittaa epäilyksensä pankkivalvontaa koskevan EU-lainsäädännön rikkomisesta (ns. ”whistleblowing”). EKP:n pankkivalvontasivuilla onkin tätä varten ilmoituspalvelu.

EKP käsittelee ilmoituspalvelun tai muiden kanavien (esimerkiksi sähköpostin tai kirjepostin) kautta ilmoitetut väärinkäytösepäilyt ehdottoman luottamuksellisesti ja ottaa niitä käsitellessään huomioon kaikki käytettävissä olevat tiedot.

Vuonna 2023 EKP:lle tehtiin 355 ilmoitusta väärinkäytösepäilyistä, mikä on 74 % edellisvuotta enemmän. Ilmoituksista 117 liittyi epäilyihin pankkivalvontaa koskevan EU-lainsäädännön rikkomisesta. Niistä 106 kuului EKP:n ja 11 kansallisten valvontaviranomaisten toimivaltuuksien piiriin. Valtaosa lopuista ilmoituksista liittyi muihin kuin vakavaraisuusvaatimusten rikkomuksiin (esimerkiksi kuluttajansuojaan), eivätkä ne siis olleet väärinkäytösepäilyjä.

EKP:n toimivaltuuksien piiriin kuuluvat väärinkäytösepäilyt koskivat useimmiten hallintoon liittyviä seikkoja (87 % ilmoituksista) sekä puutteita omien varojen ja pääomavaatimusten laskennassa (9 % ilmoituksista). Hallintoon liittyvät ilmoitukset koskivat pääasiassa riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa, sopivuus- ja luotettavuusvaatimuksia, organisaatiorakennetta sekä ylimmän hallintoelimen toimintoja. Väärinkäytösilmoitusten tarkempi erittely on esitetty kaaviossa 10.

Kaavio 10

EKP:lle toimitetut ilmoitukset väärinkäytösepäilyistä

(prosentteja)

Väärinkäytösilmoitusten sisällöstä tiedotettiin asiaankuuluville yhteisille valvontaryhmille, jotka päättivät tarkoituksenmukaisista jatkotoimista.

Tärkeimmät jatkotoimet, joihin vuonna 2023 ryhdyttiin pankkivalvontaa koskevien EU-lainsäädännön rikkomusepäilyjen perusteella, olivat seuraavat:

• sisäinen arviointi saatujen asiakirjojen perusteella (48 % tapauksista)
• asiakirja- tai selvityspyyntö valvottavalle laitokselle (42 % tapauksista)
• sisäisen tarkastuksen tai paikalla tehtävän tarkastuksen järjestämispyyntö (10 % tapauksista).

3 Osallistuminen kriisinhallintajärjestelyihin

3.1 Kriisinratkaisutapaukset vuonna 2023

Keväällä 2023 Yhdysvaltain pankkisektorilta alkanut ja Credit Suisse ‑pankin myymiseen huipentunut kriisi oli merkittävin systeeminen häiriötilanne sitten edellisen maailmanlaajuisen finanssikriisin. Vakaan pääoma- ja likviditeettitason ansiosta Euroopan pankkiunioniin osallistuvien maiden pankkisektori selvisi kuitenkin häiriöstä hyvin. Niinpä vuonna 2023 yhtään merkittävää laitosta ei arvioitu kykenemättömäksi tai todennäköisesti kykenemättömäksi jatkamaan toimintaansa kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen[49] artiklan 18 kohdan 1 alakohdan a ja artiklan 18 alakohdan 4 mukaan.

3.2 Yhteistyö yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa

Vuonna 2023 EKP:n pankkivalvonnan ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston yhteistyö jatkui tiiviinä kaikilla tasoilla. EKP:n pääjohtaja ja kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja sekä molempien ylin ja keskijohto pitivät säännöllisesti yhteyttä. Lisäksi EKP:n pääjohtaja ja kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja vierailivat useita kertoja kansallisissa valvontaviranomaisissa.

EKP ja kriisinratkaisuneuvosto tiivistivät yhteistyötä kevään 2023 pankkisektorin häiriöiden jälkeen^[48]. Ne myös keskustelivat saaduista kokemuksista ja toteuttivat jatkoseurantaa.

Yhteistyö yhteisten sääntelykysymysten parissa jatkui niin ikään. Lokakuussa 2023 EKP ja kriisinratkaisuneuvosto järjestivät yhdessä korkean tason seminaarin, jossa käsiteltiin kriisinhallinta- ja talletussuojajärjestelmään ehdotettuja uudistuksia sekä pankkivalvonnan että kriisinratkaisun näkökulmista.

EKP päivitti sisäiset ohjeet, jotka oli laadittu vuonna 2022 tarkistetun kahdenvälisen yhteistyöpöytäkirjan täysimääräisen toteutuksen tueksi. Lisäksi EKP osallistui aiempien vuosien tapaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston järjestämään kriisitilanteen simulointiharjoitukseen ja Trilateral Principal Level Exercise ‑harjoitukseen, jossa olivat mukana Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja pankkiunioniin osallistuvien maiden kriisinratkaisu- ja valvontaviranomaiset sekä keskuspankit ja valtiovarainministeriöt.

Pankkien likviditeetin mittaamista ja raportointia koskevan yhteistyön saralla EKP:n ja kriisinratkaisuneuvoston yhteinen työryhmä sai tehtäväkseen toteuttaa vuosittaiset likviditeettitestit pankkien kriisivalmiuden kartoittamiseksi. Ensimmäinen testi, johon osallistui 204 pankkia, toteutettiin lokakuussa 2023.

EKP:n yhteisten valvontaryhmien ja kriisinratkaisuneuvoston sisäisten kriisinratkaisuryhmien säännöllinen yhteydenpito jatkui. Erityisen tiivistä yhteistyötä tehtiin EKP:n kriisinhallintakehykseen kuuluvien laitosten kohdalla.

Sovellettavan lainsäädännön mukaisesti EKP:n pankkivalvonta kuuli yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa merkittävien laitosten toimittamista elvytyssuunnitelmista.

Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto puolestaan kuuli kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen mukaisesti EKP:n pankkivalvontaa kriisinratkaisusuunnitelmien luonnoksista sekä ehdotuksesta, joka koski merkittäviltä laitoksilta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon etukäteen kerättävien maksuosuuksien laskentaa.

3.3 Vähemmän merkittävien laitosten kriisinhallinta

Vähemmän merkittävien laitosten kriisinhallinta edellyttää kansallisen valvontaviranomaisen ja EKP:n välistä vahvaa yhteistyötä. Valvontavastuu näiden laitosten kriisinhallinnasta kuuluu kansallisille valvontaviranomaisille, mutta koska toimiluvan peruminen kuuluu EKP:n vastuulle, tiiviimpää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa tarvitaan silloin, kun jonkin vähemmän merkittävän laitoksen arvioidaan olevan lähellä elinkelvottomaksi toteamista.

Jos vähemmän merkittävän laitoksen taloudellinen tilanne on kriisissä, kansallinen valvontaviranomainen toimittaa siitä EKP:lle virallisen ilmoituksen jo varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2023 EKP:lle toimitettiin 13 tällaista ilmoitusta.

Ilmoituksen toimittamisen jälkeen perustetaan kriisinhallinnan koordinointiryhmät. Sekä EKP:n että kansallisten viranomaisten edustajista koostuvat ryhmät varmistivat aiempien vuosien tapaan, että kriisitilanteen seuranta oli tiivistä ja että valvontatoimet ja ‑päätökset tehtiin oikea-aikaisesti ja koordinoidusti. Kaikkiaan 17 tällaista kriisinhallinnan koordinointiryhmää oli toiminnassa vuoden 2023 aikana. Lisäksi vuoden aikana käsiteltiin kymmenen tapausta, joissa pankkitoimilupa peruttiin. Kolmessa tapauksessa vähemmän merkittävän laitoksen pankkitoimilupa raukesi, koska kyseiset laitokset luopuivat toimiluvastaan ennakoivasti. Toimilupien peruuttamisen syitä voivat olla elinkelvottomat liiketoimintamallit, heikko kannattavuus tai hallinnon ja riskienhallinnan puutteet.

Vuonna 2023 EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset toteuttivat yhteistyönä vähemmän merkittävien laitosten kriisinhallintajärjestelyjen tarkistuksen, jossa ne hyödynsivät yhteisen pankkivalvonnan toiminnan aikana kertyneitä kokemuksia vähemmän merkittävien laitosten kriisitapauksista. Kriisinhallintajärjestelyjen tarkistuksen tavoitteena on parantaa järjestelyjen tehokkuutta ja vaikuttavuutta, ja se on osa useiden EU:n toimielinten laajempaa hanketta, jossa arvioidaan vaikeuksiin joutuneiden rahoituslaitosten kriisinhallintakäytäntöjä.

4 Laitosten välinen yhteistyö

4.1 Eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö

4.1.1 Yhteistyö muiden EU:n valvontaviranomaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden valvontaviranomaisten kanssa

EKP:n ja muiden valvontaviranomaisten väliset yhteistyöpöytäkirjat julkaistaan EKP:n pankkivalvontasivuilla.

4.1.1.1 EKP ja valvontakollegiot

Jos merkittävällä pankkiryhmittymällä on toimintoja pankkiunionin ulkopuolisissa maissa, EKP on mukana valvontakollegioiden työssä. Näin se voi huolehtia valvontalinjausten ja ‑päätösten koordinoinnista ja varmistaa, että kaikki rajat ylittävän pankkiryhmittymän valvontaan osallistuvat viranomaiset noudattavat yhtenäistä työohjelmaa. EKP perustaa valvontakollegioita tapauksissa, joissa se kotijäsenvaltion valvovan viranomaisen ominaisuudessa vastaa pankkiryhmittymän valvonnasta konsolidointiryhmän tasolla. Jos EKP on vastaanottavan jäsenvaltion valvova viranomainen ja huolehtii pankkiryhmittymän joidenkin laitosten yleisvalvonnasta, se osallistuu valvontakollegioihin kutsusta. Vuonna 2023 EKP:n suorassa valvonnassa olevista pankeista kaikkiaan 47 pankin valvonta toteutettiin valvontakollegion kautta.

4.1.1.2 Yhteistyön vahvistaminen kansallisten markkinavalvontaviranomaisten ja yhteiseen pankkivalvontaan osallistumattomien EU-jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten kanssa

Merkittävät pankkiryhmittymät toteuttavat taloudellisia toimintoja rahoitusvälineiden markkinoilla, joten EKP tekee yhteistyötä kansallisten markkinavalvontaviranomaisten kanssa EU-lainsäädännön mukaisesti.

EKP tehosti edelleen tietojen vaihtoa ja yhteistyötä yhteiseen pankkivalvontaan osallistumattomien EU-jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten kanssa näissä valtioissa toimivien merkittävien pankkiryhmittymien osalta.

4.1.1.3 Yhteistyö EU:n muiden rahoitusalan valvontaviranomaisten ja EU:n ulkopuolisten vakavaraisuusvalvojien kanssa

Finanssiryhmittymiä koskeva direktiivi[51] edellyttää, että EKP tekee yhteistyötä muiden finanssiryhmittymien lisävalvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa. EKP:n vastuulla on koordinoida yhteistyöjärjestelyjä sellaisten ryhmittymien kohdalla, joiden emoyhtiön konsolidointiryhmän valvojana se toimii. Vuonna 2023 EKP koordinoi 29 finanssiryhmittymän yhteistyöjärjestelyjä^[49].

EKP:n kolmen eri pääosaston asiantuntijoista ja kansallisten valvontaviranomaisten asiantuntijoista koottu ryhmä varmistaa, että finanssiryhmittymiä valvotaan yhdenmukaisesti koko YVM:ssä.

Vuonna 2023 EKP vahvisti yhteistyötä myös EU:n ulkopuolisten maiden vakavaraisuusvalvojien kanssa valvontateknologian saralla. Esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmän, Englannin pankin ja Ison-Britannian rahoitusmarkkinaviranomaisen (FCA) kanssa kehitettiin koneoppimiseen ja luonnollisen kielen käsittelyyn perustuvaa sovellusta, jonka avulla valvojat voivat tunnistaa tiettyjä tietojärjestelmä- ja kyberriskejä. Neljän laitoksen asiantuntijoista muodostettu monialainen työryhmä on parhaillaan toiminnassa, ja sen tavoitteena on osoittaa tällainen tekoälyn käyttötapaus toteutuskelpoiseksi syyskuussa 2024.

4.1.1.4 Kansainvälisen valuuttarahaston rahoitussektorin arviointiohjelmat

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi rahoitussektorin maakohtaisissa arviointiohjelmissa (Financial Sector Assessment Programs, FSAP-ohjelmat) kohdemaan rahoitussektoria kattavasti ja yksityiskohtaisesti.

IMF on selvittänyt euroalueen pankkivalvonta- ja kriisinratkaisurakenteita koko euroaluetta käsittelevässä arviointiohjelmassaan, joka julkaistiin vuonna 2018. EKP on toteuttanut valvontakäytännöissään useimmat IMF:n antamat suositukset. Samaan aikaan EU:n lainsäädäntöelimissä on käsitelty niitä IMF:n suosituksia, jotka edellyttävät EU-lainsäädännön muutoksia. Seuraava koko euroalueen FSAP-ohjelma toteutetaan vuonna 2024, ja suunnitelman mukaan siihen sisältyy merkittävien laitosten valvontaa koskeva yksityiskohtainen arviointi.

Vuonna 2023 IMF sai valmiiksi Belgian maakohtaisen arvioinnin, jatkoi Alankomaiden arviointia ja aloitti Espanjan, Luxemburgin ja Slovakian arvioinnit. Maakohtaisissa ohjelmissa arvioidaan pankkisektorin ulkopuolisia seikkoja, kuten kansallisen vakuutus- ja makrovalvontasääntelyn toimintaa. Niihin sisältyy myös kokonaisvaltainen arviointi pankkien ongelmista, ja painopiste on niissä seikoissa, jotka kuuluvat vähemmän merkittävien laitosten valvonnasta tai rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien kansallisten viranomaisten toimivaltaan. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että pankkiunionin loppuunsaattamiseksi tarvitaan vielä toimia.

Pankkisektorin mikro- ja makrovakausvalvonnasta vastaavana viranomaisena EKP antaa panoksensa myös IMF:n vuosittaisiin lausuntoihin, joissa käsitellään yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvien maiden talouden tilaa ja näkymiä. Lausunto perustuu IMF:n neljänteen sopimusartiklaan (ns. artikla IV ‑konsultaatiot).

4.2 Osallistuminen eurooppalaisen ja kansainvälisen sääntelyn kehittämiseen

4.2.1 Osallistuminen finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän työhön

Vuonna 2023 inflaatio pysyi nopeana, korot nousivat ja rahoitusolot tiukentuivat, joten finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB) tehosti rahoitusjärjestelmän haavoittuvuustekijöiden seurantaa ja toteutti rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä vahvistavia rakenteellisia muutoksia. Nämä toimet tukivat G20-puheenjohtajuuskaudella määritettyjä rahoitussektorin painopisteitä.

Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän jäsenenä EKP:n pankkivalvonta oli aktiivisesti mukana esimerkiksi seuraavissa tehtävissä: 1) kryptovaroihin liittyvää liiketoimintaa ja kryptovaramarkkinoita koskevien suositusten viimeistely, 2) rahoitussektoriin vaikuttavien ilmastoriskien hallintasuunnitelmaan liittyvä työ, esimerkiksi asiaa koskevien taloudellisten tietojen julkistuksen yhdenmukaistaminen, 3) ulkoisiin palveluntarjoajiin liittyvien riskien hallintavälineiden viimeistely, 4) kyberhäiriötilanteiden raportoinnin yhtenäistämistä koskevien suositusten viimeistely, 5) kriisinratkaisun suunnittelu ja kriisivalmius, esimerkiksi kriisinratkaisun rajat ylittävän rahoituksen esteisiin puuttuminen ja kriisinratkaisutoimien toteutuksen käsittely, ja 6) keväällä 2023 esiintyneistä pankkisektorin häiriöistä saatujen kokemusten arviointi (mukaan lukien kansainvälinen kriisinratkaisukehys).

EKP:n pankkivalvonta osallistui FSB:n täysistuntoon sekä normien toteuttamista käsittelevän komitean ja sääntely- ja valvontayhteistyökomitean kokouksiin. Kesäkuussa 2023 EKP isännöi sääntely- ja valvontayhteistyökomitean kokousta ja heinäkuussa täysistuntoa. Se osallistui myös kriisinratkaisun johtoryhmän ja alueellisen neuvoa-antavan Euroopan ryhmän kokouksiin sekä Roundtable on External Audit ‑tilaisuuteen.

Edellä mainittujen aiheiden lisäksi EKP:n pankkivalvonta käsittelee vuonna 2024 yhteistyössä FSB:n kanssa siirtymäsuunnittelun periaatekysymyksiä, kevään 2023 pankkisektorin häiriöiden seurantaa, arvopaperikaupankäynnin vakuusjärjestelyihin valmistautumiseen liittyviä kysymyksiä ja kohtuullisten palkitsemiskäytäntöjen toteuttamista.

4.2.2 Osallistuminen Basel-sääntelyprosessiin ja tehokasta pankkivalvontaa koskevien Baselin perusperiaatteiden uudistus

Vuonna 2023 EKP antoi jälleen merkittävän panoksensa Baselin pankkivalvontakomitean työskentelyyn. Se osallistui aktiivisesti useisiin työryhmiin asiantuntijana ja teki yhteistyötä pankkivalvontakomitean jäsenten kanssa EU:ssa ja muualla maailmassa.

Tärkeä virstanpylväs oli vuoden 2023 pankkisektorin häiriöitä koskeva raportti, jossa tarkasteltiin kevään 2023 tilanteesta saatuja kokemuksia sääntelyn ja pankkivalvonnan kannalta. Raportissa korostettiin pankkien riskienhallintakäytäntöjen ja hallintojärjestelyjen merkitystä, vahvan ja vaikuttavan valvonnan tarvetta pankkien vakauden varmistamiseksi sekä varovaisuusperiaatteen mukaisten ja luotettavien valvontanormien olennaista merkitystä rahoitusvakauden turvaamiseksi.

Toinen tärkeä etappi oli kesällä 2023 aloitettu julkinen kuuleminen tehokasta pankkivalvontaa koskevista Baselin perusperiaatteista. Kuulemisasiakirjassa ehdotettiin muutoksia, joilla on tarkoitus selkeästi huomioida YVM:n kaltaiset ylikansalliset valvontajärjestelmät, ilmastoon liittyvien talouden riskien ja talouden digitalisaation vaikutukset sekä pankkien liiketoimintamallien kestävyyden ja operatiivisen häiriönsietokyvyn arvioinnin merkitys.

Lisäksi käynnistettiin julkiset kuulemiset seuraavista aiheista: 1) ilmastoon liittyviä talouden riskejä koskevat pilarin 3 julkistamisvaatimukset (ks. kehikko 7), 2) pankkien kryptovaravastuiden julkistaminen sekä ehdotettu pankkien kryptovaravastuita ja -toimintoja koskeva standardoitu tiedonkeruutaulukko ja lomakesarja, 3) joulukuussa 2022 julkaistun pankkien kryptovaravastuita koskevan standardin muuttaminen ja 4) ehdotetut muutokset rahoitustoiminnan korkoriskiä koskevaan standardiin.

EKP toimi edelleen toisena puheenjohtajana Baselin pankkivalvontakomitean työryhmässä, joka käsittelee ilmastoon liittyviä talouden riskejä, sekä työryhmässä, joka vastaa yhteisten vakavaraisuusstandardien kehittämisestä ja toteutuksesta. Kesäkuussa 2023 EKP isännöi Supervisory Cooperation Group ‑yhteistyöryhmän kokousta Frankfurtissa.

4.2.3 Osallistuminen Euroopan pankkiviranomaisen työhön

EKP:n pankkivalvonta teki jälleen tiivistä yhteistyötä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) kanssa EU:n pankkisektorin valvonnan yhtenäisyyden, luottolaitosten turvallisuuden ja vakauden sekä koko rahoitusjärjestelmän vakauden edistämiseksi.

Vuonna 2023 yhteisiin hankkeisiin kuului EU:n laajuinen pankkien stressitesti, jossa valvojat arvioivat koko pankkisektorin häiriönsietokykyä. EKP ja EPV käynnistivät myös kertaluonteisen ilmastoriskien skenaarioanalyysin (”Valmiina 55:een”), jonka tavoitteena on arvioida rahoitussektorin häiriönsietokykyä EU:n ”Valmiina 55:een” ‑lainsäädäntöpaketin mukaisesti. Yhdessä kriisinratkaisuneuvoston kanssa EKP ja EPV antoivat yhteisen lausunnon Credit Suisse ‑pankin ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenttien arvonalentumiskirjausten jälkeen. Yhteinen lausunto selvensi EU:n kriisinratkaisujärjestelmää ja auttoi rauhoittamaan eurooppalaisia AT1-instrumenttien markkinoita.

EKP osallistui myös EPV:n sääntelytyöhön antamalla panoksensa ja tukensa useissa hankkeissa, kuten kryptovaramarkkina-asetukseen liittyvässä työssä. Lisäksi se oli mukana viimeistelemässä EPV:n ohjeita, jotka koskevat kokonaiselvytyskapasiteettia elvytyssuunnittelussa ja joilla pyritään parantamaan elvytyssuunnitelmien käytettävyyttä ja tehostamaan kriisivalmiutta. EKP on Euroopan valvontaviranomaisten yhteisen komitean Digital Operational Resilience ‑alakomitean jäsen ja osallistui tässä ominaisuudessa finanssialan digitaalista häiriönsietokykyä koskevan lain valmisteluun. EKP antoi panoksensa myös EPV:n laatiman Basel III ‑säännöstön seurantaraporttiin. Raportissa analysoitiin EU:n lainsäätäjien Basel III ‑säännöstöön ehdottamien muutosten vaikutusta, mikä on olennainen osa säännöstön viimeistelyprosessia.

Valvontaviranomaisten on ilmoitettava EPV:lle, noudattavatko ne EPV:n ohjeita ja suosituksia, tai perusteltava niiden noudattamatta jättäminen. Vuonna 2023 EKP:n pankkivalvonta ilmoitti EPV:lle nämä tiedot yhden ohjeen osalta. Lisätietoja on EKP:n pankkivalvontasivuilla. EKP:n pankkivalvonta on aina ilmoittanut noudattavansa tai aikovansa noudattaa kaikkia sovellettavia EPV:n tai kolmen Euroopan valvontaviranomaisen (ESA) ohjeita ja suosituksia.

EKP on yhdessä EPV:n ja muiden sidosryhmien kanssa perustamassa yhteistä komiteaa (Joint Bank Reporting Committee), jonka jäseninä on EU-tason ja kansallisen tason viranomaisia, sekä Reporting Contact Group -ryhmää, jonka jäseninä on pankkialan asiantuntijoita. Komitean ensimmäinen kokous pidetään suunnitelman mukaan vuonna 2024. Komitea on jo aloittanut työnsä Euroopan komission valvontatietostrategian mukaisen alakohtaisen tietohakemiston laatimiseksi, raportoitavien tietojen yksityiskohtaisuuden (rakeisuuden) edistämiseksi sekä tilastollisen ja valvontaraportoinnin yhtenäistämiseksi.

5 EKP:n pankkivalvontaorganisaatio

5.1 Tilivelvollisuuden täyttäminen

Tämä vuosittain julkaistava toimintakertomus on yksi tärkeimmistä kanavista, joiden kautta EKP:n pankkivalvonta toteuttaa tilivelvollisuuttaan Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle. EKP:n pankkivalvontatehtäviltä edellytettävästä tilivelvollisuudesta ja avoimuudesta on säädetty YVM-asetuksessa. EKP:lle on erittäin tärkeää ylläpitää ja soveltaa täysimääräisesti tilivelvollisuuskehystä, joka on tarkemmin määritetty Euroopan parlamentin ja EKP:n välisessä toimielinten sopimuksessa sekä Euroopan unionin neuvoston ja EKP:n välisessä yhteistyöpöytäkirjassa.

Vuonna 2023 valvontaelimen puheenjohtaja vieraili Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan kokouksessa kolmessa sääntömääräisessä kuulemisessa ja yhdessä keskustelutilaisuudessa. Valvontaelimen puheenjohtaja esitteli 21.3.2023 valiokunnalle EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomuksen vuodelta 2022. Samana päivänä hän osallistui yhdessä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) puheenjohtajan kanssa ylimääräiseen keskustelutilaisuuteen, jonka aiheena oli Silicon Valley Bankin kaatuminen Yhdysvalloissa ja sen vaikutukset Euroopan rahoitussektorin vakauteen. Kaksi muuta sääntömääräistä kuulemista pidettiin 28.6.2023 ja 7.11.2023. Keskeisiä aiheita olivat makrotalousnäkymistä johtuvat riskit ja etenkin koronnostojen vaikutus pankkisektoriin ja tallettajiin, pankkisektorin keväällä esiintyneistä häiriöistä saadut kokemukset ja järjestämättömien saamisten kehitys. Keskusteltavina olivat myös kehittymässä olevat kryptovaroihin liittyvät riskit ja pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten riskit sekä pankkiunionin vahvistamiseksi käynnistetyt lainsäädäntöhankkeet, kuten pankkilainsäädännön uudistuspaketti sekä pankkien kriisinhallinnan ja talletussuojajärjestelmän tarkastelu.

Vuonna 2023 EKP:n pankkivalvonta julkaisi kaksi vastausta Euroopan parlamentin jäsenten pankkivalvontaa koskeviin kirjallisiin kysymyksiin. Lisäksi se toteutti YVM-asetuksessa määrättyä raportointivelvollisuuttaan kansallisille parlamenteille julkaisemalla yhden vastauksen kansallisen parlamentin jäsenen kirjalliseen kysymykseen. Kaikki vastaukset parlamentin jäsenille julkaistiin EKP:n pankkivalvontasivuilla. Vastauksissa käsiteltiin valvottavien laitosten toimintaa Venäjällä, pankkien riskien valvontaa haavoittuvilla toimialoilla sekä lainsäädäntöaloitteita järjestämättömien saamisten jälkimarkkinoiden kehittämiseksi.

Toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti EKP toimitti Euroopan parlamentille valvontaelimen kokousten pöytäkirjat ja valvontaelimen järjestämien seminaarien tiivistelmät.

EKP:n pankkivalvonta toteutti tilivelvollisuuttaan myös vastaamalla Euroopan parlamentin päätöslauselmassa pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2022 esitettyihin kommentteihin ja ehdotuksiin. Vastauksessaan^[51] EKP kommentoi etenkin pankkisektorin kehitystä, ilmasto- ja ympäristöriskejä sekä pankkivalvonnan kannalta olennaisia lainsäädäntöhankkeita.

Vuonna 2023 yhteydenpitoon EU:n neuvoston kanssa sisältyi myös kaksi tilaisuutta (15.5. ja 8.11.), joissa valvontaelimen puheenjohtaja vaihtoi näkemyksiä euroryhmän kanssa. Ennen kutakin keskustelua EKP julkaisi yhteenvedon aiheisiin liittyvistä pankkivalvonnan toimista^[52]. Euroryhmän kanssa käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi Euroopan pankkijärjestelmän tila nykyisessä taloudellisessa ja geopoliittisessa tilanteessa, valvontaprioriteetit sekä sääntelyyn ja laitoksiin liittyvät kysymykset.

5.1.1 Euroopan komission arvio yhteisestä valvontamekanismista ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus pankkien luottoriskin valvonnasta EU:ssa

Euroopan komissio julkaisi 18.4.2023 arvion yhteisen valvontamekanismin toiminnasta. Sen mukaan YVM toimii kaiken kaikkiaan hyvin, ja siitä on tullut vakiintunut valvontaviranomainen, joka täyttää sille perustamisvaiheessa asetetut tavoitteet ja varmistaa omalta osaltaan, että pankit ovat varautuneet talous- ja finanssikriiseihin hyvin ja niillä on sitä varten riittävästi pääomaa. Arvion mukaan YVM tarjoaa myös laadukasta ja ennakoivaa pankkivalvontaa ja mukautuu nopeasti valvontahaasteisiin, kuten pandemiakriisin aikana kävi ilmi.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi 12.5.2023 erityiskertomuksen pankkien luottoriskin valvonnasta EU:ssa. Siinä todettiin, että pankkien luottoriskiä koskevissa EKP:n valvonta-arvioinneissa on joitakin puutteita, mutta ne ovat yleisesti ottaen hyvälaatuisia. EKP:n vastaukset erityiskertomukseen sisältyvät raporttiin liitteenä. EKP suhtautuu myönteisesti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suosituksiin, jotka tukevat pankkivalvonnan menettelyjen kehittämistä edelleen. EKP on edelleen sitoutunut noudattamaan pankkivalvonnassa tiukimpia laatustandardeja ja tehostamaan valvontakäytäntöjään.

Tilintarkastustuomioistuin vei päätökseen vuoden 2016 erityiskertomuksessa esitettyjen suositusten seurantavaiheen (Erityiskertomus 29/2016: yhteinen valvontamekanismi – hyvä alku, mutta lisäparannuksia tarvitaan). Tulokset julkaistiin pankkien luottoriskin valvontaa EU:ssa koskevan erityiskertomuksen liitteenä.

5.2 Avoimuus ja viestintä

Vuonna 2023 valvontaelimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja pitivät 26 puhetta ja EKP:n edustajat valvontaelimessä 12 puhetta. Yhteensä he antoivat 32 haastattelua tiedotusvälineille ja julkaisivat yhdeksän blogi- ja mielipidekirjoitusta. Lisäksi valvontaelimen puheenjohtaja piti kaksi lehdistötilaisuutta, joissa käsiteltiin vuoden 2022 ja vuoden 2023 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin eli SREP-arvioinnin tuloksia. EKP:n pankkivalvonta julkaisi neljä podcast-jaksoa, 28 lehdistötiedotetta sekä muita julkaisuja, esimerkiksi kirjeitä Euroopan parlamentin jäsenille, oppaita pankeille ja valvontatilastoja. Neljännesvuosittainen Supervision Newsletter ‑uutiskirje, jolla on 10 000 tilaajaa, tarjosi tänäkin vuonna ajantasaista tietoa meneillään olevista valvontahankkeista ja niiden tuloksista.

EKP:n pankkivalvonta julkaisi vuonna 2023 stressitestin kokonaistulokset ja käynnisti neljä julkista kuulemista. Kuulemisten aiheet olivat vastapuoliriskin hallinnan hyvät käytännöt, EKP:n uudistetut ohjeet sisäisistä malleista, EKP:n opas riskitietojen koonnista ja riskien raportoinnista sekä luonnos finanssiryhmittymien merkittävien riskikeskittymien ja ryhmänsisäisten liiketoimien raportointioppaaksi. EKP:n pankkivalvonta reagoi Sveitsin pankkien häiriöihin viipymättä selventämällä EU:ssa sovellettavia pankkien kriisinratkaisusäännöksiä. EKP:n pankkivalvonta tiedotti myös tapauksista, joissa valvottaville pankeille oli määrätty seuraamuksia, ja julkaisi vakavaraisuuden kokonaisarviointia koskevan ulkoisen arvioinnin tulokset (ks. osa 1.3.1.7). Lisäksi EKP järjesti nyt viidettä kertaa ECB Forum on Banking Supervision ‑pankkivalvontafoorumin. EKP järjesti kaksi Banking Supervision Market Contact Group ‑yhteistyöryhmän kokousta, joissa EKP:n pankkivalvonnalla ja pankkisektoriin erikoistuneilla markkina-ammattilaisilla koko toimialan laajuudelta oli tilaisuus käydä keskustelua. Yhteistyöryhmän keskusteluissa käsiteltiin muun muassa Euroopan pankkisektorin riskinäkymiä.

Vuonna 2023 EKP sai vastattavakseen 1 355 yleisökysymystä pankkivalvonnasta. Yhden kysymyksen aiheena oli kansalaisten huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista Euroopan rahoitussektoriin. EKP vastasi myös ilmastoriskistressitestiä koskeviin kysymyksiin. Vierailijakeskuksensa kautta EKP järjesti pankkivalvonnasta esitelmätilaisuuksia, joihin saapui 401 kuulijaa, ja esitteli 9 096 kävijälle (8 903 paikalla ja 193 etänä) EKP:n avaintehtävät ja yhteisen pankkivalvonnan perusteet.

5.3 EKP:n pankkivalvonnan henkilöstö

5.3.1 Rekrytointi

EKP:n pankkivalvonnan yleisenä käytäntönä on ilmoittaa avoimista työpaikoista ensin sisäisesti. Poikkeuksena tästä ovat aloitustason paikat, joista ilmoitetaan julkisesti. Vuonna 2023 EKP:n pankkivalvonta rekrytoi julkisen haun kautta 40 hakijaa pitempiaikaisiin tehtäviin.

Kaavio 11

Nimitykset henkilöstöryhmittäin vuonna 2023

EKP:n vuosittaisessa kiertojärjestelmässä 48 asiantuntijaa siirtyi uuteen yhteiseen valvontaryhmään. Menettelyn tarkoituksena on tukea valvonnan puolueettomuutta ja edistää henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä.

5.3.2 Vaihto-ohjelmat

Yhteisen valvontamekanismin vaihto-ohjelman (ks. osa 5.4) lisäksi EKP:n pankkivalvonta liittyi Schuman-ohjelmaan, jonka kautta Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja yhteisen pankkivalvonnan asiantuntijat voivat työskennellä yhteisten hankkeiden parissa eri laitoksissa.

EKP:n ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) 1.2.2023 aloittaman vaihto-ohjelman lisäksi osallistujia rekrytoitiin myös EKP:n ja Euroopan investointipankin, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston välisiin vaihto-ohjelmiin.

5.3.3 Yhteisen valvontamekanismin toimintavalmiuksien kehittäminen

Vuonna 2023 EKP:n pankkivalvonta toteutti organisaation toimintavalmiuksien arvioinnin ja määritti sen pohjalta kolme kehityskohdetta, jotka olivat tietojärjestelmä- ja kyberriski, ilmastoriski ja digitaalinen siirtymä.

Näiden kehityskohteiden pohjalta laadittiin yhteisen valvontamekanismin toimintavalmiuksien kehittämissuunnitelma vuodelle 2024. Suunnitelmassa on tarkoitus määrittää toimia, joiden avulla voidaan entistä paremmin tunnistaa ja kohdentaa organisaatiossa tarvittavaa osaamista ja sen edellyttämää koulutusta sekä kehittää uusien kykyjen rekrytointia. Vuodelle 2024 yhteisen valvontamekanismin käyttöön onkin lisätty 35 työpaikkaa, joilla tuetaan kolmeen kehityskohteeseen liittyviä hankkeita.

5.3.4 Monimuotoisuus ja osallistaminen

EKP:n pankkivalvonta on sitoutunut edistämään monimuotoisuutta ja osallistamista eli inklusiivisuutta kaikissa muodoissaan, ja myös sukupuolten tasa-arvo on edelleen keskeinen strateginen painopiste. Naisten osuus EKP:n pankkivalvonnan henkilöstöstä on 43 %. Naisten osuus vaihtelee hieman organisaation eri tasoilla. Analyytikon tehtävissä naisten osuus on kasvanut 2 prosenttiyksikköä ja on nyt 52 %. Asiantuntijatehtävissä se laski 4 prosenttiyksikköä 39 prosenttiin. Ryhmäpäällikkötasolla naisten osuus kasvoi 2 prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin ja johtotasolla 1 prosenttiyksiköllä 35 prosenttiin. EKP tehostaa edelleen työtä sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseksi.

Kuvio 1

EKP:n pankkivalvonnan henkilöstö lukuina

5.4 Yhteisen valvontamekanismin sisäisen yhteistyön kehittäminen

Vuonna 2023 EKP kehitti yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa yhteisen pankkivalvonnan perusteita käsittelevän monialaisen koulutusohjelman, joka käynnistyi alkuvuodesta 2024. Ohjelma on avoin kaikille yhteisessä pankkivalvonnassa työskenteleville asiantuntijoille, ja se toteutettiin yhteistyössä European University Institute ‑tutkimuslaitoksen kanssa. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että pankkivalvonnan asiantuntijoilla on yhdenmukaiset tekniset taidot ja tiedot pankkivalvonnan peruskysymyksistä ja uusista aihepiireistä.

Koko pankkivalvonnan yhteisen SSMnet-intranetalustan uusia sisältöjä ja toimintoja kehitettiin käyttäjien tarpeiden mukaan, ja tietoaineistojen ja asiantuntemuksen jakaminen pankkivalvojien kesken on nyt entistä tehokkaampaa. Kaikkien kansallisten valvontaviranomaisten ja EKP:n asiantuntijat tuottivat järjestelmään kiinnostavaa sisältöä ja tiedottivat sisäisistä tapahtumista ja kokouksista. Sen kautta jaettiin myös esimerkiksi YVM:n sisäistä yhteistyötä kartoittavan säännöllisen kyselytutkimuksen tulokset.

Yhteisen valvontakulttuurin lujittamiseksi vuonna 2023 kehitettiin laaja yhdentymishanke, joka käynnistyi alkuvuodesta 2024. Hankkeen tarkoituksena on tiivistää YVM:n yhtenäisyyttä sen kymmenentenä toimintavuonna eli ”yhtenäisyyden vuonna”, jonka aikana kaikki kansalliset valvontaviranomaiset ja EKP tarjoavat pankkivalvonnan asiantuntijoille entistä enemmän tilaisuuksia yhteyksien luomiseen.

Vuonna 2023 yhteisen valvontamekanismin vaihto-ohjelmassa järjestettiin asiantuntijavaihtoja, joihin osallistui sekä vakiintuneita (Ranskan vakaus- ja kriisinvalvontaviranomainen ja Espanjan keskuspankki) että uusia yhteistyölaitoksia (Italian keskuspankki ja Alankomaiden keskuspankki). Nämä EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten väliset asiantuntijavaihdot ovat keskeinen keino YVM:n sisäisen urakehityksen tukemiseksi. Vaihto-ohjelmaan osallistui kaikkiaan 15 asiantuntijaparia.

Entistä tiiviimpää yhteistyötä tehtiin myös keskeisten valvontakysymysten saralla. Yli 50 kansallisten valvontaviranomaisten asiantuntijaa perehdytettiin monipuolisia yhteistyömuotoja käyttäviin asiantuntijaryhmiin. Uudessa pilottihankkeessa paikalla tehtäviin toimintoihin osallistuvat asiantuntijat perustivat kaksi määritettyihin riskialueisiin keskittyvää osaamiskeskusta. Tavoitteena on tehostaa keskinäistä yhteistyötä ja asiantuntemuksen jakamista. Lisäksi määritettiin tietämyksen jakamiseen ja YVM:n verkostojen toimintaan liittyviä parhaita käytäntöjä.

Entistä tiiviimpi yhteistyö edellyttää yhtenäistä suunnittelua, joten käyttöön otettiin riskitoleranssijärjestelmä, jolla tuetaan valvonta-arvioita ja valvontaprioriteettien jalkauttamista strategiseen suunnitteluun (ks. osa 1.3.1).

5.5 Yhteisen valvontamekanismin digitalisaatiostrategia

Pankkisektorin monimutkaistuessa ja valvontaresurssien supistuessa eurooppalainen pankkivalvonta pyrkii pysymään pankkialan muutosten tasalla ja puuttumaan kehittymässä oleviin riskeihin digitalisaation avulla. Digitalisaation tehostaminen onkin ollut yhteisen pankkivalvonnan prioriteettina jo vuodesta 2020, ja valvontateknologioihin (suptech) on panostettu.

Käytössä on nyt noin 14 valvontateknologiasovellusta, jotka tarjoavat tehokkaita välineitä valvojien työn eri vaiheisiin. Navi-sovelluksen analytiikka- ja visualisointitoimintojen avulla voi hyödyntää verkkopalvelujen tietoja esimerkiksi merkittävien laitosten omistussuhteista. Agora-sovellus puolestaan kokoaa yhteen kaikki eurooppalaisessa pankkivalvonnassa käytetyt vakavaraisuustiedot.

Vuonna 2022 oli otettu käyttöön useita sovelluksia, ja vuonna 2023 oli intensiivisen sovelluskehityksen aika. Tarkoituksena oli integroida sovelluksia entistä paremmin IT-arkkitehtuuriin, kehittää valvontateknologian alustoja, edistää niiden käyttöä valvojien työssä ja tutkia kehitteillä olevia teknologioita. Osana teknologiapanostusta kehitettiin myös huipputason infrastruktuuria, jonka avulla tekoälyn käyttöä voitiin laajentaa. Tärkeänä esimerkkinä tästä on Virtual Lab ‑verkkopalvelu. Se on pilvipohjainen alusta, joka tehostaa yhteistyötä ja digitaalista yhteydenpitoa sekä tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden kokeilla innovatiivisia teknologioita, kuten generatiivisia tekoälysovelluksia. Käyttäjät voivat esimerkiksi tehdä hakuja valvontatietoihin luonnollisella kielellä ja kokeilla chatbot-toimintoa hakiessaan tietoja valvontasäädöksistä ja ‑menetelmistä.

Vuonna 2023 päättyi YVM:n digitalisaatiostrategian ensimmäinen sykli, jonka aikana SSM Digitalisation Blueprint ‑suunnitelma otettiin täysimittaisesti käyttöön. Työn alla on uusi digitalisaatiostrategia vuosille 2024–2028. Yksi uuden strategian keskeinen tavoite on koota keskitetysti yhteen pankkivalvonnan eniten kysytyt tiedot, uutiset, sovellukset ja tietojärjestelmät.

Yhteisessä pankkivalvonnassa on myös ryhdytty toteuttamaan digitaalisen strategian toimintamallia, jossa vahvistetaan sisäisiä työryhmiä ja vähennetään riippuvuutta ulkoisista konsulttipalveluista valvontateknologian kehittämisen ja ylläpidon tehtävissä. Tähän liittyen on käynnistetty valvontateknologian keskitetty kehityshanke, jossa tietyt kansalliset valvontaviranomaiset kehittävät ja jakavat valvontateknologiasovelluksia koko yhteisen valvontamekanismin laajuudelta.

5.6 Päätöksenteko

5.6.1 Valvontaelimen ja ohjauskomitean kokoukset ja päätökset

Vuonna 2023 valvontaelin kokoontui 20 kertaa. Pandemiarajoitusten lievenemisen myötä viisi kokousta pidettiin Frankfurtissa ja yksi Dubrovnikissa. Kaikki muut kokoukset pidettiin etäkokouksina.

Valvontaelin järjesti myös kaksi tapaamista, joissa vaihdettiin tietoja rahoitusalan ajankohtaisesta kehityksestä, sekä seminaarin valvonnan keskeisistä teemoista. Italian keskuspankin kutsusta pidettiin Roomassa lokakuussa 2023 strategiatilaisuus, jossa valvontaelimen jäsenet keskustelivat YVM:n integraation seuraavista askelista, asiantuntijaryhmän SREP-arvioinnista laatiman raportin seurannasta, pankkivalvonnan tuloksellisuuden lisäämisestä ja EPV:n prioriteeteista vuodelle 2024.

Valvontaelimen ohjauskomitea^[53] kokoontui neljä kertaa. Kaikki kokoukset pidettiin etäkokouksina.

Ohjauskomitea piti lisäksi 13 kokousta, joiden aiheina olivat digitalisaatio, yhteisen valvontamekanismin menettelyjen yksinkertaistaminen sekä YVM:n integraatiohanke. Kokoukset pidettiin etäkokouksina, ja niihin saivat osallistua kaikki kiinnostuneet valvontaelimen jäsenet.

EKP:n neuvosto esitti 13.9.2023 Claudia Buchin nimittämistä valvontaelimen puheenjohtajaksi 1.1.2024 alkaen Andrea Enrian toimikauden päätyttyä. Hakuilmoitus julkaistiin toukokuussa, ja valinta tehtiin aiemmin Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle ilmoitetuista ehdokkaista. Claudia Buch oli Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuultavana 20.9.2023, jonka jälkeen valiokunta puolsi hänen valintaansa. Euroopan parlamentti hyväksyi EKP:n esityksen täysistunnossa 3.10.2023, ja Claudia Buch nimitettiin tehtäväänsä 1.1.2024 alkaen EU:n neuvoston 19.10.2023 antamalla täytäntöönpanopäätöksellä.

Vuonna 2023 EKP teki 2 403 laitoskohtaista valvontapäätöstä^[54] (kuvio 2). Niistä 1 286 oli päätöksentekovaltuuksien delegointimenettelyssä valtuutettujen EKP:n yksikönpäälliköiden hyväksymiä. Kaikkiaan 1 117 päätöksessä valvontaelimen ehdotuksen hyväksyi EKP:n neuvosto niin sanotussa vastustamattajättämismenettelyssä. Näihin lukuihin sisältyi 189 toimintoa^[55] (esimerkiksi sivuliikkeen perustaminen), jotka EKP hyväksyi siten, että se ei esittänyt vastalausetta säädetyssä määräajassa.

Suurin osa valvontapäätöksistä koski sopivuuden ja luotettavuuden arviointia (48,4 %), omien varojen vaatimuksia (9,6 %), kansallista toimivaltaa (7,9 %), sisäisiä malleja (7,7 %), vakavaraisuuden kokonaisarviointia (4,7 %) ja tapauskohtaista raportointia (4,7 %).

Vastustamattajättämismenettelyssä hyväksyttävien pankkikohtaisten päätösehdotusten lisäksi valvontaelin teki päätöksiä monissa yleisissä asioissa. Ne koskivat pääosin yhteisen valvontamekanismin vuoden 2024 kyberhäiriöiden sietokyvyn stressitestiä, EPV:n vuonna 2023 toteuttaman EU:n laajuisen stressitestin lopullisia tuloksia, EKP:n määräämien uhkasakkojen julkaisemisen käytännön toteutusta, vuosien 2024–2026 valvontaprioriteetteja sekä sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnin linjauksia tietojärjestelmä- ja kyberturvallisuusriskien asiantuntemuksen osalta. Jotkin näistä päätöksistä valmisteltiin valvontaelimen perustamissa tilapäisissä työryhmissä. Työryhmien jäseninä oli EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten edustajia, ja niissä tehtiin valmistelutyötä, joka koski esimerkiksi vuoden 2024 SREP-syklissä käytettävien häiriönsietokyvyn, operatiivisen riskin ja tietojärjestelmäriskin arviointimenetelmien tarkistusta sekä pilarin 2 pääomaohjeistuksen (P2G ja P2G-LR) arviointimenetelmien mitoitusta.

Joidenkin valvontaelimen päätösten pohjalta julkaistiin oppaita ja raportteja, esimerkiksi huomattavien omistusosuuksien arviointiopas.

Suurin osa valvontaelimen päätöksistä tehtiin kirjallisella menettelyllä.^[56]

Vuonna 2023 EKP:n suoraan valvomista 113 pankkiryhmittymästä 32 halusi saada EKP:n viralliset päätökset kansalliselle kielelle käännettyinä.

Kuvio 2

Valvontaelimen päätökset vuonna 2023

5.6.2 Oikaisulautakunnan toiminta

Oikaisulautakunta on EKP:n elin, jonka tehtävänä on hakijoiden oikaisupyyntöjen pohjalta käsitellä uudelleen EKP:n valvontapäätöksiä. Oikaisulautakunnan jäsenet ovat riippumattomia EKP:stä.

Vuonna 2023 oikaisulautakunta sai neljä valvontapäätösten oikaisupyyntöä (taulukko 5). Yhdessä tapauksessa hakija perui oikaisupyynnön EKP:n selvitettyä asian hakijan kanssa ilman oikaisulautakunnan menettelyjä.

Kolmesta muusta tapauksesta kahdessa oli kysymys EKP:n perumasta pankkitoimiluvasta. Molemmissa tapauksissa oikaisulautakunta kuuli hakijaa ja ehdotti valvontaelimelle päätöksen korvaamista toisella samansisältöisellä päätöksellä. Kolmannessa tapauksessa oikaisulautakunta ehdotti niin ikään hakijaa kuultuaan, että valvontaelin korvaa päätöksen toisella samat valvontatoimenpiteet määräävällä päätöksellä. Lisäksi oikaisulautakunta viittasi hakijan toimittamiin uusiin tietoihin ja liitti ne lausuntoonsa.

Toukokuussa 2023 oikaisulautakunnan puheenjohtaja Pentti Hakkaraisen haastattelu julkaistiin Supervision Newsletter ‑verkkojulkaisussa. Hakkarainen kertoo haastattelussa oikaisulautakunnan toiminnasta ja tulevien vuosien työohjelmasta.

Vuonna 2023 oikaisulautakunnan puheenjohtajana toimi Pentti Hakkarainen. Muut jäsenet olivat André Camilleri (varapuheenjohtaja toukokuusta 2023 alkaen), F. Javier Aríztegui Yáñez, René Smits ja Christiane Campill (maaliskuusta 2023 alkaen, aiemmin varajäsen). Varajäsenenä oli Damir Odak. Oikaisulautakunnan nykyinen kokoonpano on nähtävissä EKP:n pankkivalvontasivuilla.

5.6.3 EKP:n edustajat valvontaelimessä ja tehtäväalueet

EKP:n neuvosto nimittää valvontaelimeen neljä EKP:n edustajaa YVM-asetuksen ja EKP:n päätöksen 2014/4^[57] mukaisesti.

EKP:n edustajat valvontaelimessä ovat Kerstin af Jochnick, Edouard Fernandez-Bollo, Elizabeth McCaul ja Anneli Tuominen.

Edustajien tehtäviin kuuluu valvontaelimen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan työn tukeminen sekä EKP:n pankkivalvonnan edustaminen sisäisissä ja ulkoisissa tilaisuuksissa.

Koska Kerstin af Jochnickin, Edouard Fernandez-Bollon ja Elizabeth McCaulin toimikausi tässä tehtävässä päättyy vuonna 2024, tehtäväalueet jaetaan uudelleen seuraajien nimityksen yhteydessä.

5.7 Menettelytapaohjeiden noudattaminen

EKP on laatinut ylimmän johdon jäsenille, johdolle ja henkilöstölle eettiset ohjeet YVM-asetuksen artiklan 19 kohdan 3 nojalla. Eettisiin ohjeisiin kuuluvat Euroopan keskuspankin ylimmän johdon jäsenten menettelytapaohjeet, erillinen luku EKP:n henkilöstösäännöissä ja suuntaviivat yhteisen valvontamekanismin eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista. Ohjeiden toteuttamista ja jatkokehitystä tukevat EKP:n eettinen komitea, compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto sekä eettisten ja compliance-asioiden yhdyselin.

Kaikille EKP:n ylimmän johdon jäsenille asetettiin 1.1.2023 alkaen yksityisiä rahoitustoimia koskevia lisärajoituksia ja tiedottamisvelvoitteita. Uusien sääntöjen mukaan sellaisten rahoitusvarojen tai instrumenttien myynti tai niihin liittyvien oikeuksien käyttäminen, jotka ovat tulleet ylimmän johdon jäsenen haltuun ennen hänen toimikautensa alkamista, edellyttää eettisen komitean etukäteislupaa. Lisäksi ylimmän johdon jäsenen on toimitettava luettelo kalenterivuoden aikana toteutetuista yksityisistä rahoitustoimista.

Eettinen komitea toteutti mandaattinsa mukaisesti vuosittaisen arvion kaikkien valvontaelimen jäsenten etunäkökohtia koskevista ilmoituksista. Sen jälkeen ilmoitukset julkaistiin EKP:n verkkosivuilla. Lisäksi se vastasi EKP:n pankkivalvonnassa toimivan ylimmän johdon esittämiin kysymyksiin ja antoi tässä yhteydessä 13 lausuntoa, joista suurin osa koski yksityisiä rahoitustoimia ja työsuhteen päättymisen jälkeisiä rajoituksia. EKP julkaisee eettisen komitean lausunnot verkkosivuillaan kuusi kuukautta niiden antamisen jälkeen.

Vuonna 2023 compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto kehitti edelleen digitaalisia ratkaisuja, joilla voidaan tarjota henkilöstölle eettisiä kysymyksiä koskevia ohjeita entistä nopeammin, turvallisemmin ja vaivattomammin. Selväpiirteisiin kysymyksiin vastaa Ethics Chatbot ‑toiminto, ja sen lisäksi EKP:n henkilöstö voi nyt tehdä tiedusteluja lomakkeen avulla ja seurata niiden käsittelyä sisäisessä verkkopalvelussa, joka on käytettävissä monilla eri laitteilla. Compliance- ja hallintotapa-asioiden toimiston henkilöstön käsiteltäväksi tuli 2 767 tiedustelua vuonna 2023, kun niitä edellisvuonna tuli 1 690. Tiedusteluista noin 44 % oli EKP:n pankkivalvontahenkilöstön tekemiä.

Kaavio 12

EKP:n pankkivalvontahenkilöstön vuonna 2023 esittämät tiedustelut eettisistä kysymyksistä

(tiedustelujen määrä)

Aiheeseen liittyvien koulutusten ja verkko-oppimisohjelman lisäksi compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto järjesti tiedotuskampanjoita. Niitä olivat esimerkiksi uudelle henkilöstölle suunnattu Open Ethics Days ‑kampanja sekä lokakuussa järjestetty Ethics Awareness Season ‑kampanja, johon sisältyi myös kyberturvallisuustietoisuuteen liittyviä tapahtumia. Koko henkilöstölle suunnatussa Global Ethics Day ‑tapahtumassa käsiteltiin muun muassa yksityisiä rahoitustapahtumia koskevia sääntöjä, tehtävän päättymisen jälkeen sovellettavia sääntöjä, kokouksia ulkoisten osapuolten kanssa ja eettisiä kysymyksiä koskevien epäilysten esiintuomisen tärkeyttä.

Todellisten tai epäiltyjen eturistiriitatilanteiden välttämiseksi compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto arvioi mahdolliset eturistiriidat tapauksissa, joissa henkilöstön jäsen harkitsi siirtymistä yksityisen sektorin tehtäviin, ja antoi ohjeita sovellettavista säännöistä ja korjaavista toimista. EKP:n pankkivalvonnan palveluksesta vuonna 2023 eronneiden joukossa oli kaksi henkilöä, joihin sovellettiin eettisten sääntöjen mukaista karenssijaksoa. Seitsemän henkilön kohdalla toteutettiin myös eturistiriitatilanteen välttämiseksi toimia, joita olivat esimerkiksi tehtävien uudelleenjärjestely, henkilön siirto toisiin tehtäviin ja/tai käyttöoikeuksien rajoitukset. Käytännössä siis karenssijakso toteutettiin työsuhteen ollessa vielä voimassa.

Compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto järjesti tavanomaisen compliance-seurantatarkastuksen henkilöstön ja ylimmän johdon yksityisistä rahoitustoimista. Aiempien vuosien tapaan tarkastuksessa todettiin joitakin harvoja tapauksia, joissa eettisistä säännöistä oli poikettu. Niistä alle 40 % koski EKP:n pankkivalvonnan henkilöstöä. Missään niistä ei ollut kysymys tahallisesta väärinkäytöksestä tai vakavasta säännöistä poikkeamisesta.

Eettisten ja compliance-asioiden yhdyselin on eurojärjestelmän ja yhteisen valvontamekanismin yhteistyöfoorumi, jossa käsitellään toiminnan eettisyyteen ja luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2023 yhdyselin perusti menettelytapariskiä käsittelevän työryhmän, jonka tehtävänä on vertailla, parantaa ja yhtenäistää käytössä olevia menettelytapariskin arviointijärjestelmiä sekä kansallisten valvontaviranomaisten käyttämiä seuranta- ja raportointimenettelyjä. EKP esitteli yhdyselimen kokouksessa palveluntarjoajiin soveltamansa menettelytapariskin arviointijärjestelmän ja sen vaatimukset yhteisen valvontamekanismin palveluntarjoajille.

5.8 Rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttäminen

Vuonna 2023 rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttämisen periaate vaikutti lähinnä tietojenvaihtoon eri tehtäväalueiden välillä.

Euroopan keskuspankin rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttämisen toteuttamisesta annetussa EKP:n päätöksessä EKP/2014/39^[59] säädetään, että tietojenvaihto on tarveperusteista, eli tietoja pyytävän tehtäväalueen on osoitettava, että toiselta tehtäväalueelta pyydetyt tiedot ovat tarpeellisia määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Mainitun päätöksen nojalla anonymisoimattomien yleisen raportoinnin (COREP) ja tilinpäätösraportoinnin (FINREP) tietojen, muiden raakatietojen sekä arvioita tai poliittisia suosituksia sisältävien tietojen vaihtoon tarvitaan EKP:n johtokunnan hyväksyntä. EKP:n kahden tehtäväalueen yksiköt vaihtoivat tällaisia tietoja sovellettavien määräysten mukaisesti johtokunnan tehdessä ajoittaisia tarkastuksia.

Jos pyydetyt tiedot olivat anonymisoituja tai muita kuin poliittisesti arkaluontoisia tietoja, tiedot omistava tehtäväalue antoi mainitun EKP:n mukaisesti luvan tutustua luottamuksellisiin tietoihin.

Toukokuussa 2023 EKP:n johtokunta hyväksyi luottamuksellisten tietojen vaihdon kahden tehtäväalueen välillä EKP:n päätöksen 2014/39 artiklan 8 nojalla tilanteessa, jossa epäsuotuisa markkinakehitys saattaisi vaarantaa markkinoiden likviditeetin ja rahoitusvakauden. Tietojen vaihdossa noudatettiin tiukkaa tarveharkintaa, ja EKP:n johtokunta tarkisti tilanteen ja jatkoi hyväksyntää kuukausi kerrallaan kesäkuuhun 2023 asti. Tietojenvaihto koskee Venäjän Ukrainassa käymän sodan vaikutuksia pankkisektoriin ja perustuu EKP:n päätöksen 2014/39 artiklaan 8 luottamuksellisten tietojen vaihtamisesta kriisitilanteissa, ja sitä jatketaan edelleen tiukkaa tarveharkintaa noudattaen. Vastaavan poikkeuksen soveltaminen pankeilta pandemian vuoksi kerättyjen tietojen vaihtoon lopetettiin lokakuussa 2023.

Valvontatehtävien ja rahapolitiikkaan liittyvien tehtävien päätöksenteon eriyttäminen ei herättänyt kysymyksiä, joten sovittelulautakunnan apua ei tarvittu.

5.9 Valvontatietojen raportointi ja hallinta

5.9.1 Valvontatietojen raportoinnin kehittäminen

Vuonna 2023 EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset edistivät jälleen valvontatietojen keruumenettelyjen yhtenäistämistä niin sanotun porrastetun raportoinnin avulla. Vaatimus, jonka mukaan kansallisten valvontaviranomaisten on toimitettava pankeilta saamansa valvontatiedot EKP:lle viipymättä, otettiin käyttöön tarvittavien säädösmuutosten jälkeen (ks. luku 7).

EKP:n CASPER (Centralised Submission Platform) ‑sovellusta, jolla oli yli 3 400 sisäistä ja ulkoista käyttäjää vuonna 2023, ollaan parhaillaan päivittämässä niin, että siihen tulevat tiedot voidaan heti vastaanotettaessa validoida muiden EKP:n tietoaineistojen pohjalta.

Sisäisen tarkastuksen osastonsa suosituksesta EKP ryhtyi laatimaan kansallisten valvontaviranomaisten kanssa selkeitä sääntöjä sen määrittämiseksi, ovatko laitosten uudelleentoimittamien tietojen muutokset merkittäviä EPV:n valvontaraportointia koskevien teknisten täytäntöönpanostandardien mukaisesti. Käynnistetyssä testihankkeessa on tarkoitus määrittää kriteerit kyseisten muutosten merkittävyydelle ja kerätä tarkemmat selvitykset uudelleentoimitetuista tiedoista, jos asiaankuuluvat sääntely- tai merkittävyyskriteerit täyttyvät.

Lisäksi EKP julkaisi pilottiversion tietojen hallintaa ja laadunvarmistusta koskevasta johdon raportista.^[60] Raportti sisältää laadullisten indikaattorien lisäksi kyselylomakkeen pankeille, ja sen tarkoituksena on edistää pankkien hallintoelinten tilivelvollisuutta sekä tunnistaa ja mahdollisesti korjata pankkien riskitietojen yhdistelyssä ja raportoinnissa havaittuja rakenteellisia puutteita.

Vuonna 2023 EKP laajensi pankkivalvonnan verkkosivuilla julkaistavien neljännesvuosittaisten valvontatietojen sisältöä ja ryhtyi julkaisemaan uusia nettokorkomarginaalin indikaattoreita sekä vähimmäisomavaraisuusasteen ja velkapapereiden vastapuolikohtaisia erittelyjä. Lisäksi EKP julkaisi toukokuussa 2023 vähemmän merkittäviä laitoksia koskevia uusia kokonaistietoja, jotka sisälsivät pääoman, kannattavuuden, likviditeetin ja saamisten laadun keskeisiä indikaattoreita.

Vuoden 2023 lopulla EKP julkaisi yksittäisiä pankkeja koskevia pilarin 3 tietoja, joissa valikoituja pääoman ja likviditeetin suhdelukuja sekä luoton laatua koskevia tietoja täydennettiin tiedoilla pankkien ympäristöriskeistä. Lisäksi toteutettiin selvitys, jossa varmistettiin pankkien ilmoittamien pilarin 3 tietojen yhtäpitävyys viranomaisraportoinnin tietojen kanssa ja jonka tuloksena tietojen yhtäpitävyys parani huomattavasti.

5.9.2 Valvontatietojen hallinta

Yhteisen valvontamekanismin IMAS-järjestelmä kokoaa yhteen valvontamenettelyissä käytettävät keskeiset verkkopalvelut. Niitä ovat SREP-prosessissa käytettävät sovellukset, valvonnan tärkeimmät työnkulut, valvontaraporttien hakuun ja analyysiin tarkoitettu IDRA-datapalvelu sekä IMAS-verkkopalvelu, jonka avulla valvottavat laitokset voivat pitää yhteyttä valvojiin ja toimittaa hakemuksia ja ilmoituksia online-lomakkeilla.

Vuonna 2023 IMAS-järjestelmän tekninen infrastruktuuri uudistettiin kokonaan. Entistä tehokkaampi järjestelmä hyödyntää nyt uusinta teknologiaa. Se on entistä helpommin laajennettavissa, ja sen ylläpito on vaivattomampaa. Sitä muokattiin myös rahoitusjärjestelmän ja sen sääntelykehyksen muutosten sekä YVM:n menettelyjen ja strategioiden muutosten pohjalta. Vuonna 2023 toteutettuja uudistuksia olivat 1) SREP-menetelmien päivitysten ja mitoitusten edellyttämät muutokset esimerkiksi vertailuanalyysivälineisiin, 2) SEP-valvontaohjelman suunnittelumoduulin uudistus, 3) muutokset YVM:n päätöksentekoelinten raportointitoimintoihin, 4) päivitykset merkittävyysarviointimoduuliin ja valvottavien laitosten rekisteriin sekä 5) parannukset kaikkien IMAS-järjestelmän tukemien valvontamenettelyjen jäljitettävyyteen ja sisäiseen valvontaan.

Lisäksi vuonna 2023 IMAS-verkkopalvelun käyttöliittymä päivitettiin entistä selkeämmäksi. Siihen lisättiin uusia valvontamenettelyitä, esimerkiksi 1) lainatietojen toimittaminen paikalla tehtävien tarkastusten yhteydessä toteutettavaa luottojen laadun arviointia varten, 2) valvontahavaintojen ja korjaustoimien seurantamenettely pankeille ja valvojille sekä 3) yhtenäistetyn sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnin hakemuslomakkeen laajennus Bulgarian ja Kroatian pankkeja varten.

IMAS-verkkopalvelun käyttö lisääntyi huomattavasti vuonna 2023, ja kaikkiaan aloitettiin yli 3 900 uutta menettelyä. Niitä olivat sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnin hakemukset, sijoittautumisoikeuden käyttöä koskevat ilmoitukset, huomattavan omistusosuuden suunnitellut hankinnat, uudet toimiluvat, rahoitusalan holdingyhtiöiden toimiluvat ja poikkeusluvat, muita kuin olennaisia mallinmuutoksia koskevat ilmoitukset sekä ulkoistamisjärjestelyjä koskevat ilmoitukset. Vuonna 2023 IMAS-verkkopalvelun käyttö sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnin hakemusten toimittamiseen ja niiden etenemisen seurantaan lisääntyi 93 prosenttiin edellisvuoden 89 prosentista.

Sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyssä otettiin 1.9.2023 käyttöön Heimdall-koneluentasovellus. Sovellus hakee pankkien esimerkiksi kyselylomakkeilla toimittamat tiedot IMAS-verkkopalvelusta ja analysoi sisällön, jonka jälkeen tapauksen käsittelijät tarkistavat ja täydentävät arvion riskiperusteisen arviointisovelluksen avulla. Heimdall-sovelluksen ja riskiperusteisen arviointisovelluksen käyttö tehostaa sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyä ja varmistaa yhtenäisen käsittelyn kaikissa tapauksissa.

6 Valvonnan kustannukset

6.1 Vuoden 2023 kustannukset

YVM-asetuksen mukaan EKP:llä on oltava riittävät resurssit, jotta se voi hoitaa pankkivalvontatehtävänsä tehokkaasti. Resurssit rahoitetaan valvontamaksuilla, joita EKP perii valvonnassaan olevilta laitoksilta. EKP pyrkii parhaansa mukaan jatkuvasti priorisoimaan ja optimoimaan resurssiensa käyttöä, jotta pankkivalvonta voi suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti muuttuvassa toimintaympäristössä, tehostaa toimintaansa ja toteuttaa koko organisaatiota koskevaa kustannustason vakiinnuttamistavoitetta.

EKP:n talousarviossa pankkivalvonnan kustannukset on selkeästi eritelty. Ne koostuvat EKP:n pankkivalvontatehtävien suorista toimintakuluista. Pankkivalvontatehtävissä hyödynnetään myös EKP:n muiden toimialojen tarjoamia yhteisiä tukipalveluja.^[61]

EKP:n neuvostolla on määräysvalta talousarviota koskevissa asioissa. Se hyväksyy EKP:n vuotuisen talousarvion johtokunnan esityksen pohjalta kuultuaan pankkivalvontaan liittyvissä asioissa valvontaelimen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. EKP:n neuvostoa avustaa budjettikomitea, jossa on edustajia kaikista eurojärjestelmän kansallisista keskuspankeista ja EKP:stä. Budjettikomitea arvioi EKP:n talousarvion suunnittelu- ja seurantaraportit.

Vuonna 2023 EKP:n pankkivalvontatehtävien toteutuneet kustannukset olivat 653,5 miljoonaa euroa. Ne siis pysyivät maaliskuussa 2023 esitetyn arvion (649,0 miljoonaa euroa) rajoissa ja alittivat EKP:n pankkivalvontakustannuksille asetetun enimmäismäärän (705,6 miljoonaa euroa) 7,4 prosentilla.

Taulukossa 6 esitetyn jaottelun perusteella EKP määrittää vuotuiset kulut, jotka katetaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä valvontamaksuilla valvontamaksuasetuksen artiklan 8 mukaan. Maksun suuruus määräytyy sen mukaan, onko laitos merkittävä vai vähemmän merkittävä.^{[62] [63]} Taulukossa 7 on yksityiskohtaisempia kulutietoja tehtävälajin mukaan eriteltynä.

Vuonna 2023 pankkivalvontatehtävien kustannukset olivat 653,5 miljoonaa euroa, ja ne kasvoivat 10,1 % verrattuna edellisvuoteen, jolloin ne olivat 593,8 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat nousseet kaikissa keskeisissä valvontatoimissa, mikä kuvastaa henkilöstökulujen kasvua sekä sitä, että kyseessä oli ensimmäinen kokonainen vuosi pankkivalvonnan toiminnan palattua normaaliksi pandemian jälkeen. Kustannusten kasvussa näkyy myös valvontateknologiahankkeisiin liittyvä uusien tietojärjestelmien käyttöönotto sekä muiden pankkivalvonnan tietojärjestelmien jatkuva kehitystyö. Lisätietoa näistä toimista on osassa 5.9. Lisäksi kustannusten kasvussa näkyy inflaation ja korkeiden energiahintojen vaikutus. Makrovakaustehtävien kustannusten kasvuun (20,4 %) vaikutti Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) joka toinen vuosi tekemä stressitesti, joka toteutettiin vuonna 2023.

Sisäisten resurssien lisäksi EKP käyttää valvontatehtävissä tilapäisen resurssipulan helpottamiseksi ulkoisia konsultointipalveluita joko erillisinä asiantuntijapalveluina tai sisäisten resurssien ohjauksessa. Vuonna 2023 EKP käytti yhteensä 33,9 miljoonaa euroa pankkivalvonnan ydintoimintoihin liittyviin konsultointipalveluihin. Määrä on vähentynyt edellisvuodesta 6,9 miljoonalla eurolla pääasiassa siksi, että paikalla tehtävissä tarkastuksissa siirryttiin ulkoisista konsultointipalveluista sisäisten resurssien käyttöön. Kokonaismäärästä käytettiin 9,4 miljoonaa euroa tietojärjestelmien kehittämiseen ja 8,3 miljoonaa euroa saamisten laadun arviointeihin sekä 16,2 miljoonaa euroa paikalla tehtävien tarkastusten toteuttamiseen (mukaan lukien rajat ylittävät tarkastukset). Lisätietoa näistä toimista on luvussa 1. Tämän lisäksi EKP:n pankkivalvonnan tukitoimintoihin liittyviin konsultointipalveluihin käytettiin 11,2 miljoonaa euroa, josta valtaosa liittyi tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen.

Vuonna 2023 pankkivalvontaan liittyvät matkustuskulut kasvoivat huomattavasti. Niiden määrä oli 11,3 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 6,8 miljoonaa euroa. Kasvu johtui siitä, että vuosi 2023 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pandemian aikaisia matkustusrajoituksia ei ollut.

Kustannukset jakautuivat EKP:n pankkivalvonnan suorien kustannusten ja yhteisten tukipalveluiden kustannusten välillä pitkälti samoin kuin edellisvuonna (kaavio 13).

Kaavio 13

EKP:n pankkivalvontatehtävien kustannukset kululajin mukaan

(miljoonaa euroa)

Suoraan pankkivalvonnasta aiheutuvat kustannukset koostuvat seuraavista kululajeista: pankkivalvonnan ydintoimintojen henkilöstökulut, valvontahankkeiden kulut (esimerkiksi kattaviin arviointeihin liittyvät kulut), muut toimintakulut (esimerkiksi työmatkat ja koulutus) sekä kulut pankkivalvonnan tietojärjestelmistä (esimerkiksi IMAS-järjestelmä ja Stress Test Account Reporting- eli STAR-järjestelmä), niihin liittyvistä hankkeista ja valvontateknologian jatkokehityksestä.

Yhteiset tukipalvelut ovat palveluita, joita käyttävät sekä EKP:n keskuspankkitoiminnot että pankkivalvontatoiminnot.^[64] Yhteisten tukipalveluiden kulut jaetaan näiden molempien toimintojen kesken, ja kulujen kohdistamisessa sovelletaan alan vakiintuneita mittareita, joita ovat esimerkiksi kokoaikaisten työpaikkojen määrä, toimitilojen määrä ja käännöspyyntöjen määrä. EKP pyrkii jatkuvasti tehostamaan toimintaansa, joten myös kulujen kohdistamisen mittareita kehitetään kaiken aikaa.

Vuonna 2023 pankkivalvonnan toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 653,5 miljoonaa euroa. Suoraan pankkivalvonnasta aiheutuneet kustannukset olivat 403,0 miljoonaa euroa, mikä oli 61,7 % kokonaiskustannuksista. Yhteisten tukipalveluiden kustannukset puolestaan olivat 250,5 miljoonaa euroa eli 38,3 % kokonaiskustannuksista. Osuudet olivat jokseenkin samat kuin vuonna 2022 (59,2 % ja 40,8 %). IMAS- ja STAR-tietojärjestelmien hankintaan liittyvät poistot vaikuttivat suoraan pankkivalvonnasta aiheutuviin kustannuksiin tietotekniikan ja siihen liittyvien projektien luokassa, joka oli 22,9 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Vuoden 2023 toteutuneiden kustannusten kasvu oli kaikkiaan 59,7 miljoonaa euroa, ja siitä 70,7 % johtui henkilöstökuluista (42,2 miljoonaa euroa). Edellisvuonna henkilöstökuluja oli pienentänyt pitkäaikaisetuuksien arvostuksen oikaisu, jossa korjattiin vakuutusmatemaattisessa arviossa sovellettua huomattavasti korkeampaa diskonttokorkoa. Vuonna 2023 henkilöstökulujen kasvuun vaikutti EKP:n pankkivalvonnan henkilöstön keskimäärin suurempi määrä. Lisähenkilöstöä tarvittiin esimerkiksi joka toinen vuosi toteutettavaan EPV:n stressitestiin sekä paikalla tehtävissä tarkastuksissa ja sisäisen mallin tarkastuksissa käytettyjen ulkoisten konsulttipalvelujen osittaiseen korvaamiseen sisäisillä resursseilla. Myös palkkojen tarkistukset vaikuttivat henkilöstökulujen kasvuun.

Palaaminen täysimittaiseen toimintaan pandemian jälkeen vaikutti siten, että budjetoituja työpaikkoja täytettiin entistä enemmän. Lisäksi se vaikutti useimpiin kululajeihin, esimerkiksi työmatkoihin, jotka olivat yksi yleiseen kustannusten kasvuun vaikuttanut tekijä.

Jäljelle jäävä osa kustannusten kasvusta, joka on nähtävissä useimmissa kululajeissa sekä suoraan pankkivalvonnasta aiheutuvien kustannuksissa että yhteisten tukipalveluiden kustannuksissa, johtuu pääosin täysimittaiseen toimintaan palaamisesta sekä inflaation vaikutuksesta.

6.2 Arvioidut valvontamaksut vuonna 2024

EKP on huomioinut vuoden 2024 kustannusarviossaan pandemian vähentyneen vaikutuksen arvioitujen kustannusten toteutumaan. Arvioitujen kustannusten toteuman odotetaan kasvavan, joten vuoden 2024 kustannusarvio on 661,0 miljoonaa euroa. EKP:n pankkivalvontatehtävien budjetin enimmäismäärä vuodelle 2024 on 698,9 miljoonaa euroa. Enimmäismäärän arviossa on varauduttu resurssien uudelleenpriorisointiin ja optimointiin sekä siihen, että vuonna 2024 ei toteuteta EPV:n stressitestiä. Odotettavissa on myös valvontateknologiahankkeiden ja paikalla tehtäviin tarkastuksiin liittyvien ulkoisten konsultointipalveluiden vaihtuminen sisäisten resurssien kustannuksiksi, jolloin ulkoisten konsultointipalvelujen kustannukset vastaavasti vähenevät.

EKP:n tavoitteena on ollut vakiinnuttaa koko organisaation kustannustaso vuoteen 2023 mennessä, ja nykyisiin toimivaltuuksiin liittyvien suunniteltujen kustannusten arvioidaankin vakiintuvan.

Vuoden 2024 valvontamaksu, joka peritään vuonna 2025, selviää vasta valvontamaksukauden päätyttyä. Se muodostuu koko vuoden 2024 aikana toteutuneista pankkivalvontakustannuksista, ja sitä oikaistaan edellisillä valvontamaksukausilla yksittäisille pankeille hyvitetyillä tai niiltä kerätyillä määrillä sekä viivästyskoroilla ja maksuilla, jotka eivät olleet perittävissä.

Merkittävien laitosten arvioitu osuus vuonna 2024 perittävien valvontamaksujen kokonaismäärästä on arvion mukaan 95,8 % ja vähemmän merkittävien laitosten osuus 4,2 %.

6.3 Valvontamaksukaudella 2023 sovellettava lainsäädäntö

Lainsäädännöllinen perusta vuosittaisille valvontamaksuille, joita EKP kerää valvontatehtävistä aiheutuvien kustannustensa kattamiseksi, on määritetty YVM-asetuksen lisäksi valvontamaksuasetuksessa ja siihen liittyvässä päätöksessä^[65].

6.3.1 Vuoden 2023 valvontamaksukaudelta perittävien valvontamaksujen kokonaismäärä

Valvontamaksukaudelta 2023 peritään valvontamaksuja yhteensä 653,7 miljoonaa euroa. Määrä muodostuu lähes yksinomaan vuoden 2023 toteutuneista kustannuksista, jotka ovat 653,5 miljoonaa euroa. Mukana on 402 266 euron suuruinen oikaisu, joka johtuu yksittäisille pankeille maksetuista nettohyvityksistä edellisiltä valvontamaksukausilta, ja 182 137 euron suuruinen oikaisu, joka johtuu saadusta viivästyskoron maksusta. Oikaisujen yhteismäärä on siis 220 129 euroa.

Vuotuista valvontamaksua voidaan oikaista myös sellaisten maksujen vuoksi, jotka eivät olleet perittävissä. Vuonna 2023 tällaisia oikaisuja ei tarvittu.

Valvontamaksuina perittävä määrä jaetaan EKP:ltä edellytettävän valvonnan tiiviyden mukaan kahteen osaan, joista suurempi katetaan merkittäviltä laitoksilta perittävillä maksuilla ja pienempi vähemmän merkittäviltä laitoksilta perittävillä maksuilla. Kustannusten jakamista näille kahdelle ryhmälle tukee menettely, jonka avulla kustannukset voidaan kohdentaa entistä tarkemmin ja oikea-aikaisemmin.

Merkittäviltä laitoksilta peritään valvontamaksuja vuodelta 2023 kaikkiaan 626,5 miljoonaa euroa ja vähemmän merkittäviltä laitoksilta 27,2 miljoonaa euroa. Merkittävien laitosten maksuosuus pankkivalvonnan kokonaiskustannuksista on 95,8 % ja vähemmän merkittävien laitosten 4,2 %.

6.3.2 Pankkikohtaiset valvontamaksut

Pankki- tai ryhmittymäkohtaiset valvontamaksut lasketaan pankin taseen koon ja riskiprofiilin mukaan käyttämällä vuosittaisia valvontamaksutekijätietoja.

Lisätietoja valvontamaksuista on EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla.

6.4 Muut valvontatehtävistä saadut tulot

EKP:llä on oikeus määrätä hallinnollisia seuraamuksia valvottaville laitoksille, jos ne eivät noudata EU:n pankkilainsäädännön sovellettavia vakavaraisuussäädöksiä (mukaan lukien EKP:n antamat valvontapäätökset). Vuotuisten valvontamaksujen laskennassa ei oteta huomioon seuraamuksista saatavia tuottoja eikä mahdollisesti muutettujen tai kumottujen seuraamusmaksujen hyvityksiä. Seuraamuksista saatavat tuotot kirjataan tuloksi EKP:n tuloslaskelmaan. Vuonna 2023 valvottaville laitoksille määrätyistä seuraamuksista saatujen tulojen määrä oli 17,9 miljoonaa euroa.

7 Euroopan keskuspankin antamat säädökset

Euroopan keskuspankin antamia säädöksiä ovat asetukset, päätökset, suuntaviivat ja suositukset sekä ohjeet kansallisille toimivaltaisille valvontaviranomaisille (mainittu YVM-asetuksen artiklan 9 kohdan 1 alakohdassa 3 ja YVM-kehysasetuksen artiklassa 22). Tässä osassa esitetään EKP:n vuonna 2023 antamat pankkivalvontaa koskevat säädökset. Ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja EUR-Lex-palvelussa. Mukana ovat YVM-asetuksen artiklan 4 kohdan 3 nojalla annetut säädökset sekä muut pankkivalvontaa koskevat säädökset.

7.1 EKP:n asetukset

ECB/2023/20
Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2023/1678, annettu 17 päivänä elokuuta 2023, valvontaan liittyvien rahoitustietojen raportoinnista annetun asetuksen (EU) 2015/534 muuttamisesta (EKP/2015/13) (EKP/2023/20) (EUVL L 216, 1.9.2023, s. 93)

7.2 Muut EKP:n säädökset

EKP/2023/2
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2023/656, annettu 28 päivänä helmikuuta 2023, vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2022, (EKP/2023/2) (EUVL L 81, 21.3.2022, s. 42)

EKP/2023/5
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2023/672, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2023, paikalla tehtäviä tarkastuksia ja sisäisten mallien tarkastuksia koskevien päätösten tekemiseen liittyvästä toimivallan siirrosta (EKP/2023/5) (EUVL L 84, 23.3.2023, s. 18)

EKP/2023/6
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2023/673, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2023, paikalla tehtäviä tarkastuksia ja sisäisten mallien tarkastuksia koskevia delegoituja päätöksiä tekevien yksikönpäälliköiden nimittämisestä (EKP/2023/6) (EUVL L 84, 23.3.2023, s. 24)

EKP/2023/11
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2023/864, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2023, oikaisulautakunnan perustamisesta ja sen toimintasäännöistä annetun päätöksen EKP/2014/16 muuttamisesta (EKP/2023/11) (EUVL L 112, 27.4.2023, s. 46)

EKP/2023/18
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2023/1681, annettu 17 päivänä elokuuta 2023, valvottavien yhteisöjen kansallisille toimivaltaisille viranomaisille ilmoittamien valvontatietojen toimittamisesta Euroopan keskuspankille (EKP/2023/18) (EUVL L 216, 1.9.2023, s. 105)

EKP/2023/19
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2023/1680, annettu 17 päivänä elokuuta 2023, valvottavien yhteisöjen varainhankintasuunnitelmien raportoinnista kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta Euroopan keskuspankille (EKP/2023/19) (EUVL L 216, 1.9.2023, s. 98)

EKP/2023/24
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2023/2530, annettu 28 päivänä syyskuuta 2023, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tai kansallisten nimettyjen viranomaisten suunnittelemien makrovakaustoimenpiteiden vastustamatta jättämistä koskevien päätöksentekovaltuuksien siirtämisestä (EKP/2023/24) (EUVL L, 2023/2530, 24.11.2023)

EKP/2023/26
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2023/2531, annettu 24 päivänä lokakuuta 2023, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tai kansallisten nimettyjen viranomaisten suunnittelemien makrovakaustoimenpiteiden vastustamatta jättämistä koskevia delegoituja päätöksiä tekevien yksikönpäälliköiden nimittämisestä (EKP/2023/26) (EUVL L, 2023/2531, 24.11.2023)