EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden esipuhe

Pääjohtajan esipuhe on laadittu ja valvontaelimen puheenjohtajan haastattelu tehty 28.2.2023.

Vuosi 2022 oli haastavaa aikaa euroalueen ihmisille. Talous oli hyvää vauhtia elpymässä pandemian vaikutuksista, mutta Venäjän perusteeton hyökkäys Ukrainaan vaikutti siihen negatiivisesti. Vaikka sodan välittömät vaikutukset pankkeihin pysyivätkin rajoitettuina, sillä vain harvoilla pankeilla oli merkittäviä riskejä sodan vaikutuksista kärsivillä alueilla, pankeilla oli nyt kuitenkin vastassaan erittäin epävarma talousympäristö ja historiallisesti tarkastellen nopea inflaatio.

Sodan aiheuttama energiakriisi, johon lisäksi yhdistyivät tarjontaketjun kapeikot ja pandemian vuoksi patoutunut kysyntä, toi mukanaan voimakkaita inflaatiopaineita. Sellaisessa tilanteessa rahapolitiikan toimijoiden tehtävänä on varmistaa, että nopea inflaatio jää väliaikaiseksi ilmiöksi ja palaa tavoitteen mukaiseksi määräajassa. EKP toimi tilanteen edellyttämällä tavalla ja ryhtyi normalisoimaan rahapolitiikkaa, ensiksi lopettamalla arvopaperien osto-ohjelmissa tehtävät netto-ostot ja sitten nostamalla korkoja.

Korkojen nousu vaikutti valvottavien pankkien tuloksiin vuonna 2022. Pankkien ensimmäinen puolustuskeino talouden sokkeja vastaan on kannattavuus, ja sitä paransi nyt korkokate, joka kasvoi ensimmäistä kertaa vuosiin. Kun vielä saamisten laatu on jatkuvasti parantunut ja järjestämättömien saamisten osuus on alimmillaan sitten vuoden 2015, jolloin pankkiunionin tunnuslukujen seuraaminen alkoi, voimme luottaa siihen, että rahapolitiikkamme vaikutukset välittyivät saumattomasti pankkien luotonannon kautta euroalueen talouteen.

Rahoitusolojen tiukentuessa pankkien tulisi kuitenkin jatkaa sisäisen hallinnon kehittämistä ja riskienhallinnan rakenteellisten puutteiden korjaamista. Eurooppalainen pankkivalvonta seuraakin nyt tarkasti riskien mahdollista lisääntymistä.

Jo ennen vuotta 2022 pankkien tehtävänä on ollut mukauttaa liiketoimintamallejaan digitalisaation ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin rakenteellisiin haasteisiin, joita Venäjän perusteeton hyökkäys Ukrainaan on kärjistänyt. Sota on entisestään lisännyt kyberhyökkäysten riskiä, ja Euroopan irrottautuessa venäläisestä öljystä ja kaasusta myös siirtymäriskit ovat kasvamassa. Nämä ja kasvavat fyysiset riskit edellyttävät pankeilta aktiivisuutta ja laaja-alaista otetta, jotta ne voivat entistä paremmin varautua ilmasto- ja siirtymäsokkeihin.

EKP on jo aloittanut useita merkittäviä toimia varmistaakseen, että pankit ovat haastavan tilanteen tasalla. Jatkamme ponnisteluja vankkumatta ja teemme edelleen oman osamme sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset voivat jatkuvasti luottaa pankkisektorin vakauteen.

Valvontaelimen puheenjohtajan Andrea Enrian haastattelu

Pääjohtajan esipuhe on laadittu ja valvontaelimen puheenjohtajan haastattelu tehty 28.2.2023.

Vuonna 2022 tapahtui paljon. Millainen vuosi oli EKP:n pankkivalvonnalle?

Yhtäältä voi sanoa, että vuonna 2022 kuljimme kriisistä kriisiin. Vuoden alussa kaikki merkit viittasivat vakaaseen elpymiseen pandemiasta, joka oli mullistanut meidän kaikkien elämän ja koko talouden. Muistan elävästi, miten ensimmäistä kertaa pitkään aikaan pankit ja analyytikot katsoivat jo hiukan optimistisesti lähitulevaisuuteen, ja juuri silloin Venäjä hyökkäsi perusteettomasti Ukrainaan. Venäjän aloittama sota on ennen kaikkea aiheuttanut ukrainalaisille sanoinkuvaamatonta kärsimystä. Sen lisäksi se on ravistellut Euroopan ja koko maailman taloutta, ja tilanteesta on vähitellen kehittynyt täysimittainen makrotalouden sokki.

Jouduimme reagoimaan ripeästi ja toteuttamaan valvontatoimia joustavasti, jotta saatoimme puuttua nopeasti muuttuvaan taloustilanteeseen ja sen pankeille aiheuttamiin haasteisiin. Sota ja pakotteet vaikuttivat suoraan vain muutamaan pankkiin, joilla oli suoria riskipositioita tai sidonnaisuuksia Venäjälle. Kaikki pankit kuitenkin kärsivät energia- ja raaka-ainesokista sekä talousympäristöstä, jossa inflaatio ja rahapolitiikan normalisoituminen olivat nopeita.

Toisaalta voi myös sanoa, että kulunut vuosi on ollut EKP:n pankkivalvonnassa voimakkaan kehityksen aikaa. Henkilökuntamme on entistä enemmän siirtynyt etäyhteyksien päästä takaisin lähitöihin, ja on ollut ilo nähdä elämän toimistolla jälleen vilkastuvan. On ollut ilo myös toimia puheenjohtajana valvontaelimen lähikokouksissa ja päästä tapaamaan monia kansallisia valvontaviranomaisia henkilökohtaisesti.

Edistyimme hyvin myös tavoitteessamme lisätä EKP:n ja yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvien kansallisten valvontaviranomaisten välistä integraatiota. Tarkoituksemme on jatkossakin kehittää yhteistä valvontakulttuuria ja yhteisiä urapolkuja, luoda valvojille tilaisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön koko valvontasyklin aikana, edistää entistä koordinoidumpaa suunnittelua ja budjetointia, jatkokehittää YVM:n yhteistyösovelluksia ja ottaa käyttöön yhteistä teknologiaa sekä valvonnan että koulutuksen tarpeisiin.

Miten pankit ovat selvinneet Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vaikutuksista?

Tässä kohtaa on syytä puhua erikseen niistä pankeista, joilla on suoria sidonnaisuuksia Venäjälle, ja muista pankeista.

Geopoliittiset tapahtumat vaikuttivat suoraan vain muutamaan pankkiin, ja vaikutukset johtuivat enimmäkseen pakotteista. Venäläisomisteinen Sberbank Europe AG ‑pankkiryhmittymä, jonka pääkonttori on Itävallassa, sekä sen tytäryhtiöt Kroatiassa ja Sloveniassa kärsivät sodan aiheuttamasta mainehaitasta ja joutuivat talletuspaon kohteeksi. Lopulta pankki todettiin kykenemättömäksi tai todennäköisesti kykenemättömäksi jatkamaan toimintaansa, ja se poistui markkinoilta. Toinen esimerkki oli kyproslainen RCB Bank LTD ‑pankki, jonka merkittävänä osakkeenomistajana viime aikoihin asti oli Venäjällä toimiva VTB-pankki. Pakotteiden ja muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi pankki teki päätöksen pankkitoiminnan vapaaehtoisesta alasajosta, jonka seurauksena sen toimilupa peruutettiin.

Niille euroalueen pankkiryhmittymille, joilla on toimipiste Venäjällä, saattaa myös aiheutua tappioita, jos ne haluavat poistua Venäjän markkinoilta ja onnistuvat siinä. Joidenkin pankkien kohdalla tämä riski on jo toteutunut, joskin sen vaikutukset ovat pysyneet rajallisina ja hallittavina.

Toistaiseksi pankkisektori on selvinnyt sodan aiheuttamasta makrotalouden sokista hyvin, jopa paremmin kuin toukokuussa 2022 julkaistun haavoittuvuusanalyysin perusteella olimme ennakoineet. Koko pankkisektorin ydinpääomasuhde oli vuoden 2022 kolmannen neljänneksen päätteeksi 14,7 %, mikä on vain hiukan pienempi kuin vuoden 2019 lopussa. Saamisten laatu parani edelleen, ja ongelmaluottojen volyymit merkittävillä pankeilla pienenivät syyskuun 2022 loppuun mennessä 349 miljardiin euroon. Se tarkoittaa, että ne olivat nyt alhaisimmillaan siitä lähtien, kun merkittävien laitosten valvontatiedot ensi kertaa julkaistiin vuonna 2015. Myös kannattavuus oli kirjaushistorian vahvimmalla tasollaan, kun pankkien keskimääräinen oman pääoman tuotto oli 7,6 % vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Positiivisen tuloskehityksen myötä pankit ovat kaavailleet vuodelle 2023 osingonjakoja, jotka ovat jokseenkin samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2022. Tuolloin pankit pyrkivät nopeasti lisäämään maksettujen osinkojen määrää ja osakkeiden takaisinostoja, kun pandemian aikana määrätyt rajoitukset poistettiin. Emme ole vastustaneet pankkikohtaisia suunnitelmia, mutta olemme käyneet jokaisen pankin kanssa kahdenvälistä valvontadialogia osana tavanomaista pääomakehityksen arviointia.

Vuoden 2022 loppua kohden makrotalouden näkymät alkoivat jälleen kohentua. Se ei kuitenkaan tarkoita, että makrotalouden sokki olisi ohi. Jos inflaatiopaineet jatkuvat, nopeasti tapahtuva ja välttämätön rahapolitiikan normalisoimisprosessi saattaa vaikuttaa tiettyjen pankkien luottosalkkuihin ja liiketoiminta-alueisiin. Seurauksena olisi laaja-alaisia haasteita ja pankkisektorin mahdollinen jakautuminen voittajiin ja häviäjiin.

Haasteista puheen ollen, mitkä nähdäksenne ovat Euroopan pankkien keskeiset haasteet?

Ensiksikin on kiinnitettävä huomiota joidenkin haasteiden keskinäisiin yhteyksiin.

Jos energiakriisiä ei pystytä ratkaisemaan, luottoriski saattaa kasvaa niillä yrityksillä, joiden liiketoiminta on eniten riippuvaista energiasta. Yleisemmällä tasolla voidaan todeta, että Euroopan talouskasvun hidastuttua viime vuoden loppupuolella yritysten maksukyvyttömyys lähti uuteen nousuun, mikä edellyttää saamisten laadun entistä tarkempaa seurantaa.

Rahapolitiikan nopea normalisoiminen – etenkin koronnostot – vaikutti merkittävästi pankkien kannattavuuden elpymiseen. Se saattaa kuitenkin johtaa myös saamisten laadun heikkenemiseen etenkin korkokehitykselle erityisen herkissä luottosalkuissa, jos luottoasiakkaat joutuvat takaisinmaksuvaikeuksiin.

Korkoympäristön muutos saattaa myös aiheuttaa hallitsemattomia sopeutusyrityksiä joissakin rahoitusmarkkinoiden segmenteissä ja pankkisektorin ulkopuolisissa rahoituslaitoksissa. Tällöin vastapuoliriski kasvaisi niissä pankeissa, joilla on runsaasti näille markkinoille ja näihin markkinatoimijoihin kohdistuvia riskejä.

Toinen haasteisiin liittyvä näkökulma on, että kun korot normalisoituvat ja rahapolitiikka tiukentuu, jotkin pankit saattavat joutua tarkistamaan keskipitkän aikavälin rahoitusstrategioitaan ja keskittymään enemmän likviditeetti- ja rahoitusriskeihin.

Vuoden 2022 valvojan arviointiprosessissa eli SREP-prosessissa saimme uutta tietoa pankeissa pitkään jatkuneista heikkouksista. Riski-indikaattorien puutteellisuus vaikuttaa edelleen luottoriskin tunnuslukuihin, ja meillä on useita havaintoja myös siitä, että pankkien hallintoelinten toiminta, riskienhallinta, compliance-toiminnot ja sisäinen valvonta eivät ole riittävän tehokkaita. Valvojien huolta pankkien riskienhallinnasta ja sisäisestä hallinnosta syventää epävarma talousympäristö, sillä kun riskitasojen mittaamiseen käytetään takautuvia indikaattoreita, ennusteet tulevista trendeistä ja riskeistä saattavat olla epätarkkoja.

Digitaalinen siirtymä sekä ilmasto- ja ympäristöriskit ovat niin ikään merkittäviä keskipitkän aikavälin haasteita eurooppalaisille pankeille, ja niihin tulisi puuttua välittömästi ja kohdennetusti.

Mainitsitte rahapolitiikan normalisoitumisen. Mikä on eurooppalaisten pankkien tilanne korkoympäristön muuttuessa?

Pankeille korkojen nousu on tavallisesti hyvä uutinen. Se merkitsee, että korkomarginaalista eli laina- ja talletuskorkojen erosta saatava tuotto kasvaa. Korkojen normalisoituminen ja sen korkokatteelle tuoma kauan kaivattu piristysruiske oli vuonna 2022 pankkien positiivisten tulosten perusta. Ensi kertaa moneen vuoteen korkokate kasvoi paitsi lainavolyymien kasvun myös nettokorkomarginaalien kasvun vuoksi.

Niin pankit kuin analyytikotkin odottavat kannattavuusennusteiden pysyvän yhtä positiivisina tänäkin vuonna. Tutkimustemme mukaan näyttää siltä, että jos talous kehittyy tämänhetkisten odotusten mukaisesti, seuraavat harkitusti toteutetut koronnostot todennäköisesti tukevat toimialan keskimääräistä tuloskehitystä.

Jos kuitenkin tarkastelemme perusskenaarion sijasta epäsuotuisampaa kehitystä, näkymät saattavatkin olla erilaiset. Kun korot nousevat, saamisten laadun heikkenemisen aiheuttamat kustannukset saattavat ylittää tuottojen kasvun tuomat hyödyt tietyissä luottosalkuissa ja tietyillä toimialoilla erityisesti silloin, jos talouskasvu samalla hidastuu. Pankkien luottoasiakkaiden takaisinmaksuvaikeuksia saattaa esiintyä sellaisissa luottosalkuissa, joihin luottokustannukset perinteisesti vaikuttavat voimakkaasti. Esimerkiksi kuluttajaluotot, kiinteistöluotot ja riskipitoinen velkarahoitustoiminta ovat pankkivalvonnan keskeisiä painopisteitä.

Kuten jo mainitsin, rahoitusmarkkinoilla voi esiintyä hallitsemattomia liikkeitä korkojen muuttuessa. Pitkään jatkuneeseen matalien korkojen jaksoon liittyi velanoton ennennäkemätön kasvu, ja jotkin vähemmän säännellyt tai kokonaan sääntelyn ulkopuolella olevat yritykset hankkivat erittäin riskialttiita velkarahoituspositioita, joihin usein liittyy riskikeskittymiä ja jotka saattavat nopeasti muodostua tappiollisiksi, jos talousnäkymät tai korkoympäristö odottamatta muuttuvat. Archegos-sijoitusyhtiön kaatuminen vuonna 2021 ja Ison-Britannian eläkerahastojen käyttämän niin sanotun LDI-sijoitusstrategian aiheuttama kriisi vuonna 2022 osoittavat, miten helposti tämänkaltaiset häiriöt voivat levitä pankkisektorille, jos niihin ei puututa valvonnan keinoin.

Korkojen nousu ja rahapolitiikan tiukentuminen edellyttävät pankeilta entistä tarkempaa likviditeetti- ja rahoitusriskien hallintaa. Jos pankit eivät pikaisesti sopeuta riskienhallintaansa ja strategista ohjaustaan, liian yksinkertaiset ja selvästi vanhentuneet tasehallinnan strategiat saattavat entistä haastavammassa rahoitusympäristössä joutua kyseenalaisiksi. Tällaisia strategioita ovat esimerkiksi korkoerokauppa, jolla jotkin pankit pyrkivät hyötymään epätavallisesta rahapoliittisesta tuesta. Riskinä on, että pankit saattavat joutua tilanteen yllättämiksi.

Pankkien riskienhallinta ja sisäinen valvonta olivat yksi pankkivalvonnan painopistealueista vuonna 2022. Paljonko parannettavaa pankeilla vielä on tällä saralla?

On todettava, että pankit eivät ole edistyneet tällä saralla riittävästi.

Ensiksikin vuonna 2022 havaitsimme edelleen riskitietojen yhdistelyssä ja raportoinnissa puutteita, joiden syynä ovat tietohallinnon ja tietojen laadunhallinnan riittämättömyys, tietojärjestelmien epäyhtenäisyys ja korjaavien toimien suppeus. Näiden puutteiden vuoksi pankkien hallintoelinten jäsenten on vaikea saada käyttöönsä riskienhallintaan ja strategiseen ohjaukseen tarvittavia tietoja.

Toiseksi useiden pankkien on vielä kehitettävä sisäisen valvonnan toimintoja ja puututtava etenkin henkilöstöresurssien niukkuuteen, sisäisen valvonnan heikkoon asemaan yrityksessä ja puutteisiin sen prosesseissa, kuten compliance-seurantaohjelmissa ja riskitoleranssin määrittämisessä. Vuonna 2022 toteuttamamme erityisarvioinnit käsittelivät pankkien riskienhallinnan käytäntöjä pandemiakriisiin ja korkojen normalisoimiseen liittyvillä alueilla, joita olivat etenkin liike- ja asuinkiinteistöluotot, rahoitustoiminnan korkoriski ja luottomarginaaliriski sekä vastapuoliriski.

Jotta voimme edistää konkreettista kehitystä siellä, missä sitä eniten tarvitaan, olemme sitoutuneet käyttämään täysimääräisesti kaikkia EU-lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön tarjoamia valvontakeinoja ja toimivaltuuksia. Jos laadullisilla toimilla ei ole voitu varmistaa, että pankit ottavat havaitsemamme heikkoudet seurantaansa ja korjaavat ne määräajassa, saatamme käyttää pankkikohtaisesti kohdennettuja pilarin 2 mukaisia pääomavaatimuksia, täytäntöönpanotoimia tai sanktioita, jotta asianmukaiset toimet varmasti toteutuvat. Jotta pankkivalvontaa voitaisiin entisestään tehostaa tapauksissa, joissa pankkien eteneminen on liian hidasta ja niiden tulokset ovat toistuvasti epätyydyttäviä, EKP harkitsee valvontatoimille asetettavia selkeitä määräaikoja.

Toisinaan kuulee sanottavan, että eurooppalainen pankkivalvonta on liian tiivistä, että se on pankeille liian suuri rasite ja että tiukemmat vaatimukset heikentävät EU:n pankkisektorin kilpailukykyä. Mitä vastaisitte tähän?

Ensiksikin väite, että pankkivalvonnan ja sääntelyn pääomavaatimukset EU:ssa olisivat tiukemmat kuin vaikkapa Yhdysvalloissa tai Isossa-Britanniassa, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Tapaamme usein Yhdysvaltain ja Ison-Britannian valvontaviranomaisia ja vertailemme pankeille asetettuja vaatimuksia, ja sen perusteella voin todeta valvonnan olevan samaa luokkaa kuin kollegoillamme. Pikemminkin on niin, että suurimpiin systeemisesti merkittäviin eurooppalaispankkeihin – eli juuri niihin, jotka aidosti kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla – sovellettavat pääomavaatimukset ovat hieman kevyempiä.

Edellä sanotusta huolimatta olemme aina valmiita kuulemaan kritiikkiä. Olemme itse asiassa parhaillaan tekemässä valvontamenettelyihin muutoksia, joiden tarkoitus on lievittää joitakin toimialalla ilmaistuja huolenaiheita.

Olemme ottamassa käyttöön riskitoleranssikehyksen, jonka avulla valvojat voivat toteuttaa tiiviimpiä toimia siellä, missä niitä eniten tarvitaan. Sen avulla YVM:n strategiset painopisteet voidaan jalkauttaa yksittäisten pankkien valvonnan suunnittelutyöhön. Riskitoleranssikehys ei lievennä valvonnan vaatimuksia tai sen tiiviyttä minkään yksittäisen pankin kohdalla, vaan sen avulla voimme entistä enemmän keskittyä riskiperusteiseen valvontaan. Se tarkoittaa myös, että rasti ruutuun -tyyppinen valvonta jatkossa vähenee, ja mahdollisesti myös raportointipyynnöt ja rasite vähenevät, sillä emme käy koko valvontakäsikirjaa läpi jokaisen pankin kohdalla. Työmme ohjenuorana tulevat sen sijaan olemaan pankkikohtaiset painopisteet. Tämä on tärkeä etappi mahdollisimman ketterien, joustavien, suhteutettujen ja riskiperusteisten valvontamenettelyjen kehittämistyössä.

Myös valvojan arviointiprosessin eli SREP-prosessin vähittäinen uudistaminen monivuotiseksi tulee myös vähentämään pankkien valvontarasitetta, kun pankkien kanssa tekemämme valvontayhteistyö jakautuu useammalle vuodelle, eikä kaikkea tarvitse käsitellä joka vuosi. Se auttaa meitä myös entistä enemmän keskittymään riskeihin ja priorisoimaan ne riskialueet, jotka tiettynä vuonna ovat tärkeimmät. Odotamme myös, millaisia tuloksia saamme riippumattoman asiantuntijaryhmän tekemästä SREP-prosessin arvioinnista. Lisäksi harkitsemme menetelmien läpinäkyvyyden lisäämistä entisestään. Kaikilla näillä hankkeilla haluamme hienosäätää valvontaprosesseja niin, että voimme mahdollisimman tarkasti tunnistaa ne riskit, jotka valvottavia pankkeja saattavat kohdata tulevaisuudessa.

1 Pankkivalvonta vuonna 2022

1.1 Valvottavat pankit vuonna 2022: vakavaraisuus ja keskeiset riskit

1.1.1 Eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvien pankkien häiriönsietokyky

Vuoden 2022 alussa merkittävien laitosten elpyminen koronaviruspandemian vaikutuksista eteni vakaasti, ja niiden vakavaraisuus oli hyvällä tasolla. Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vaikutukset pysyivät aluksi rajallisina ja vaikuttivat suoraan vain muutamiin pankkeihin, joilla oli suoria riskipositioita sotaan osallistuvilla alueilla. Tilanne kehittyi nopeasti energiakriisiksi ja laajaksi makrotalouden sokiksi, jota luonnehtivat sitkeät inflaatiopaineet ja rahapolitiikan nopea normalisoituminen. Vaikka euroalueen pankkisektorin ydinpääomasuhde (CET1) vuoden 2022 alkupuoliskolla laskikin, pankkien häiriönsietokyky säilyi vakaana, ja vuoden 2022 kolmannen neljänneksen päätteeksi ydinpääomasuhde oli 14,7 % (kaavio 1), mikä on vain hieman pienempi kuin vuoden 2019 lopussa. Koska pankkisektorin kannattavuus oli vuonna 2022 ennätysmäisen hyvä, ydinpääomasuhteen laskun taustalla oli ennen kaikkea varojen kasvu.

Vähemmän merkittävien laitosten vakavaraisuus heikkeni, mutta pysyi edelleen hyvällä tasolla. Näiden laitosten ydinpääomasuhde supistui vuositasolla keskimäärin 0,54 prosenttiyksikköä ja oli vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä 17,0 %. Kehityksen taustalla olivat luotonannon kasvu ja kannattavuuden yleinen heikkous. Kokonaisriski lisääntyi 112 miljardilla eurolla (4,8 %), kun taas hyväksyttävän pääoman ydinpääomasuhde kasvoi vain 1,5 %.

Kaavio 1

Merkittävien laitosten vakavaraisuussuhde (siirtymävaihe)

(vasen asteikko: mrd. euroa, oikea asteikko: prosentteja)

Merkittävien laitosten vähimmäisomavaraisuusaste oli 5,2 % vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä (kaavio 2), mikä on eurooppalaisen pankkivalvonnan historian pienimpiä lukemia, mutta ylitti silti sääntelyn vaatimukset ja puskurivaatimukset. Vuoden 2022 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä nähty lasku (‑0,90 prosenttiyksikköä) johtui pääasiassa pankkisektorin varojen kasvun mukanaan tuomasta vastuiden kasvusta ja jossain määrin myös siitä, että keskuspankkiin liittyvien vastuiden väliaikainen jättäminen vähimmäisomavaraisuusasteen laskennan ulkopuolelle päättyi maaliskuun 2022 lopussa. Vähemmän merkittävien laitosten vähimmäisomavaraisuusaste puolestaan oli vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä 8,6 %, mikä oli pienempi kuin vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä.

Kaavio 2

Merkittävien laitosten velkaantumisaste

(prosentteja)

Kehikko 1
Pankkien haavoittuvuusanalyysi: sota Euroopassa

Arvio Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan kerrannaisvaikutuksista merkittäviin laitoksiin

Kun geopoliittinen tilanne muuttui äkillisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan, EKP toteutti vuoden 2022 alkupuoliskolla pankkien haavoittuvuusanalyysin. Tämä tilannekohtainen kartoitus toi pankkivalvojille lisätietoa pankkien yleisestä häiriönsietokyvystä.

Haavoittuvuusanalyysissä arvioitiin merkittävien laitosten häiriönsietokykyä ja vakavaraisuutta erilaisissa epäsuotuisissa skenaarioissa, jotka kuvasivat sodan alkuvaiheen epävarmaa tilannetta. Tulokset vahvistivat, että eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvien pankkien häiriönsietokyky pysyi vakaana myös silloin, kun Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan kerrannaisvaikutukset otettiin huomioon. Ydinpääomasuhde (täysimääräisten vaatimusten mukaan) oli arvioiden mukaan 11,6 % vakavassa skenaariossa, ja pääomasuhde supistui 3,6 prosenttiyksikköä. Epäsuotuisassa skenaariossa ydinpääomasuhde oli 13,1 %, ja pääomasuhde supistui noin 2,1 prosenttiyksikköä.

Kaavio A

Haavoittuvuusanalyysin tulokset epäsuotuisissa ja vakavissa skenaarioissa riskityypeittäin (vesiputouskaavio)

(prosenttiyksiköitä ydinpääomasuhteesta täysimääräisten vaatimusten mukaan)

Tässä pankkivalvonnan omassa stressitestissä yhdistettiin soveltuvin osin jo kerättyjä valvontatietoja Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) vuonna 2021 koordinoimasta EU:n laajuisesta stressitestistä ja EKP:n valvojan arviointiprosessin stressitestistä. Testimenetelmä noudatti pääpiirteissään EPV:n vuonna 2021 käyttämää menetelmää (2021 EU-Wide Stress Test Methodological Note). Pankkien luotto- ja markkinariskejä sekä pankkien kannattavuuden riskejä arvioitiin EKP:n malleilla. Uusilla moduuleilla selvitettiin pankkien riskejä haavoittuvilla sektoreilla, järjestämättömien saamisten nykyisiä kantoja, kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO) takaisinmaksun vaikutuksia sekä tilannetta, jossa Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Ukrainassa sijaitsevien tytäryhtiöiden koko liiketoiminta jouduttaisiin kirjaamaan arvonalentumiseksi (ns. walk-away-vaikutus).

Kaavio B

Pankit, jotka eivät täyttäneet pääomavaatimuksia valikoiduissa stressitesteissä

(prosentteja merkittävien laitosten otoksen kokonaisriskistä)

Analyysin kolme skenaariota (perusskenaario, epäsuotuisa skenaario ja vakava skenaario) perustuivat maaliskuussa 2022 julkaistuihin euroalueen talousnäkymiä koskeviin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin. Skenaarioita on kuvattu tarkemmin toukokuun 2022 Financial Stability Review ‑katsauksessa.

Haavoittuvuusanalyysin tulosten perusteella valvojat keskustelivat suorassa valvonnassaan olevien pankkien kanssa, etenkin niiden, jotka testin perusteella kärsivät nykytilanteesta eniten. Keskustelun aiheina olivat esimerkiksi pankkien sisäisissä stressitesteissään käyttämien skenaarioiden vakavuus, stressitestausmenetelmät, toimialakohtaiset riskikeskittymät, varauskäytäntöjen riittävyys ja kannattavuuden haasteet nousevien korkojen ympäristössä. Vaikka tämänkaltaisella ylätason testillä ei voidakaan täysin korvata pankkivalvonnan laitoskohtaisia stressitestejä, häiriön vaikutusten määrittäminen kvantitatiivisesti ja keskitetysti oli valvojille korvaamaton väline tilanteessa, jossa Venäjän Ukrainan-sodan mahdollisia vaikutuksia oli nopeasti arvioitava.

Saamisten laatu parani edelleen vuoden 2022 aikana. Olennaisista luottoriskikeskittymistä ei näkynyt merkkejä, ja pandemian aikana taseisiin kertyi mittavia varauksia. Keskimääräiset riskikustannukset kääntyivätkin vuoden 2022 toisella ja kolmannella neljänneksellä laskuun ja suurelta osin palasivat pandemiaa edeltäneelle tasolle, vaikka sodan alussa tapahtuikin pieni liikahdus ylöspäin. Lisäksi järjestämättömien saamisten volyymit supistuivat käytännössä kaikissa lainasalkuissa vuoden 2022 alkupuoliskolla, joskin ne kolmannella neljänneksellä kasvoivat hieman kuluttajille ja pk-yrityksille myönnettyjen lainojen segmenteissä. Samaan tapaan myös alentuneiden saamisten eli kirjanpitotermein vaiheen 2 lainojen määrä kasvoi joiltain osin, ja kolmannella neljänneksellä niiden kehitys vakautui, vaikka taso ylittikin pandemia-ajan korkeimmat lukemat. Tästä positiivisesta kehityksestä huolimatta tulevaisuudennäkymät ovat epävarmat, ja merkkejä riskin kasvamisesta ilmeni, kun vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä joissakin maissa alkoi esiintyä lyhytaikaisia maksulaiminlyöntejä. Se saattaa viitata luottoriskikertymien kehittymiseen ja järjestämättömien saamisten volyymien mahdolliseen kasvuun lähitulevaisuudessa. Niinpä pankkivalvonta seuraa tiiviisti vaiheen 2 lainojen kehitystä erityisesti sellaisissa pankeissa, joilla on runsaasti riskipositioita kaasun ja energian hinnannoususta eniten kärsivillä sektoreilla. Tiiviisti seurataan myös sellaisia toimintoja, joihin korkojen nopea normalisoituminen vaikuttaa eniten, esimerkiksi riskipitoista velkarahoitusta sekä kuluttaja- ja kiinteistöluottoja. Sodan aiheuttamasta energian hintasokista kärsivät tyypillisesti eniten raaka-aineiden tuotantoon tai jalostukseen liittyvät toimialat, energiantoimittajat ja energiaintensiiviset toimialat. Joillakin toimialoilla energian hintasokki saattaa pahentaa jo aiemmin esiintyneitä toimitusketjujen häiriöitä, jotka johtuvat Kiinan koronarajoituksista ja mikrosirujen yleisestä pulasta. Tuotantopanosten korkea hintataso haittasi myös rakennusalaa ja saattaa lisäksi koetella paljon kaasua käyttäviä yrityksiä, kuten metallien, kemikaalien, elintarvikkeiden ja juomien tuottajia. Valvontatoimia asian tiimoilta jatketaan, ja erityisesti keskitytään arvioimaan toimia, joilla pankit hallitsevat riskialttiita salkkuja.

Kaavio 3

Haavoittuvimmat sektorit

a) Lainat haavoittuvimmille sektoreille

b) Vaiheen 2 lainojen kehitys haavoittuvimmilla sektoreilla

Vuoden 2022 geopoliittiset jännitteet aiheuttivat sitkeitä inflaatiopaineita sekä energian ja raaka-aineiden hintojen heilahtelua. Se kiihdytti jo ennestäänkin nopeaa inflaatiota, kun samaan aikaan keskuspankit ryhtyivät normalisoimaan rahapolitiikkaa, ja vaikutti omalta osaltaan osakemarkkinoiden korjausliikkeeseen. Nopeassa tahdissa tehdyt koronnostot paransivat pankkien korkokatetta, joka koheni paitsi lainavolyymien kasvun myös nettokorkomarginaalien kasvun vuoksi. Etenkin kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien kaupankäynnistä saamat tuotot kohenivat yleisesti korkeamman korkotason ja suuremman volatiliteetin vuoksi (kaavio 4 ja kaavio 5).

Kaavio 4

Korkokatteen kasvu

(neljän neljänneksen prosenttimuutos)

Kaavio 5

Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan tuotot liiketoimintamallin mukaan

(neljännesvuosittaiset tiedot, mrd. euroa)

Vuosina 2021 ja 2020 toteutetut rahapoliittiset toimet tukivat edelleen merkittävien laitosten likviditeetti- ja rahoitusoloja. Pankkien maksuvalmiusvaatimus 30.9.2022 oli 162 %. Se oli siis pienempi kuin vuoden 2021 lopussa, mutta ylitti reilusti pandemiaa edeltäneen tason ja sääntelyn vähimmäisvaatimukset (kaavio 6).

Kaavio 6

Maksuvalmiusvaatimuksen, likviditeettipuskurien ja likviditeetin nettoulosvirtausten kehitys

(vasen asteikko: mrd. euroa, oikea asteikko: prosentteja)

Vaaditun pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) oli 127,1 % eli jokseenkin vuoden 2021 lukemissa ja hyvinkin pandemiaa edeltänyttä tasoa ja vähimmäisvaatimuksia suurempi (kaavio 7).

Kaavio 7

Maksuvalmiusasteen, käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen ja vaaditun pysyvän varainhankinnan kehitys

(vasen asteikko: mrd. euroa, oikea asteikko: prosentteja)

Vähemmän merkittävillä laitoksilla maksuvalmiusvaatimus oli 188,4 % ja vaadittu pysyvä varainhankinta 130,2 %. Molemmat luvut olivat hieman pienemmät kuin vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä, mutta edelleen huomattavasti sääntelyn kynnysarvoja suuremmat.

Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä EKP nosti edelleen ohjauskorkoja, muutti kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannen sarjan (TLTRO III) ehtoja ja tarjosi pankeille mahdollisuuden ennenaikaiseen takaisinmaksuun 23.11.2022 alkaen. Rahapolitiikan normalisoituminen muuttaa jatkossa pankkirahoituksen toimintaympäristöä haastavammaksi ja luo pankeille maksuvalmiuden laskupaineita.

Tämän seurauksena vuonna 2022 pankkien pääoma- ja maksuvalmiustasot säilyivät häiriöistä huolimatta vakaina, ja saamisten laatu ja kannattavuus paranivat. EKP:n pankkivalvonta seuraa tarkasti näiden trendien jakaumavaikutuksia ja valvoo edelleen pankkikohtaisia haavoittuvuuksia. Se tarkkailee myös epävarmuustekijöitä, joita markkinoiden voimakas vaihtelu tai talousympäristön odottamaton kehitys saattaa aiheuttaa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi mahdollinen laskusuhdanne, korkojen suurempi nousu tai inflaatiopaineiden vahvistuminen.

Vuoden 2022 aikana pandemian sekä etä- ja lähityön yhdistämisen tuomat haasteet vähenivät. Sitä vastoin Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan tuoma epävarmuus ja geopoliittisten jännitteiden voimistuminen panivat valvottavien pankkien operatiivisen häiriönsietokyvyn koetukselle.

Pankit, joilla on kriittisiä toimintoja Venäjän hyökkäyssodasta suoraan kärsivissä maissa, toteuttivat liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmansa, jotka osoittautuivat hyvin toimiviksi sodan ensimmäisen vaiheen nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Nämä merkittävät laitokset onnistuivat huolehtimaan avainhenkilöidensä turvaamisesta ja tarvittaessa myös siirtämisestä sekä samalla jatkamaan liiketoimintaansa. Joissakin tapauksissa kriittiset toiminnot siirrettiin muualla sijaitseviin toimipisteisiin, esimerkiksi EU-maissa sijaitseviin yhtiöihin. Koronapandemian aikana saaduista kokemuksista oli paljon hyötyä, kun laitokset jälleen joutuivat nopeasti sopeutumaan uuteen tilanteeseen.

Aikaisempien vuosien tapaan pankkien digitalisaatiotrendi jatkui myös vuonna 2022. Se merkitsi, että tietojärjestelmiin ja ulkoisiin palveluntarjoajiin, esimerkiksi pilvipalveluiden tarjoajiin, tukeuduttiin entistä enemmän myös kriittisten palveluiden tuottamisessa. Vaikka digitalisaatiosta on kiistatta hyötyä pankeille, se tuo mukanaan myös uusia operatiivisia riskejä ja haasteita. Niitä ovat esimerkiksi entistä useampien ja kehittyneempien kyberhyökkäysten hallinta sekä mahdollinen kriittisten palvelujen keskittyminen vain muutamalle ulkoiselle palveluntarjoajalle. Kyberriskit ja riippuvuudet ulkoisista palveluntarjoajista olivat siis edelleen EKP:n pankkivalvonnan yhtenä painopistealueena (ks. myös osa 1.2.3.1). Pankeilta vaaditaan edelleen toimia, joilla ne varmistavat toimintakykynsä mahdollisissa operatiivisissa häiriötilanteissa, johtuivatpa ne mistä syystä vain. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on erittäin vakava mutta täysin mahdollinen kyberhäiriötapahtuma, joka saattaisi aiheuttaa laajempaa haittaa rahoitusjärjestelmälle^[1].

EKP:n pankkivalvonta kiinnitti erityistä huomiota pankkien hallintorakenteiden jatkuvaan kehittämiseen. Koronaviruspandemian ja Venäjän hyökkäyssodan yhteydessä kävi jälleen ilmi, kuinka tärkeitä vahvat hallintojärjestelyt sekä sisäinen valvonta ja riskitietojen yhdistely ovat pankeille.

Etenkin Venäjän hyökkäyssodan johdosta EKP:n pankkivalvonta havaitsi useita erityishuomiota vaativia alueita. Parannettavaa olisi ensiksikin pankin ylimmän hallintoelimen sekä laki- ja compliance-osastojen kyvyssä seurata pakotteiden vaikutuksia tarkasti. Toiseksi olisi varmistettava, että pankeissa on asianmukaiset asiakkaiden maksuliikenteen hyväksymismenettelyt, joihin sisältyy riskitietojen yhdistely siten, että kriittiset riskit voidaan tunnistaa. Lisäksi joidenkin pankkien sisäisen tarkastuksen toimia tulisi muokata, jotta kaikki nykyisen ulkoisen ympäristön muutoksista aiheutuvat riskit voidaan tunnistaa.

Koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat myös syventäneet aiempia puutteita pankkien hallintojärjestelyissä ja riskienhallinnan käytännöissä. Ensiksikin riskitietojen yhdistelyssä ja raportoinnissa esiintyy edelleen heikkouksia, joiden syinä ovat tietohallinnon (esim. tietojen laadun riippumattoman validoinnin) ja tietojen laadunhallinnan puutteet, tietojärjestelmien epäyhtenäisyys ja korjaavien toimien suppeus. Nämä heikkoudet saattavat haitata pankkien päätöksentekoprosesseja. Toiseksi useiden pankkien on vielä kehitettävä sisäisen valvonnan toimintoja ja puututtava etenkin henkilöstöresurssien niukkuuteen, sisäisen valvonnan heikkoon asemaan yrityksessä ja puutteisiin sen menettelyissä (esim. compliance-seurantaohjelmissa ja pankin riskitoleranssin määrittämisessä).

Jotkin pankit edistyivätkin näissä tavoitteissa kohdennettujen pankkivalvontatoimien jälkeen. Kehitystä tapahtui tietyillä alueilla, joita olivat esimerkiksi hallintoelimen sopivuus kokonaisuutena, riippumattomien hallintoelimen jäsenten määrä, komitearakenteet, monimuotoisuuslinjaukset ja liikkeenjohtoon osallistumattomien hallintoelimen jäsenten panos. Seuraaviin heikkouksiin on vielä puututtava: 1) hallintoelin ei valvontatehtävässään riittävästi osallistu strategiseen päätöksentekoon ja kyseenalaista strategisia päätöksiä nykyisistä kriiseistä eniten kärsineillä osa-alueilla, 2) muutamissa pankeissa liikkeenjohtoon osallistumattomien johtajien asiantuntemus pankkitoiminnasta ja riskienhallinnasta on riittämätön, 3) joissakin pankeissa monimuotoisuuden edistäminen on riittämätöntä ja 4) riippumattomien jäsenten osuus joissakin pankeissa on vähäinen, mikä heikentää hallintoelimen kykyä valvontatehtävässään kyseenalaistaa liikkeenjohtoon osallistuvien johtajien näkemyksiä. Pankkivalvonta jatkaa näiden puutteiden seurantaa osana hallintoelimen tehokkuutta ja monimuotoisuutta koskevaa työtä (ks. osa 1.2.2.2).

1.1.2 Eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvien pankkien yleinen kannattavuus

Eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvien merkittävien laitosten kannattavuus kesti hyvin liiketoimintaympäristön heikkenemisen Venäjän hyökkäyssodan, toimitusketjujen häiriöiden ja energian jyrkän hintanousun vuoksi. Merkittävien laitosten annualisoitu oman pääoman tuotto kasvoi vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä 7,6 prosenttiin (kaavio 8). Se on korkein taso moneen vuoteen, mutta jää silti keskimääräisiä oman pääoman kustannuksia pienemmäksi. Kasvu johtui ennen kaikkea korkojen nousun myötä vahvistuneista tuloksista, mutta myös pienistä riskikustannuksista, sillä talouden epäsuotuisa kehitys ei toistaiseksi ole vaikuttanut saamisten laatuun. Lisäksi pankit pystyivät edelleen hyödyntämään pandemian aikana tehtyjä luottotappiovarauksia, jotka nyt voitiin kohdistaa nykyisen kriisin hoitamiseen.

Kaavio 8

Oman pääoman tuotto tulon tai kustannuksen lähteen mukaan

Kannattavuuden kasvun taustalla olivat vahvat tulokset ja pienet arvonalentumistappiot

(prosenttiosuus omasta pääomasta)

Pankkien tuloskasvu johtui enimmäkseen korkokatteen kasvusta (9,3 % vuositasolla). Sen taustalla puolestaan olivat korkojen noususta seurannut korkomarginaalien kasvu ja tuottokäyrän jyrkkeneminen sekä luotonannon volyymin kasvu. Sitä vastoin rahoituksen kokonaiskustannukset ja etenkin rahoitusalan ulkopuolisten yritysten talletusten kustannukset kasvoivat huomattavasti vuoden 2022 aikana, vaikkakin kehitys eri pankeissa oli vaihtelevaa. Vuoden 2022 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä maksukate oli edelleen aiempia vuosia suurempi, joskin myös hieman laskua nähtiin, kun heikkenevä toimintaympäristö vaikutti haitallisesti varainhallinnan ja investointipankkitoiminnan maksuihin. Vahvan tuloskasvun ansiosta kustannustehokkuus parani kustannusten kasvusta huolimatta: pankkien kustannus tuoton jokaista euroa kohti oli vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä 61 senttiä, kun se edellisvuonna oli 64 senttiä (kaavio 9).

Kaavio 9

Kulu-tuottosuhteet ja indeksoidut osatekijät

(prosentteja)

Kulupuolella hallinnolliset kulut ja poistot kasvoivat 3 %. Tärkeimpänä syynä oli henkilöstö- ja tietojärjestelmäkustannusten lisääntyminen, kun inflaation nopeutuminen vaikutti merkittävien laitosten kulurakenteisiin. Henkilöstökustannusten kasvu oli verrattain pientä, mutta koska työsopimusperusteiset palkat reagoivat tilanteeseen viiveellä, inflaatio saattaa vielä myöhemmin vaikuttaa tähän erään. Merkittävät laitokset pitivät kuitenkin kiinni laajemmista strategisista tavoitteistaan eli kustannusten vähentämisestä ja IT-investoinneista myös nykyisessä toimintaympäristössä pandemiarajoitusten vähitellen poistuessa.

Pankkien tuotot kestivät kasvun hidastumisen yleisesti ottaen hyvin ja hyötyivät korkojen noususta. Paineita kannattavuudelle aiheuttivat esimerkiksi arvonalentumisten mahdollinen lisääntyminen ja arvonoikaisujen tarve, toimintakulujen ja rahoituskustannusten kasvu, maksukatteen laskupaineet sekä se, että kaupankäynnin tuotot eivät olleet riittävän kestävällä tasolla. Ensimmäiset merkit kannattavuuteen kohdistuvista paineista näkyivät kuluttajille suunnattuun luotonantoon erikoistuneissa merkittävissä laitoksissa.

Vuoden 2022 positiivisten tulosten lujittamiseksi ja parantamiseksi pankkien tulisi aktiivisesti ohjata liiketoimintamallejaan ja strategioitaan kestävien ja riskikorjattujen kannattavuustavoitteiden suuntaan. Valvojat jatkoivat pankkien liiketoimintamallien kestävyyden seurantaa ja ottivat huomioon sekä lyhyen aikavälin epävarmuustekijät että pitkän aikavälin rakenteelliset haasteet.

Vähemmän merkittävien laitosten kannattavuus näytti ensi silmäyksellä kehittyvän eri tavoin. Annualisoitu oman pääoman tuotto laski 1,3 prosenttiin vuoden 2022 kolmen neljänneksen päätteeksi (vuositasolla -4,3 %). Tärkein yleiseen laskuun johtanut syy oli muiden toiminnasta saatavien nettotuottojen huomattava supistuminen, mikä tosin koski pääasiassa saksalaispankkeja. Saksassa pankit kärsivät mittavia arvostustappioita, jotka johtuivat korkojen noususta ja sen vaikutuksesta arvopaperisalkkuihin sovellettavan kirjanpitokäytännön mukaan. Siinä arvostusperusteena on joko hankintakustannus tai markkinahinta sen mukaan, kumpi on alempi (lower-of-cost-or-market principle, LCM), ja tästä tiukasta ehdosta aiheutui kirjanpidollisia tappioita. Useimmissa muissa maissa vähemmän merkittävät laitokset onnistuivat parantamaan tulostaan edellisvuodesta. Korkojen nousu vaikutti niiden kannattavuuteen positiivisesti samaan tapaan kuin merkittävillä laitoksilla: korkokate parani vuositasolla 7,2 % ja maksukate 1,5 %. Myös kaupankäynnin nettotuotot kasvoivat huomattavasti (89 % vuositasolla). Kulu-tuottosuhde jatkoi kuitenkin nousuaan aina 85,6 prosenttiin, mikä oli huomattavasti enemmän kuin merkittävillä laitoksilla ja kuvasti nettotuloksen olennaista heikkenemistä. Hallinnolliset kulut ja poistot kasvoivat kaikkiaan 3,6 %. Samaan aikaan kokonaisvarat lisääntyivät hieman (3,2 % vuositasolla) yritys- ja vähittäisluottoliiketoiminnan kasvun vuoksi, ja kokonaispääoman tuotto laski edelleen 0,12 prosenttiin vuoden takaisesta 0,54 prosentista. Keskeisten tuloa tuottavien toimintojen näkymät kohenivat siis tilapäisesti. Vähemmän merkittävien laitosten sektorin riskinä olivat kuitenkin entistä korkeammat kustannukset, etenkin kun otetaan huomioon alueelliset erot.

Maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen fuusioihin ja yrityskauppoihin osallistuvien pankkien määrä on ollut vähäinen. Kansainvälistä kehitystä mukaillen fuusioiden ja yrityskauppojen arvo, jonka indikaattorina käytetään kohdeyritysten kokonaisvaroja, väheni noin kaksi kolmasosaa maailmanlaajuista finanssikriisiä edeltäneen vuosikymmenen aikana ja vuoden 2008 jälkeen, joskaan transaktioiden lukumäärällä mitattuna lasku ei ollut yhtä jyrkkä.

Viime aikoina eli vuosina 2020 ja 2021 fuusiot ja yrityskaupat ovat hieman vilkastuneet, ja pankit ovat entistä aktiivisemmin toteuttaneet kauppoja, jotka kohdistuvat vain tiettyyn liiketoiminta-alueeseen, esimerkiksi leasing-, laskurahoitus-, varainhoito-, säilytys- tai arvopaperipalveluihin. Monet näistä tiettyyn liiketoimintaan kohdistuneista kaupoista ovat sisältäneet myös rajat ylittäviä elementtejä. Sen sijaan vuonna 2022 talousympäristön heikkeneminen, joka johtuu geopoliittisesta epävarmuudesta ja talouskasvun hidastumisnäkymistä, on toistaiseksi hillinnyt pankkien pyrkimystä uusiin fuusioihin ja yrityskauppoihin.

Kuten aiemminkin, pankkien täysimittaiset fuusiot ja yrityskaupat tapahtuvat edelleen pääsääntöisesti kansallisella tasolla ja koskevat pienehköjä kohteita. Sen sijaan jotkin kohdennetummista kaupoista tehtiin rajat ylittävällä tasolla, joten ne edistivät myös EU:n taloudellista yhdentymiskehitystä. Toinen keino, jolla rajat ylittävää yhdentymistä voitaisiin edistää, olisi useassa valtiossa toimivan organisaation rakenneuudistus.

Kaavio 10

Kohdeyritysten kokonaisvarat sekä fuusioiden ja yrityskauppojen määrä euroalueella

1.2 Valvontaprioriteetit vuonna 2022

1.2.1 Valvontaprioriteetit vuonna 2022: yleistä

Vuonna 2022 EKP:n pankkivalvonnassa keskityttiin kolmeen painopistealueeseen. Ensiksikin haluttiin varmistaa pankkien selviäminen pandemiasta toimintakykyisinä (painopistealue 1). Toiseksi tavoitteena oli puuttua rakenteellisiin heikkouksiin tehokkailla digitalisaatiostrategioilla ja hallinnon kehittämisellä (painopistealue 2). Kolmanneksi pyrittiin huomioimaan uudet riskit, kuten ilmasto- ja ympäristöriskit, vastapuoliriskit sekä tietojärjestelmien ulkoistamiseen ja kyberturvallisuuteen liittyvät riskit (painopistealue 3). Näiden haasteiden vuoksi vuonna 2022 toteutettiin lukuisia valvontatoimia, jotka koskivat useita pankkeja ja joissa korostettiin riskiperusteisuutta. EKP:n pankkivalvonta toimi joustavasti ja mukautti suunniteltujen valvontatoimien laajuutta, ajoitusta ja tiiviyttä siten, että se saattoi puuttua Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan esiin nostamiin riskeihin, kuten inflaation nopeutumiseen, ja toteuttaa tarvittavat rahapoliittiset toimet.

1.2.1.1 Luottoriskin hallintakehykset ja haavoittuville toimialoille (esim. kiinteistöalalle) kohdistuvat riskit

Pankkien saamisten laatu parani edelleen. Järjestämättömien saamisten volyymit pienenivät tasaisesti vuoden 2022 alkupuoliskolla. Kasvua oli vain hieman kuluttajien ja pk-yritysten segmenteissä kolmannen neljänneksen loppuun asti. Saamisten laadun tervetullut kehitys osoittaa, että pankit ovat luottoriskiä koskevien valvontatoimien pohjalta toteuttaneet konkreettisia parannuksia, jotka edelleen kantavat hedelmää. Luottojen laadun positiivinen kehitys, esimerkiksi järjestämättömien saamisten jatkuva väheneminen, vaikutti pankkien luottoriskiä kuvaavien tunnuslukujen hienoiseen paranemiseen vuoden 2022 SREP-prosessissa. Vaikka tämä kehitys selvästi osoittaakin, että pankit pyrkivät aktiivisesti korjaamaan luottoriskin kehyksissä ja indikaattoreissa havaittuja puutteita, edistyminen on silti vielä hidasta, ja luottoriskiä kuvaavat tunnusluvut pysyivät alhaisina vuoden 2022 valvojan arviointiprosessissa.

Positiivisesta kehityksestä huolimatta edistystä tietenkin hillitsevät luottoriskiympäristön muutokset, kuten rahoitusolojen kiristyminen ja kasvava taantuman riski kaikkialla Euroopassa. Muutokset ovat vaikuttaneet kotitalouksiin, yrityksiin ja valtioihin vaihtelevasti sen mukaan, mikä niiden velkaantumisaste on tai miten herkästi makrotalousympäristön kehitys vaikuttaa niihin. Niinpä tähän asti toteutetut valvontatoimet ja pandemian puhkeamisen jälkeen esitetyt valvontaodotukset, joiden tarkoituksena oli saada pankit korjaamaan luottoriskin hallintakehystensä rakenteelliset puutteet, olivat edelleen ajankohtaisia mahdollisten tulevien haasteiden vuoksi.

Tämä pätee erityisesti luotonantoon ja -valvontaan, lainanhoitojoustojen tunnistamiseen, ongelmaluottojen luokitteluun järjestämättömiksi sekä niihin liittyvien luottotappioiden kirjaamiskehykseen, ja vahvimmin se koskee haavoittuvimpia toimialoja. Vaikka useimmat merkittävät laitokset laativatkin konkreettisia toimintasuunnitelmia toimitusjohtajien kanssa joulukuussa 2020 aloitetun kirjeenvaihdon^[2] esiin nostamien puutteiden korjaamiseksi, monet korjauksista ovat vielä tekemättä. Odotuksena oli, että pankit puuttuvat mainittuihin ongelmiin osana luottoriskiä koskevaa työohjelmaa vuodesta 2023 alkaen. Siitä saatiinkin selviä osoituksia laajamittaisessa luottoriskitrendien analyysissä, jolla vuonna 2022 kartoitettiin aihetta vähemmän merkittävien laitosten sektorilla.

Pandemian puhkeamisen yhteydessä liikekiinteistömarkkinoilla nähtiin hintojen jyrkkä korjausliike, ja niiden tilanne herätti edelleen huolta. Näin oli erityisesti toimisto- ja myymäläkiinteistöjen segmentissä, jossa korkojen ja rakennuskustannusten nousu aiheutti haasteita kaikissa Euroopan maissa. Vaikka asuinkiinteistöjen hinnoissa oli pitkään näkynyt yliarvostuksen merkkejä, ne nousivat vuoden 2022 alkupuoliskolla, mikä kasvatti edelleen niiden eroa vuokrahintoihin nähden. Kun tähän vielä yhdistyi elinkustannusten nousu ja siihen liittyvä reaalipalkkojen lasku, huolenaiheeksi nousi mahdollinen järjestämättömien saamisten nopea kasvu erityisesti niissä pankeissa, joilla on merkittäviä vaihtuvakorkoisiin asuntolainoihin liittyviä riskejä.

EKP:n pankkivalvonta halusi Euroopan järjestelmäriskikomitean liikekiinteistösektorin haavoittuvuuksista antaman suosituksen mukaisesti selvittää, miten pankit ovat varautuneet liikekiinteistömarkkinoiden heikkenemiseen, ja toteutti liikekiinteistösektoria koskevan erityisarvioinnin, jossa keskityttiin etenkin toimisto- ja myymälätilojen segmentteihin. Alustavan tiedonkeruun vaiheessa koottiin dataa 32 pankin riskiprofiilista ja kyseisten segmenttien merkityksestä pankille. Sen jälkeen seuranneessa syventävässä laadullisessa vaiheessa otos rajattiin 15 pankkiin. Erityisarvioinnissa todetut keskeiset huolenaiheet liittyivät pankkien luottoriskin hallintakehysten tehokkuuteen. Tällä saralla useimmissa pankeissa havaittiin puutteita, jotka liittyivät velallisen takaisinmaksukyvyn arviointiin luoton myöntämisen yhteydessä, etenkin nykyisessä entistä haastavammassa ympäristössä, jossa rahoituskustannukset nousevat, mutta vuokratulot eivät. Parantamisen varaa todettiin olevan myös pankkien kyvyssä tunnistaa kehittymässä olevat riskit, sillä joissakin pankeissa käytetyillä rakenteilla ei pystytty tunnistamaan riskejä riittävän ennakoidusti. Lisäksi joissain tapauksissa tukeuduttiin liikaa manuaalisiin prosesseihin. Tarkasteltaessa ilmastoriskien yhdistämistä luottoriskin hallintaan todettiin, että pankeilla ei edelleenkään ollut riskin riittävään arvioimiseen tarvittavaa dataa, ja sen puutetta paikattiin usein oletuksilla. Kaikille pankeille ilmoitettiin erityisarvioinnissa tehdyt havainnot, ja niitä pyydettiin toimittamaan puutteita koskeva korjaussuunnitelma. Yhteiset valvontaryhmät jatkoivat tiiviisti aihetta koskevaa työtä pankkien kanssa^[3].

Vastaava asuinkiinteistösektorin erityisarviointi toteutettiin vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Siinä keskityttiin arvioimaan nykyisiin positioihin mahdollisesti sisältyviä riskejä, määritettiin kotimaisten uusien asuntolainojen riskienhallinnan puutteita pankkikohtaisesti sekä tunnistettiin luottoriskin hallinnan puutteita ja kehitettiin suunnitelmia niiden korjaamiseksi. Asuinkiinteistösektoria pidetään olennaisena omaisuusluokkana merkittävien laitosten taseissa. Arvioinnissa käytettiin 29 pankin otosta, mikä kattaa noin 40 % merkittävien laitosten riskipositioista asuinkiinteistösektorilla. Arvioinnin tulosten odotetaan valmistuvan vuoden 2023 toisella neljänneksellä, ja ne otetaan huomioon vuoden 2023 valvojan arviointiprosessissa.

1.2.1.2 Riskipitoinen velkarahoitustoiminta

Viimeisten neljän vuoden aikana eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvien merkittävien laitosten^[4] riskipitoinen velkarahoitustoiminta on lisääntynyt kaikkiaan 80 prosentilla. Samalla myös erittäin riskialttiiden transaktioiden (highly leveraged transaction, HLT)^[5] osuus merkittävien laitosten uudesta riskipitoisesta velkarahoituksesta on kasvanut. Tämä suuntaus jatkui vuoden 2022 puoliväliin asti, jolloin merkittävät laitokset aloittivat jälleen syndikoidun luotonannon. Merkittävien laitosten kokonaisriski vuoden 2022 toisella neljänneksellä oli miltei yhtä suuri kuin edellisvuoden viimeisen neljänneksen ennätyksellisen suuri lukema. Sen jälkeen ensimarkkinat ovat huomattavassa määrin sulkeutuneet. Euroopan ja koko maailman suurimmat toimijat tekivät kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin yritysluottoihin huomattavia arvonalentumiskirjauksia.

Kaavio 11

Velkarahoitteisten transaktioiden kehitys

Myönnettyjen luottojen velkarahoitusosuudet

(prosentteja merkittävien laitosten laskennallisista luottovolyymeista)

Euroalueen pankkien kokonaisriski ja sen suhde ydinpääomaan, valvottavien pankkien yhteenlasketut tiedot

(vasen asteikko: mrd. euroa; oikea asteikko: prosentteja ydinpääomasta)

Lisääntynyt riskinotto velkarahoitustoiminnassa oli huolenaiheena jo pandemian aikana, joten maaliskuussa 2022 EKP päätti lähettää merkittävien laitosten toimitusjohtajille riskipitoista velkarahoitustoimintaa koskevan kirjeen. Kirjeen tarkoituksena oli selventää EKP:n valvontaodotuksia riskipitoisiin velkarahoitteisiin transaktioihin liittyvän riskitoleranssijärjestelmän osalta ja käytännössä panna toimeen EKP:n vuonna 2017 aiheesta julkaisemat ohjeet.

Pankkien vastauksista kävi ilmi, että niillä oli merkittäviä puutteita sekä yleisten riskitoleranssijärjestelmien luotettavuudessa että markkinariskin hallinnassa. Yhteiset valvontaryhmät käyvät parhaillaan tiiviisti keskustelua yksittäisten pankkien kanssa siitä, miten pankit voivat tehokkaasti korjata puutteet ja täyttää EKP:n odotukset.

EKP on jo ryhtynyt soveltamaan erityisiä pääomavaatimuksia muutamiin pankkeihin, joiden riskipitoisen velkarahoitustoiminnan riskit katsottiin liiallisiksi. Syynä olivat joko erittäin suuririskisten positioiden osuus, riskinhallinnan heikkoudet tai kumpikin näistä. EKP jatkaa mahdollisesti tarvittavien pääomavaatimusten soveltamista vuoden 2023 valvojan arviointiprosessissa. Näiden vaatimusten perusteena on se, että pankkien edistys edellä mainittujen ohjeiden täyttämisessä on ollut puutteellista, ja vaatimuksia sovelletaan vain siihen asti, että havaitut puutteet on korjattu.

1.2.1.3 Vastapuoliriski

Vuoteen 2022 asti pitkään matalana pysynyt korkotaso sai monentyyppiset sijoittajat etsimään parempaa tuottoa erilaisilla strategioilla. Jotkin pankit lisäsivät riskialttiimmille ja vähemmän läpinäkyville vastapuolille (jotka usein ovat muita rahoituslaitoksia kuin pankkeja) tarjottujen pääomamarkkinapalveluiden volyymia myös huomattavan riskipitoisen velkarahoituksen kautta.

Samaan aikaan volatiliteetti lisääntyi useilla markkinoilla (esim. energia- ja korkomarkkinoilla) ja rahapolitiikka ja rahoitusolot vuoden 2022 aikana normalisoituivat. Kun lisäksi havaittiin, että aiemmin vuonna 2021 tapahtuneilla vastapuolten (esim. hedge-rahastojen ja sukujen omaisuudenhoitoyhtiöiden) konkursseilla oli olennainen vaikutus joihinkin pankkeihin, huomion kohteeksi nousivat pankkien hallinnollisista puutteista tai kolmansien osapuolten riittämättömistä riskinhallinnasta johtuvat riskit.

Tätä taustaa vasten ja valvontaprioriteettiensa pohjalta EKP:n pankkivalvonta toteutti useita toimia mahdollisten riskien lieventämiseksi tällä saralla. Ensiksikin se kertoi elokuun 2022 Supervision Newsletter ‑uutiskirjeessä riskirahastojen palveluntarjoajina (prime brokerage) toimiviin laitoksiin kohdistuvista valvontaodotuksistaan. Toiseksi se toteutti huhti-lokakuussa 2022 laaja-alaisen selvityksen, jossa keskityttiin vastapuoliriskin hallintaan ja sitä koskevaan sisäiseen hallintoon. Selvityksen kohteena oli laaja otos pankkeja, jotka tarjoavat johdannais- ja arvopaperirahoituspalveluita. Otokseen sisältyi sekä pankkisektorin ulkopuolisia rahoituslaitoksia että muita kuin rahoitusalan vastapuolia. Kolmanneksi valituille laitoksille toteutettiin paikalla tehtävä tarkastus.

Vaikka pankit ovat yleisesti edistyneet vastapuoliriskin tunnistamisessa, mittaamisessa ja hallinnassa, sekä valvontaodotusten että toimialan hyvien käytäntöjen noudattamisessa on vielä olennaisia puutteita keskeisillä osa-alueilla, esimerkiksi due diligence ‑menettelyissä, riskitoleranssin määrittämisessä, stressitestauksessa, riskin vähentämisessä ja maksukyvyttömyyden hallinnassa. Yhteiset valvontaryhmät jatkavat vuoden 2023 aikana keskustelua pankkien kanssa, jotta olennaisimmiksi määritettyjen osa-alueiden puutteet voidaan korjata.

1.2.1.4 Korkoriski ja luottomarginaaliriski

Vuonna 2022 EKP toteutti selvityksen korko- ja luottomarginaaliriskien hallintamenettelyistä. Selvityksen kohteena oli näille riskeille erityisen alttiista merkittävistä laitoksista poimittu otos. Useimmilla pankeilla 200 peruspisteen suuruinen koron noususokki (kaavio 12) vaikuttaisi kannattavuuteen positiivisesti myös hidastuvan talouskasvun perusskenaariossa, jollainen sisältyy esimerkiksi euroalueen talousnäkymiä koskeviin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin. Mitä tulee velallisten maksuvaikeuksia kuvastavaan arvonalentumisten mahdolliseen kasvuun, EKP:n uusimmat analyysit osoittavat, että jopa 300 peruspisteen suuruisen koron noususokin negatiiviset vaikutukset vakavaraisuuteen pysyisivät keskimäärin melko vähäisinä.

Sovellettavista vakavaraisuus- ja kirjanpitokäytännöistä huolimatta pankkien tulisi kiinnittää huomiota siihen, että korkojen nousu vaikuttaa yleensä negatiivisesti oman pääoman taloudelliseen arvoon. Pankkien tulisi soveltaa tasehallinnan mallinnuksessa turvallisia ja varovaisia käytäntöjä, joiden avulla voidaan tunnistaa muutokset kuluttajien mieltymyksissä ja käyttäytymisessä korkojen muuttuessa. Niiden tulisi myös tarkkaan seurata suojausjohdannaisista aiheutuvia riskejä.

Luottomarginaaliriskien mittaamisen ja hallinnan tulisi olla asianmukaista myös valtion joukkolainojen ja muiden jaksotetun hankintamenon perusteella arvostettavien instrumenttien osalta. Erityisesti sisäiset stressitestit tulisi kalibroida siten, että aiempien stressijaksojen vakavuus tulee huomioiduksi.

Yllä esitetty pätee myös vähemmän merkittäviin laitoksiin, sillä korko- ja luottomarginaaliriskit voivat olla niillekin olennaisia. Korkojen nopean muutoksen aiheuttama konkreettinen vaikutus ei riippunut ainoastaan avoimista riskipositioista, vaan myös sovellettavasta kansallisesta tilinpäätössääntelystä. Jotkin pankit joutuivat tekemään arvopaperisalkkuihinsa huomattavia arvonoikaisuja, jotka oli huomioitava tuloslaskelmassa ja jotka siten vähensivät sääntelyvaatimusten mukaista pääomaa. Keskipitkällä aikavälillä vaikutukset kannattavuuteen ja pääomaan riippuvat siitä, myydäänkö arvopaperit vai säilytetäänkö ne erääntymispäivään asti, ja luonnollisesti myös tulevasta korkokehityksestä.

Kaavio 12

200 peruspisteen suuruisen koronnousun vaikutus merkittäviin laitoksiin

Kannattavuuden ja oman pääoman taloudellisen arvon teoreettinen vaikutus ydinpääomasuhteeseen

(peruspistettä)

1.2.2 Liiketoimintamallin kestävyys ja hallinto

1.2.2.1 Pankkien digitaalisen siirtymän strategiat

Yksi pankkivalvonnan painopistealueista vuosille 2022–2024 oli puuttua digitaalisen siirtymän pankeille tuomiin haasteisiin.

Päävastuu digitaalisen siirtymän strategisten tavoitteiden asettamisesta ja innovatiivisten teknologioiden käyttöönotosta kuuluu pankkien ylimmille hallintoelimille. EKP:n pankkivalvonta keskittyi arvioimaan pankkien kykyä kehittää ja toteuttaa digitaalisia strategioita, jotka riittävästi lujittavat liiketoimintamallien kestävyyttä ja niihin liittyvien riskien arviointia. Pankkivalvonnan keskeisenä tavoitteena oli edelleen myös markkinoiden kehitystä koskevan tietämyksen lisääminen ja nopeasti muuttuvan teknologiaympäristön vaikutusten seuraaminen.

EKP:n pankkivalvonta toteutti mittavia toimia näiden aiheiden tiimoilta vuonna 2022. Aluksi hankittiin tietoa markkinoiden trendeistä käymällä keskustelua joidenkin johtavien markkinavastapuolten kanssa osana laajempaa markkinatietohanketta. Sen jälkeen kaikkia merkittäviä laitoksia pyydettiin vastaamaan digitaalista siirtymää ja fintech-sovellusten käyttöä koskevaan kyselyyn. Kyselyssä kerättiin merkittävien laitosten tietoja, joita ei aiemmin ollut kattavasti saatavilla, ja jotkin kansalliset valvontaviranomaiset tekivät kyselyn myös muutamille vähemmän merkittäville laitoksille.

Tulosten yhteenveto julkaistiin helmikuussa 2023 EKP:n pankkivalvonnan Supervision Newsletter ‑uutiskirjeessä. Tulosten perusteella digitalisaatio ja innovatiivisten teknologioiden käyttö pankeissa on yleisesti lisääntymässä, ja sen myötä rahoituspalveluiden ja -tuotteiden tarjoamisen luonne on muuttumassa. Nämä muutokset ovat pankkien mukaan välttämättömiä markkinaosuuksien säilyttämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Jotta pankit pystyisivät saavuttamaan digitaalisen siirtymän strategiset tavoitteet voimakkaasti kilpailuilla markkinoilla, ne pyrkivät usein hankkimaan, ylläpitämään ja kehittämään tietojärjestelmiin ja digitaalisiin ratkaisuihin liittyvää asiantuntemusta ulkoistamisen kautta. Pankin tietojärjestelmäinfrastruktuurin avaaminen ulkoisille palveluntarjoajille tuo mukanaan uusia riskejä, jotka liittyvät riippuvuuteen kolmansista osapuolista ja kyberturvallisuuteen. Uudet riskit edellyttävät jatkossa seurantaa, ja pankkien tulee ottaa ne huomioon hallintorakenteissaan ja riskitoleranssijärjestelmissään.

Pankit reagoivat tilanteeseen monin eri tavoin, koska digitaalisen siirtymän määritelmästä ei ole täyttä yksimielisyyttä. Se on edelleen vain yleisen tason käsite, joka liittyy liiketoimintamalleihin, prosesseihin ja uusien teknologioiden tuomaan kulttuurin muutokseen. Tulevina vuosina onkin tarkoitus kartoittaa aihetta tarkemmin.

Kyselyn tulokset antavat pankkivalvonnalle tärkeää tietoa, jonka pohjalta voidaan laatia valvojille ohjeita pankkien riskienhallinnasta ja parhaista käytännöistä, tunnistaa yksittäisten laitosten lisätarkastelua vaativia riskejä tai teknologian käyttötapauksia sekä mahdollisesti määrittää uusia valvontaodotuksia. Lisäksi sen avulla voidaan muokata valvojan arviointiprosessia uusiin teknologioihin liittyvien liiketoimintamallien ja hallinnon osalta.

EKP:n pankkivalvonta oli edelleen aktiivisesti mukana vaikuttamassa digitalisaatiota koskevaan eurooppalaiseen ja kansainväliseen sääntelykehykseen. Yhdessä kolmen Euroopan valvontaviranomaisen (ESA) ja kansainvälisten standardeja antavien elinten kanssa se osallistui monien rahoitussektorin digitalisaation ja innovaatioiden sääntelynäkökohtien käsittelyyn. Lisäksi EKP:n pankkivalvonta osallistui edelleen keskusteluun EU:n digitaalisen rahoituksen strategiaan sisältyvästä sääntelykehyksestä sekä lainsäädäntöehdotuksista, jotka käsittelivät esimerkiksi kryptovarojen markkinointia^[6], finanssialan digitaalista häiriönsietokykyä^[7] ja tekoälyä^[8].

1.2.2.2 Pankkien strategisessa ohjauksessa havaittuja puutteita

Vakaat hallinnolliset rakenteet, vahva sisäinen valvonta ja luotettava data ovat välttämättömiä edellytyksiä, joilla pankit voivat huolehtia asianmukaisen päätöksenteon sujumisesta ja liiallisen riskinoton hillitsemisestä sekä normaalitilanteessa että kriisiaikoina. Vaikka pankit ovatkin viime vuosina edistyneet tällä saralla, pankkivalvojat ovat vielä havainneet lukuisia rakenteellisia puutteita pankkien sisäisen valvonnan ja ylimpien hallintoelinten toiminnassa sekä riskitietojen koonnissa ja raportoinnissa.

EKP:n pankkivalvonta on pyrkinyt monin tavoin edistämään näiden puutteiden korjaamista erityisesti hallinnon ja strategisen ohjauksen saralla. Vuosina 2022–2024 toteutetaan esimerkiksi erityisarviointeja pankeista, joiden ylimpien hallintoelinten kokoonpanossa ja toiminnassa on puutteita. Lisäksi toteutetaan paikalla tehtäviä tarkastuksia sekä riskiperusteisia soveltuvuuden ja luotettavuuden arviointeja ja uudelleenarviointeja, kehitetään monimuotoisuuden huomioimista soveltuvuuden ja luotettavuuden arvioinnissa ja päivitetään pankkivalvonnan vuonna 2016 toteuttama selvitys^[9] sekä järjestetään tiedonkeruita.

Vuonna 2022 EKP:n pankkivalvonta toteutti pankkien ylimpien hallintoelinten kokoonpanoa ja toimintaa koskevan tiedonkeruun. Sen perusteella kävi ilmi, että vaikka pankkien ylimpien hallintoelinten muodollinen riippumattomuus oli lisääntynyt, siinä oli monissa tapauksissa vielä parantamisen varaa. Lisäksi osoittautui, että hallintoelinten monimuotoisuus, joka jo pitkään on todettu elintärkeäksi tehokkaan hallinnon kannalta, kaipaa vielä parannuksia niin sukupuolijakauman kuin asiantuntemuksen (ja erityisesti IT-asiantuntemuksen) osalta. Yksi parannuksia vaativa osa-alue oli hallintoelinten jatkuvuuden suunnittelu. EKP:n pankkivalvonta otti nämä havainnot seurantaan vuoden 2022 valvojan arviointiprosessissa, ja pankit, joilla ei vielä ollut käytössä monimuotoisuuslinjauksia tai -tavoitteita, saivat kehotuksen laatia sellaiset. Pankeille ilmoitetuissa valvontaodotuksissa täsmennettiin, että kyseisissä periaatteissa tulisi esittää tavoite aliedustetun sukupuolen osuudesta hallintoelimessä ja ottaa huomioon useita tekijöitä, kuten ikä, sukupuoli, maantieteellinen alkuperä sekä koulutus- ja ammatillinen tausta. Yhteiset valvontaryhmät seuraavat jatkuvassa valvontatyössään, miten pankit toteuttavat näitä parannuksia.

Hallintojärjestelyt ovat tärkeitä kaikille pankeille niiden koosta riippumatta, ja EKP:n pankkivalvonta toteutti erityisarvioinnin myös vähemmän merkittävien laitosten hallintorakenteista^[10] vuosina 2021–2022. Otos kattoi yli 200 vähemmän merkittävää laitosta 21:stä yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvasta maasta. Tulokset osoittivat, että vähemmän merkittävien laitosten hallinnossa oli monia heikkouksia, ja niissä painotettiin jatkuvan kehittämisen tärkeyttä ja valvojien kanssa käytävän dialogin tuomaa tukea kaikilla tasoilla. EKP:n pankkivalvonta ja kansalliset valvontaviranomaiset pyrkivät jatkossakin edistämään eurooppalaisen pankkivalvonnan valvontaodotusten ja pankkien sisäistä hallintoa koskevien standardien yhdenmukaisuutta ja korjaamaan siinä mahdollisesti ilmeneviä puutteita.

1.2.3 Uudet ja kehittymässä olevat riskit

1.2.3.1 Tietojärjestelmä- ja kyberriskit

Venäjän Ukrainassa aloittamasta sodasta huolimatta EKP:lle ilmoitettujen kyberhäiriöiden määrä pysyi jokseenkin ennallaan vuoden 2022 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan jaksoon nähden.

EKP:n pankkivalvonta toteutti vuonna 2022 useita tietojärjestelmä- ja kyberriskeihin liittyviä valvontatoimia (sekä paikalla tehtäviä että muita). Niiden tuloksena havaittiin ensiksikin, että perustason kyberturvatoimien toteuttamisessa on edelleen parantamisen varaa. Niissä todettiin vakavia puutteita, joista noin puolet havaittiin paikalla tehtävissä tarkastuksissa. Useimmat havainnot liittyivät tietoturvaa ja kyberturvallisuutta koskeviin riskeihin. Toiseksi elinkaarensa päässä olevien tietojärjestelmien määrä pysyi ennallaan, kun se joitakin vuosia oli tasaisesti kasvanut, vaikka niitä onkin edelleen runsaasti. Kolmanneksi tietojen laadun hallinta oli edelleen vähiten kehittynyt riskienhallinnan alue, ja monissa pankeissa tietyt keskeiset toiminnot olivat vielä täysimittaisesti toteuttamatta. Neljänneksi tietojärjestelmäarkkitehtuuriin vaikuttavien liiketoiminnalle kriittisten hankkeiden määrä kasvoi huomattavasti. On siis selvää, että tietojärjestelmäkehityksen ja siihen liittyvien hankkeiden asianmukainen hallinto on olennaisen tärkeää.

EKP:n pankkivalvonta sai vuonna 2022 ensi kertaa koottua tiedot merkittävien laitosten kaikista ulkoistuksista. Jo alustava analyysi vahvisti aiheen merkittävyyden: pankeilla oli kerättyjen tietojen perusteella noin 60 000 aktiivista ulkoistamissopimusta, joista puolet koski kriittisiä liiketoimintoja. Sopimuksista noin 40 % liittyi ICT-palveluihin, mutta pankit ovat ulkoistaneet myös monenlaisia kriittisiä liiketoimintoja, joita ovat esimerkiksi sisäinen valvonta, asiakas- ja hallintopalvelut, maksupalvelut ja kassanhallinta.

Nyt kerätyt tiedot riippuvuuksista kolmansiin osapuoliin auttoivat myös tunnistamaan joitakin uusia riskejä ja haasteita, joiden hallinta on syytä saattaa asianmukaiselle tasolle. Niitä ovat esimerkiksi se, että kriittisiä palveluita tuottavia palveluntarjoajia olisi monessa tapauksessa vaikea korvata, että pankkitoiminnot ovat huomattavan riippuvaisia EU:n ulkopuolella sijaitsevista yhtiöistä ja siellä tuotetuista palveluista ja että huomattavan monet ulkoistamissopimukset eivät edelleenkään olleet täysin Euroopan pankkiviranomaisen ohjeiden tai EKP:n valvontaodotusten mukaisia.

Vuonna 2022 EKP:n pankkivalvonta osallistui myös tietojärjestelmä- ja kyberriskejä koskevaan kansainväliseen työhön esimerkiksi Euroopan pankkivalvontaviranomaisen, Baselin pankkivalvontakomitean ja finanssimarkkinoiden valvontaryhmän työryhmissä. Se oli myös mukana valmistelemassa sääntelyehdotuksia, kuten digitaalista häiriönsietokykyä koskevaa ehdotusta^[11].

Kaiken kaikkiaan pankkien tulisi edelleen kehittää häiriönsietokykyään, jotta ne voivat varmistaa liiketoimintansa asianmukaisen jatkuvuuden ja myös kriittisten toimintojen jatkuvuuden monimutkaistuvassa toimintaympäristössä sekä ottaa huomioon uudet ja tulevat sääntelyvaatimukset.

1.2.3.2 Ilmasto- ja ympäristöriskit

EKP on julkaissut marraskuussa 2020 ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan, ja vuonna 2022 se toteutti useita valvontatoimia, joiden tarkoitus oli arvioida pankkien kykyä hallita ilmasto- ja ympäristöriskejä ja ottaa menettelyissään huomioon valvontaodotukset. Pankit toimittivat EKP:lle itsearviointinsa ja toteutussuunnitelmansa vuonna 2021, ja EKP jatkoi työtä vuonna 2022 toteutetulla erityisarvioinnilla. Erityisarvioinnissa EKP kartoitti pankkien keskeisten käytäntöjen ja menettelyjen luotettavuutta ja kattavuutta sekä pankkien kykyä ilmasto- ja ympäristöriskien hallintastrategioiden ja riskiprofiilien tehokkaaseen ohjaukseen.

Erityisarviointi toteutettiin yhdessä pankkivalvonnan historian ensimmäisen ilmastoriskejä koskevan stressitestin kanssa (ks. kehikko 3), ja sitä täydensivät liikekiinteistösektoria koskeva erityisarviointi ja aiheeseen keskittyvät paikalla tehdyt tarkastukset. EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyössä toteuttama erityisarviointi kattoi 107 merkittävää laitosta ja 79 vähemmän merkittävää laitosta.

Erityisarvioinnin mukaan^[12] useimmilla pankeilla on nykyään käytössä ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaan tarvittavat rakenteet, ja kapasiteettia on selvästi lisätty viimeisen vuoden aikana (kaavio 13). Myös tietoisuus näiden riskien merkityksestä on kasvanut, ja useissa pankeissa oli käytössä laaja valikoima hyviä käytäntöjä. Pankkisektorin pyynnöstä EKP kokosi hyvät käytännöt julkaisuksi^[13]. Sillä haluttiin myös osoittaa, että nopea edistyminen asiassa on mahdollista. Käytännössä kaikki laitokset ovat kuitenkin joutuneet ryhtymään kauaskantoisiin ja pitkäjänteisiin toimiin muokatakseen menettelyjään valvontaodotusten mukaisiksi. Monilla pankeilla oli tässä kohdin vielä työsarkaa menetelmien hienosäädössä, yksityiskohtaisten tietojen hyödyntämisessä sekä sijoitus- ja riskiprofiilin aktiivisessa hallinnassa. Huomionarvoista on, että 96 prosentilla pankeista oli ilmasto- ja ympäristöriskien tunnistamiseen liittyviä sokeita pisteitä, ja yli puolet pankeista ilmaisi vakavan huolensa kyvystään toteuttaa tehokkaasti strategioitaan ja prosessejaan.

Lisäksi EKP julkaisi maaliskuussa 2022 päivitetyn arvion siitä, miten pankit olivat edistyneet ilmasto- ja ympäristöriskejä koskevien tietojen julkaisemisessa EKP:n marraskuussa 2020 julkaiseman oppaan mukaisesti. Vaikka edistystä olikin tapahtunut loppuvuodesta 2020 toteutetun ensimmäisen arvion jälkeen, yksikään pankki ei vielä täyttänyt valvontaodotuksia täysimääräisesti. Vuoteen 2020 verrattuna useammat pankit kykenivät nyt julkaisemaan merkityksellisiä tietoja ilmasto- ja ympäristöriskeistään. Silti riskitietoja koskeva avoimuus ei yleisesti ollut vielä riittävä. Noin 75 % pankeista jätti ilmoittamatta, vaikuttivatko ilmasto- ja ympäristöriskit olennaisesti niiden riskiprofiiliin, joskin noin puolet näistä pankeista ilmaisi EKP:lle, että ne katsoivat olevansa alttiina näille riskeille. Lähes 60 % otokseen kuuluneista pankeista jätti kuvaamatta, millä tavoin siirtymäriski tai fyysiset riskit voisivat vaikuttaa niiden liiketoimintastrategiaan. EKP lähetti yksittäisille pankeille kirjeen, jossa selvennettiin niiden keskeisiä puutteita ja kehotettiin niitä ryhtymään tarvittaviin toimiin määrätietoisesti. Tarkoituksena oli myös auttaa pankkeja valmistautumaan uusiin sääntelyvaatimuksiin, kuten EPV:n sitoviin standardeihin pilarin 3 mukaisesta ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien julkaisemisesta. Vuoden 2022 lopussa EKP ryhtyi arvioimaan pankkien julkaisemia ilmasto- ja ympäristöriskitietoja uudelleen, ja tämän arvioinnin tulokset on tarkoitus julkaista vuoden 2023 aikana.

Useiden eri valvontatoimien seurannan merkeissä EKP lähetti kullekin merkittävälle laitokselle yksilöllisen kirjeen, jossa asetettiin pankkikohtaiset vaiheittaiset määräajat kaikkien valvontaodotusten täyttämiseksi vuoden 2024 loppuun mennessä.^[14] Määräaikojen noudattamista seurataan tarkoin, ja tarvittaessa ryhdytään myös täytäntöönpanotoimiin. EKP oli jo aiemmin huomioinut pankkikohtaiset ilmasto- ja ympäristöriskeihin liittyvät havainnot valvojan arviointiprosessissa eli SREP-prosessissa ja määräsi sen pohjalta sitovia laadullisia vaatimuksia yli 30 pankille. Muutamien harvojen pankkien kohdalla tämä vaikutti niiden SREP-pistemääriin ja sitä kautta epäsuorasti myös pilarin 2 mukaisiin pääomavaatimuksiin.

Kaavio 13

Vuosien 2021 ja 2022 valvonta-arvioiden tulokset

Valvontaodotuksissa esitettyjen toimien taso (pankkikohtainen)

(prosentteja valvontaodotusten osa-alueista)

1.3 Merkittävien laitosten suora valvonta

1.3.1 Jatkuva valvonta

EKP:n pankkivalvonta pyrkii valvomaan merkittäviä laitoksia riskiperusteisesti ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti valvonnan tiukkuudesta ja yhdenmukaisuudesta tinkimättä. Tätä varten jatkuvalle valvonnalle määritetään vuosittain keskeiset tehtävät. Tehtävät perustuvat sääntelyn vaatimuksiin sekä pankkivalvonnan valvontakäsikirjaan ja valvontaprioriteetteihin, ja ne sisältyvät kunkin merkittävän laitoksen jatkuvaan valvontaohjelmaan (SEP). Koko rahoitusjärjestelmän laajuisten riskien hallintatoimien lisäksi kunkin pankin valvontaohjelmaan voidaan lisätä pankin erityispiirteiden mukaan suunnattuja toimia, jotta yhteiset valvontaryhmät voivat kartoittaa idiosynkraattisia riskejä ja puuttua niihin. Jatkuvan valvontaohjelman muita kuin paikalla toteutettavia tehtäviä ovat 1) riskeihin liittyvät tehtävät, kuten valvojan arviointiprosessi eli SREP, 2) organisaatiota koskeviin, hallinnollisiin tai lainsäädännöllisiin vaatimuksiin liittyvät muut tehtävät, kuten vuosittainen laitoksen merkittävyyden arviointi ja 3) yhteisten valvontaryhmien suunnittelemat lisätoimet, joiden tarkoitus on sovittaa jatkuvan valvonnan ohjelma valvottavan ryhmän tai yhteisön erityispiirteisiin, kuten kartoitukset pankin liiketoimintamalleista tai hallintorakenteesta.

1.3.1.1 Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen

Jatkuvan valvonnan ohjelmassa (SEP) noudatetaan suhteellisuusperiaatetta, mikä tarkoittaa, että valvonnan tiiviys mitoitetaan laitoksen koon, systeemisen merkittävyyden, riskiprofiilin ja rakenteen monimutkaisuuden mukaan.

Kuten aiempinakin vuosina, suhteellisuusperiaate näkyy kullekin merkittävälle laitokselle jatkuvan valvonnan ohjelmassa suunniteltujen valvontatoimien määrässä. Ne yhteiset valvontaryhmät, jotka valvovat kooltaan ja riskeiltään suurempia merkittäviä laitoksia, suunnittelevat keskimääräistä useampia jatkuvan valvonnan toimia (kaavio 14).

Kaavio 14

Suunniteltujen valvontatoimien määrä merkittävää laitosta kohden keskimäärin vuonna 2022

Vuonna 2022 toteutettujen toimien määrä jäi hieman vuoden alussa suunniteltua pienemmäksi (kaavio 15). Se johtui enimmäkseen siitä, että muutamia hallinnollisia toimia peruttiin vuoden mittaan, kuten aiempinakin vuosina on tehty.

Kaavio 15

Valvontatoimien määrä merkittävää laitosta kohden keskimäärin vuonna 2022

1.3.1.2 Riskiperusteinen lähestymistapa

Jatkuvan valvonnan ohjelmassa (SEP) noudatetaan riskiperusteista lähestymistapaa. Se tarkoittaa, että kunkin laitoksen kohdalla keskitytään sen tärkeimpiin järjestelmäriskeihin ja laitoskohtaisiin riskeihin. Esimerkiksi sellaisten pankkien tapauksessa, joiden taseessa oli runsaasti järjestämättömiä saamisia, yhteiset valvontaryhmät toteuttivat keskimääräistä pankkia enemmän luottoriskiin liittyviä toimia. Vastaavasti sellaisten pankkien kohdalla, joiden markkina- ja kaupankäyntiriskit ovat suuret, markkinariskiin liittyvien valvontatoimien prosentuaalinen osuus on keskimääräistä suurempi (kaavio 16).

Kaavio 16

Jatkuvan valvontaohjelman (SEP) toimet vuosina 2021 ja 2022: luotto- ja markkinariskiin kohdistuvien toimien osuus

Luottoriski

(prosentteja)

Markkinariski

(prosentteja)

1.3.1.3 Jatkuvan valvonnan keskeiset toimet vuonna 2022

Valvojan arviointiprosessi eli SREP-prosessi on pankkivalvonnan keskeisimpiä tehtäviä, jossa vuosittain kerätään laitoskohtaisia tietoja ja laaditaan niiden perusteella kullekin pankille vuotuinen riskiarvio (ks. myös osa 1.3.1.5).

Yhteiset valvontaryhmät toteuttivat vuoden 2022 SREP-prosessin ja siihen liittyvän kokonaisarvioinnin yhteydessä runsaasti muita kuin paikalla tehtäviä toimia, tärkeimpinä niistä ilmastoriskiin liittyvä stressitesti (ks. kehikko 3) ja liikekiinteistösektorin erityisarviointi.

Liikekiinteistösektorin erityisarviointi oli huomattavaa panostusta vaativa toimi. Tässä joulukuussa 2021 aloitetussa erityisarvioinnissa tarkasteltiin pankkien kotimaisia liikekiinteistöluottoja ja etenkin niiden kehittymässä olevista riskeistä johtuvan luottoriskin hallintaa. Luottoriskin hallinnan kriittiset osatekijät määritettiin vertaisarvioinnin perusteella.

Lisäksi EKP toteutti vuotuisena stressitestinä ilmastoriskeihin liittyvän stressitestin merkittäville laitoksille. Testin tulokset julkaistiin heinäkuussa 2022.

1.3.1.4 Valvontahavainnot

Yksi säännöllisen valvonnan keskeisistä tuloksista ovat valvontahavainnot eli havaitut puutteet, jotka pankkien tulee korjata. Yhteisten valvontaryhmien vastuulla on seurata, miten pankit edistyvät havaittujen puutteiden korjaamisessa. Vuoden 2022 lopussa valvontahavaintojen määrä oli yleisesti edellisvuotista pienempi ja palasi pandemiaa edeltäneelle tasolle. Tärkein syy tähän oli sisäisten mallien tarkastuksiin liittyvien valvontahavaintojen väheneminen edellisvuotisesta. Suurin osa havainnoista oli peräisin sisäisten mallien tarkastuksista, paikalla tehtävistä tarkastuksista ja toimilupamenettelyistä. Valtaosa valvontahavainnoista liittyi luottoriskiin (kaavio 17).

Kaavio 17

Valvontahavainnot

1.3.1.5 Yleiskatsaus valvojan arviointiprosessista

Vuonna 2021 pankkivalvonnassa ryhdyttiin palaamaan tavanomaiseen valvojan arviointiprosessiin, joka vuonna 2022 toteutui jälleen täysimittaisena. Aiempien SREP-jaksojen tapaan pankkien SREP-pistemäärät pysyivät yleisesti samoina, ja vaikka talous koronaviruspandemian jälkeen elpyikin, valvojat seurasivat tarkoin ulkoisia sokkeja, jotka johtuivat pandemian viiveellä ilmenevistä vaikutuksista ja Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vaikutuksista.

Suurin osa kvalitatiivisista toimista kohdistui tälläkin SREP-jaksolla valvontaprioriteettien mukaisesti luottoriskin hallinnan ja sisäisen hallinnon puutteisiin, mutta ensimmäistä kertaa huomattava osa toimista kohdistui myös ilmastoriskin hallintaan.

Luottoriski oli valvojan arviointiprosessin keskeinen painopistealue. Vaikka riskien tasossa ja luottojen laadussa näkyikin positiivista kehitystä (esim. järjestämättömät saamiset vähenivät), pankkien keskimääräiset SREP-pisteet olivat silti vain hiukan aiempaa paremmat. Syynä tähän oli talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksen jatkuva epävarmuus sekä luottoriskin hallinnan toistaiseksi korjaamattomat rakenteelliset puutteet. Piileviä riskejä voimistivat entisestään Venäjän Ukrainassa aloittama sota ja sen vaikutukset energian ja raaka-aineiden hintoihin sekä matalien korkojen jakson nopea päättyminen. Lainanhoitojoustojen ja arvoltaan alentuneiden vaiheen 2 lainojen osuudet ovat nousseet pandemiaa edeltävälle tasolle. Se merkitsee, että riskipitoiseen velkarahoitustoimintaan ja haavoittuviin toimialoihin liittyvien riskien kaikkia osa-alueita ei ole huomioitu. Nähtävissä on myös sodan vaikutuksista johtuvaa vastapuoliriskiä.

Kolmasosa luottoriskin hillitsemiseksi tehdyistä toimista koski pankkien strategisia ja operatiivisia suunnitelmia tai järjestämättömistä saamisista johtuvien tappioiden kattamista. Lisäksi 10 % kaikista valvontatoimista kohdistettiin valvontaprioriteettien mukaisesti sellaisiin puutteisiin, jotka on mainittu 4.12.2020 pankeille lähetetyssä kirjeessä sekä luotonantoa ja -valvontaa koskevissa Euroopan pankkiviranomaisen ohjeissa.

Pankkien sisäinen hallinto on edelleen pankkivalvonnan huolenaiheena. Ylimmän hallintoelimen toiminnan tehokkuuden, riskitoleranssin, compliance-toimintojen ja sisäisen valvonnan puutteet sekä tietojärjestelmäympäristön epäyhtenäisyys ovat tekijöitä, jotka heikentävät pankkien kykyä yhdistellä riskitietoja.

Kolmasosa pankkien sisäiseen hallintoon kohdistetuista laadullisista toimista keskittyi ylimmän hallintoelimen tehokkuuden lisäämiseen. Huomiota kiinnitettiin ennen kaikkea ylimmän hallintoelimen kokoonpanon ja vastuunjaon puutteisiin sekä riittämättömään hallintoelimen jatkuvuuden suunnitteluun. Vuonna 2022 tapahtuikin edistystä niissä pankeissa, joilla ei aiemmin ollut määritettyjä monimuotoisuusperiaatteita tai hallintoelimen sukupuolijakaumaa koskevia sisäisiä tavoitteita. Useimmilla valvottavilla pankeilla oli kuitenkin muotoisuuskäytännöissä heikkouksia, jotka liittyivät muiden tekijöiden kuin sukupuolen eli esimerkiksi iän ja maantieteellisen alkuperän huomioimiseen.

Yli 30 merkittävää laitosta sai valvonta-arviointinsa yhteydessä kehotuksen toteuttaa 40 ilmastoriskiin liittyvää laadullista korjaustointa. Useimmat niistä liittyivät strategisiin ja operatiivisiin suunnitelmiin, jotka valvojien mukaan olivat ilmasto- ja ympäristöriskien paremman hallinnan keskeisiä edellytyksiä. Valvontahavainnot koskivat useita eri aiheita, ja tavoitteena oli varmistaa, että pankit huomioivat ilmasto- ja ympäristöriskit luotettavasti ja perustellusti strategioissaan ja riskienhallintakehyksissään. Ehdotetut korjaustoimet koskivat asiaankuuluvien riskien olennaisuuden arviointia, sisäisten stressitestien ja skenaarioanalyysien hienosäätöä, keskeisten riskien asianmukaisten indikaattorien käyttöönottoa ja seurantaa, riskiraportoinnin laajuutta ja tiheyttä sekä ilmastoriskien sisällyttämistä riskitoleranssijärjestelmään.

Vaikeasta talousympäristöstä huolimatta pankkien vakavaraisuus oli pääosin hyvä, ja pilarin 2 mukaiset pääomavaatimukset (PR2) ja pilarin 2 mukainen pääomaohjeistus (P2G) pysyivät keskimäärin ennallaan ja aiempien vuosien tasolla. Tälläkin kertaa käyttöön otettiin erityiset PR2-lisäpääomavaatimukset, jotka koskivat järjestämättömistä saamisista johtuvien tappioiden riittämätöntä kattamista. EKP:n pankkivalvonta arvioi nyt ensimmäistä kertaa valvojan arviointiprosessin yhteydessä liiallisen velkarahoitustoiminnan riskiä. Tavoitteena oli tunnistaa pankit, joilta saatetaan edellyttää vähimmäisomavaraisuusastetta koskevia laadullisia toimia tai pilarin 2 mukaisia vaatimuksia. Arvioinnin perusteella neljää pankkia kehotettiin ryhtymään laadullisiin toimiin. Liiallisen velkarahoitustoiminnan riski liittyi ehdolliseen velkarahoitukseen tai vähimmäisomavaraisuusastetta koskevien vaatimusten kiertämiseen (ns. ”window-dressing”).

Pilarin 2 mukainen pääomaohjeistus pysyi keskimäärin ennallaan, kun otetaan huomioon, että vuonna 2022 ei toteutettu laajaa vakavaraisuuteen keskittyvään stressitestiä.

Lisätietoja on vuoden 2022 valvojan arviointiprosessin yleisissä tuloksissa.

1.3.1.6 Valvojan arviointiprosessin ulkoinen arviointi

Valvojan arviointiprosessi eli SREP-prosessi on alusta pitäen ollut EKP:n valvontatoimien ydin ja ensisijainen väline, jolla varmistetaan heterogeenisen pankkisektorin yhtenäinen ja laadukas valvonta.

SREP-prosessia on huomattavasti muokattu uusien tai päivitettyjen asetusten perusteella. Lisäksi sen käytäntöjä on päivitetty toimintaympäristön muutosten pohjalta. Eurooppalaisen pankkivalvonnan kahdeksan toimintavuoden jälkeen EKP päätti pohtia, missä määrin nykyinen SREP-prosessi kattaa nykyiset tarpeet ja prioriteetit ja onko sitä mahdollista sujuvoittaa. Syyskuussa 2022 EKP nimitti kansainvälisen asiantuntijaryhmän arvioimaan SREP-prosessia ja laatimaan arvion pohjalta suosituksia eurooppalaisen pankkivalvonnan tehostamiseksi.

Työn alkuvaiheessa tämä korkean tason asiantuntijaryhmä (niin sanottu viisaiden ryhmä) piti useita kokouksia, joissa se tutustui SREP-prosessin taustalla oleviin keskeisiin käsitteisiin ja menettelyihin. Näin ryhmä keräsi arvioinnissa tarvitsemiaan keskeisiä tietoja ja verkostoitui EKP:n pankkivalvonnan asianosaisten toimialojen kanssa. Kokouksissa käsiteltiin myös sitä, miten SREP-prosessissa linkitetään muut valvontatoimet nykyiseen lainsäädäntökehykseen.

Seuraavassa vaiheessa asiantuntijaryhmä haastatteli tärkeimpiä sidosryhmiä, joita olivat kansalliset valvontaviranomaiset, Euroopan pankkiviranomainen, muut kansainväliset valvontaviranomaiset ja pankkitoimialan edustajat. Haastattelujen tarkoitus oli kerätä tietoa parhaista käytännöistä ja pohtia pankkivalvonnan kehitystä ennakoivasti sekä auttaa asiantuntijaryhmää määrittämään mahdollisesti tarvittavia suosituksia.

Viimeisessä vaiheessa tammikuusta maaliskuuhun 2023 asiantuntijaryhmä keskittyy muotoilemaan suosituksia SREP-prosessin yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi.

1.3.2 Paikalla tehtävät tarkastukset

Vuonna 2022 suurin osa paikalla tehtävistä tarkastuksista ja sisäisten mallien tarkastuksista tehtiin hybridityönä, jossa onnistuneesti yhdistettiin perinteinen valvottavan laitoksen tiloissa tapahtuva työskentely^[17] ja etätyöskentely. Paikalla tehtävän työn osuutta lisättiin heti koronavirustilanteen salliessa.

Vuonna 2022 aloitettiin 158 paikalla tehtävää tarkastusta ja 100 sisäisten mallien tarkastusta, joiden kohteena olivat merkittävät laitokset. Määrä on pandemian puhkeamisen jälkeistä tasoa suurempi ja sisäisten mallien tarkastusten kohdalla myös hieman pandemiaa edeltänyttä tasoa suurempi (kaavio 18).

Edellisten vuosien tapaan paikalla tehtävissä tarkastuksissa sovellettiin moniin riskeihin niin sanottua kampanjamallia^[18], joka täydentää yhteisten valvontaryhmien aloitteesta tehtäviä pankkikohtaisia tarkastuksia. Vuoden 2022 valvontaprioriteettien mukaisesti useimmat keskeiset kampanjat jatkuivat edelliseltä vuodelta. Kampanjoiden teemoja olivat esimerkiksi 1) liikekiinteistösektori^[19], 2) suuret pk-yritykset, 3) salkkujen riskitietojen kampanja IFRS 9 ‑standardin pohjalta, 4) riskipitoinen velkarahoitustoiminta, 5) sisäisen pääoman arviointimenettelyt (ICAAP), 6) liiketoimintamallit ja kannattavuus sekä 7) riskitietojen yhdistely ja raportointi, joka on uusi kampanja. Sen tarkoituksena on kartoittaa, tukevatko pankkien riskitietojen yhdistelyvalmiudet ja raportointikäytännöt riskienhallintaa ja pankkien ylimpien hallintoelinten mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Uusiin ja kehittymässä oleviin riskeihin puuttumiseksi toteutettiin paikalla tehtäviä tarkastuksia, joissa keskityttiin ilmasto- ja ympäristöriskeihin, vastapuoliriskeihin sekä tietojärjestelmien ulkoistamiseen ja kyberturvallisuuteen liittyviin riskeihin. Lisäksi käynnistettiin useita pankkien digitaalisen siirtymän strategioihin keskittyviä paikalla tehtäviä tarkastuksia. Niiden tarkoituksena oli kannustaa pankkeja korjaamaan rakenteellisia heikkouksia tehostamalla digitalisaatiostrategioitaan ja hallintoaan.

Edellisvuoden tapaan myös vuonna 2022 sisäisten mallien tarkastuksissa keskeisiä teemoja olivat Euroopan pankkiviranomaisten uusien standardien ja ohjeiden täytäntöönpano, sisäisten mallien tilapäinen hyväksyminen brexitin yhteydessä sekä sisäisten mallien erityisarvioinnin eli TRIM-hankkeen seurantatarkastukset.

Kaavio 18

Paikalla tehtävät tarkastukset ja sisäisten mallien tarkastukset vuosina 2020, 2021 ja 2022

(tarkastusten määrä)

1.3.2.1 Keskeiset havainnot paikalla tehdyistä tarkastuksista

Seuraavassa esitetään tärkeimmät valvontahavainnot paikalla tehtävistä tarkastuksista.^[20]

Luottoriski

Luottoriskejä koskevissa paikalla tehdyissä tarkastuksissa keskityttiin vuonna 2022 edellisvuotta enemmän määrällisiin kysymyksiin, ja arvioinnin kohteena olivat luottoasiakastiedot ja IFRS 9 ‑standardin noudattaminen luottotappioiden kirjaamisessa. Tätä tukivat myös YVM:n uudet laskentamenetelmät, joilla tutkittiin odotettavissa olevien luottotappioiden estimointia vähittäissalkuissa ja niiden osatekijöissä. Tarkastusten pohjalta tehtiin uudelleenluokituksia, joiden tuloksena järjestämättömät saamiset kasvoivat 4,2 miljardilla eurolla ja niihin liittyvät arvonalentumiskirjaukset 2,3 miljardilla eurolla.

Vuonna 2022 luottoriskejä koskevissa tarkastuksissa todettiin seuraavia merkittäviä heikkouksia, jotka esitetään alla yleisemmistä ja vakavammista alkaen.

• Riskien luokittelu ja arvonalentumistason muutos kirjanpidossa: puutteellinen luotonottajien taloudellisten vaikeuksien arviointi, minkä vuoksi valvontaryhmät luokittelivat vastuita uudelleen todennäköisesti maksamatta jääviksi tai lainanhoitojoustoiksi ja määrittivät vastuiden tilaksi IFRS 9 ‑standardin mukaisesti vaiheen 2.
• Laitoskohtaisten ja ryhmäkohtaisten arvonalentumisten laskenta: puutteelliset maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) ja tappio-osuuden (LGD) parametrit ryhmäkohtaisissa laskentamalleissa, heikkoudet luottoriskin huomattavan kasvun toteamisessa, riittämätön ennakoivien tietojen integrointi, puutteellinen tai liian optimistinen kassavirta-analyysi laitoskohtaisten arvonalentumisten estimoinnissa sekä vakuuksien, ulosmitattujen omaisuuserien ja takausten yliarvostus tai epäasianmukainen arvostus.
• Luotonmyöntämis- ja seurantaprosessi: luottopäätösprosessin puutteet, epäasianmukainen velanhoitokyvyn indikaattori, riittämätön kertalyhennyslainojen uudelleenrahoitusriskin huomioiminen ja puutteelliset luotonmyöntämiskriteerit.
• Tietojen laatu: valvottavien laitosten toimittamien lainatietojen heikko laatu sekä luottoriskin asianmukaisen tunnistamisen, seurannan ja luokittelun tuen puute sisäisissä tietojärjestelmissä.

Hallinto

Aiempien vuosien tapaan paikalla tehtävissä tarkastuksissa käsiteltiin useita hallintoon liittyviä aiheita ja erityisesti valvontaprioriteetteja. Pankkien vakavimmat ongelmat^[21] todettiin seuraavilla hallinnon alueilla.

• Sisäisen valvonnan toiminnot (myös compliance-toiminto, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus): kaikkien sisäisen valvonnan toimintojen tilaan, resursseihin ja laajuuteen liittyvät vakavat puutteet.
• Riskitietojen yhdistely ja riskien raportointi: riittämättömät hallinnolliset järjestelyt, tietojen laadunhallinnan heikkoudet, jotka kyseenalaistavat pankin kyvyn tuottaa täsmällisiä ja luotettavia riskitietoja, sekä riittämätön ja epätäsmällinen riskienhallinnan raportointi.
• Ulkoistaminen: riittämätön ulkoistamispäätösten riskiarviointi sekä puutteet ulkoistettujen palveluiden (erityisesti tietojärjestelmäpalveluiden) toimittamisessa ja seurannassa.
• Yritysrakenne ja organisaatio: yrityksen riskienhallintakulttuurin heikkous, sisäisen valvonnan rakenteelliset puutteet sekä henkilö- ja teknisten resurssien riittämättömyys.

Tietojärjestelmäriski

Vuonna 2022 toteutettiin entistä enemmän tietojärjestelmäriskeihin ja erityisesti tietoturva- ja kyberturvallisuusriskien hallintaan liittyviä paikalla tehtäviä tarkastuksia vuosien 2022–2024 valvontaprioriteettien mukaisesti. Tämän osa-alueen havainnot kattoivat noin puolet vuonna 2022 havaituista vakavista tietojärjestelmäriskeistä.

Lopuista havainnoista suurin osa liittyi tietojärjestelmäprojektien hallintaan (12 % kaikista vuonna 2022 havaituista vakavista tietojärjestelmäriskeistä). Tämä vahvisti pankkien IT Risk Questionnaire ‑kyselyn vastauksista^[22] saadun käsityksen siitä, että ohjelmistomuutokset olivat tärkein juurisyy kriittisten palveluiden häiriöaikoihin. Havaintojen määrä tällä alueella herätti erityistä huolta: koska digitaalinen siirtymä on yksi valvontaprioriteettien painopistealue, sitä tukevien ohjelmistomuutosten sujuvuuteen kohdistuu tavallista suurempia odotuksia.

Lisätietoja tietojärjestelmä- ja kyberriskeistä on osassa 1.2.3.1.

Pääomavaatimukset ja ICAAP-arviointimenettely

Vuonna 2020 aloitettu sisäisen pääoman arviointimenettelyjä (ICAAP) kartoittava kampanja jatkui vuosina 2021 ja 2022. Kampanjan tarkoituksena oli puuttua riskien mittaamisen ja pääomaennusteiden rakenteellisiin heikkouksiin pankkien pääomasuunnittelun lujittamiseksi.

Tärkeimmät pilarin 1 mukaisia pääomavaatimuksia koskevat puutteet olivat seuraavat: 1) pääomavaatimusten laskentaprosessin puutteellinen formalisointi, 2) pääomavaatimusten ja omien varojen vaatimusten laskentaprosessin riittämätön sisäinen valvonta sekä 3) riskien virheellinen luokittelu tai riskipainojen epäasianmukainen soveltaminen.

Sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyjen (ICAAP) tarkastuksissa vakavimmat puutteet olivat seuraavat: 1) määrällisten kartoitusmenetelmien heikkous esimerkiksi luottoriskin, markkinariskin tai eläkeriskin kohdalla, 2) monivuotisen pääomasuunnitteluprosessin epäluotettavuus, 3) riittämättömät olennaisten riskien tunnistusmenetelmät ja 4) ICAAP-menettelyjen puuttuva tai epäjohdonmukainen yhdistäminen liiketoimintastrategiaan, riskistrategiaan ja riskitoleranssikehykseen.

Liiketoimintamallit ja kannattavuus

Edellisvuonna aloitettiin liiketoimintamalleja kartoittava kampanja, ja vuonna 2022 toteutettiin paikalla tehtäviä tarkastuksia, joissa edelleen keskityttiin kampanjan keskeisiin aiheisiin (esim. strategioiden arviointi, kannattavuusanalyysi, lainojen hinnoittelu ja talousennusteet).

Vakavimpia puutteita olivat joidenkin rahoituslaitosten liian optimistiset ja heikosti jäsennellyt talousennusteet. Lisäksi todettiin seuraavia puutteita.

• Heikot strategiset prosessit ja niiden riittämätön seuranta, minkä johdosta strategisiin tavoitteisiin ei päästä.
• Riittämätön kannattavuusanalyysi ja puutteellinen ohjaus, joka johtuu keskeisten suorituskykyindikaattorien riittämättömästä strategisesta arvioinnista ja niiden puutteellisesta soveltamisesta käytäntöön.
• Hinnoittelukehyksen tehottomuus, joka vaarantaa kannattavuuden ja strategisten tavoitteiden toteutumisen.

Markkinariski

Vuonna 2022 toteutetuissa paikalla tehtävissä tarkastuksissa keskityttiin brexit-pankkien arvostusriskiin, jota arvioitiin rahoitustoiminnan korkoriskiä käsittelevässä kampanjassa, sekä vastapuoliriskiin.

Keskeiset puutteet koskivat käyvän arvon määritystä ja muita arvonoikaisuja (markkinatietolähteet eivät olleet kyllin luotettavia eikä riippumaton hintojen varmentaminen kyllin kattavaa, ja käyvän arvon tasoluokittelun ja muiden arvonoikaisujen menetelmät sekä välittömässä arvostuksessa syntyvän voiton määrityskäytännöt olivat puutteellisia). Puutteita havaittiin myös liiketoimintamallista johtuvan riskin hallintakehyksessä (mallien validointiprosessi ja riskiparametrien korjaaminen) ja vastapuoliriskin hallinnassa (vastapuoliriskien hallintaa koskevan stressitestauksen kehys, vastapuoliriskien tunnistaminen, mittaaminen ja raha-arvojen määrittäminen sekä vakuushallinta).

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskiä käsittelevät paikalla tehtävät tarkastukset jatkuivat aiemmassa laajuudessaan. Suurin osa vakavista puutteista liittyi heikkouksiin, joita havaittiin riskien mittaamisessa ja seurannassa (puutteellisesti määritetyt parametrit ja oletukset), valvontaraportoinnissa (maksuvalmiusasteen osatekijöiden virheellinen luokittelu) ja stressitestauskehyksessä (puutteellisesti suunnitellut skenaariot).

Rahoitustoiminnan korkoriski

Tällä alueella suurin osa vakavista puutteista liittyi stressitestauskehykseen (puutteita skenaarioiden suunnittelussa ja valvonnan poikkeavia arvoja koskevan testin soveltamisessa) sekä rahoitustoiminnan korkoriskin mittaamiseen ja seurantaan. Puutteita havaittiin erityisesti mallien käyttäytymisoletuksissa ja validointifunktioissa sekä käänteisten testien käytössä.

1.3.2.2 Keskeiset havainnot sisäisten mallien tarkastuksista

Vuonna 2022 sisäisten mallien tarkastuksissa keskityttiin seuraaviin teemoihin.

Sisäisten luottoluokitusten menetelmää koskeva EPV:n tarkistusohjelma: Pankit tekivät runsaasti sisäisten mallien muutospyyntöjä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) uusien vaatimusten täyttämiseksi. EPV laati uudet vaatimukset osana sisäisten luottoluokitusten menetelmän uudistusta (jota nimitetään myös IRB-tarkastusohjelmaksi). Useimpien EPV:n vaatimusten noudattamisen määräaika oli vuoden 2021 lopussa. Niinpä EKP arvioi vuoden 2022 aikana huomattavan suuren määrän asianosaisten pankkien toimittamia pyyntöjä.

Mainittujen arvioiden perusteella vakavimmat puutteet liittyivät datan laadunvarmistusmenettelyihin. Maksukyvyttömyyden todennäköisyyden estimoinnissa keskeiset puutteet koskivat pitkän aikavälin keskiarvojen laskentaa ja varovaisuusmarginaaleja. Tappio-osuuden estimoinnissa useita vakavia puutteita liittyi toteutuneen tappio-osuuden laskentaan ja talouden laskusuhdanteen tappio-osuuden arviointiin.

TRIM-hankkeen seuranta: Sisäisten mallien erityisarvioinnissa eli TRIM-hankkeessa toteutettiin 200 paikalla tehtävää tarkastusta, jotka osoittivat, että pankkien on vielä parannettava sisäisten mallien toteutusta ja soveltamista. Jatkuvaa seurantaa tarvitaan varmistamaan, että pankit korjaavat havaitut puutteet tehokkaasti. TRIM-hankkeen sisäisten luottoluokitusten menetelmää koskevat seurantatoimet toteutetaan pääosin yllä mainittuun Euroopan pankkiviranomaisen IRB-tarkastusohjelmaan kuuluvissa sisäisten mallien tarkastuksissa.

Uudet EKP:n suoraan valvontaan tulleet laitokset: Iso-Britannian EU:sta eroamisen ja laitosten uudelleensijoittautumisen seurauksena jotkin laitokset tarvitsivat EKP:n hyväksynnän voidakseen edelleen käyttää sisäisiä malleja, jotka oli hyväksytty eurooppalaisen pankkivalvonnan ulkopuolella. Suuri osa vuonna 2022 tehdyistä sisäisten mallien tarkastuksista keskittyi näihin pankkeihin, etenkin niiden markkinariskin ja vastapuoliriskin laskennassa käyttämiin sisäisiin malleihin.

Markkinariskin laskennassa käytettävien sisäisten mallien tarkastuksessa todettiin hallintoon ja ulkoistamiseen liittyviä puutteita useimpien brexit-pankkien kohdalla. Se johtui siitä, että nämä pankit tukeutuivat riskienhallinnassa, mallien kehityksessä ja toimintojen seurannassa voimakkaasti ryhmän toimintoihin tai sellaisten muiden ryhmään kuuluvien yhtiöiden toimintoihin, jotka eivät osallistuneet eurooppalaiseen pankkivalvontaan. Lisäksi havaittiin, että nämä pankit olivat muista laitoksista jäljessä sääntelystandardien ja EKP:n niitä koskevien tulkintojen noudattamisessa. Tämä koski esimerkiksi malliin sisältymättömien riskien laskentamenetelmiä^[23] ja vielä erääntymättömien markkinariskisalkkujen käänteistestausta. Joissakin markkinariskiluokissa markkinariskimallit eivät kattaneet merkittävää osuutta positioista, vaikka se on sisäisten mallien käytön nimenomainen edellytys.

Vastapuoliriskin laskennassa käytettävien sisäisten mallien tarkastuksessa todettiin, että brexitiä koskevat havainnot liittyivät myös hallintoon ja ulkoistamiseen ja osoittivat brexit-pankkien tukeutuneen riskienhallinnassa, mallien kehittämisessä ja seurannassa vahvasti ryhmän toimintoihin samaan tapaan kuin markkinariskin kohdalla. Havainnoissa nousi esiin myös brexit-pankkien sisäisistä malleista usein puuttuvia ominaisuuksia, joita olivat esimerkiksi validointi (etenkin käänteistestauksen kattavuus), datan laadunvarmistus, stressitestin kalibrointi ja kaupankäynnistä saatavien kassavirtojen mallinnus riskivakuusjakson (MPOR) aikana^[24].

Lisäksi EKP vastaanotti ja arvioi hakemuksia palaamisesta yksinkertaisempiin malleihin, jotka usein liittyivät pankkien hankkeisiin sisäisten mallien kokonaisuuden yksinkertaistamiseksi EKP:n valvontaodotusten mukaan. Tässä yhteydessä EKP pyrki erityisesti estämään mahdollisen edullisimpien vaihtoehtojen valikoinnin (ns. cherry-picking).

1.4 Vähemmän merkittävien laitosten valvonta

1.4.1 Vähemmän merkittävien laitosten toimialarakenne

Vähemmän merkittävien laitosten toimiala on edelleen varsin hajanainen. Euroopan kaikista vähemmän merkittävistä laitoksista kuitenkin 83 % sijaitsee Saksassa, Itävallassa tai Italiassa. Sen vuoksi nämä maat ovat olleet vähemmän merkittävien laitosten sektorin konsolidoitumiskehityksen kärjessä.

Vähemmän merkittävien laitosten konsolidoitumiskehitys jatkui vuonna 2022. Niiden määrä jatkoi laskuaan vuoden 2021 lopusta, jolloin se oli 2 089, ja vuoden 2022 toiselle neljännekselle tultaessa se oli 2 032 (taulukko 1). Suuri osa tästä vähenemisestä tapahtui Saksassa. Vuoden 2022 ensimmäisen 10 kuukauden aikana kaikkiaan 39 laitosta oli joko yrityskaupan tai fuusion kohteena, ja näistä laitoksista 33 sijaitsi Saksassa tai Itävallassa. Edellisvuoteen verrattuna laitosten toimilupia peruttiin huomattavasti vähemmän. Vuonna 2021 vähemmän merkittäviä laitoksia, joiden toimilupa peruttiin, oli kaikissa YVM:ään osallistuvissa maissa yhteensä 10 ja vuonna 2022 vain yksi. Toimiluvan raukeamistapauksia oli vain yksi. Uusia toimilupia puolestaan myönnettiin neljä (kukin eri maassa), ja sen lisäksi kolme laitosta (rahoitusalan holding-yhtiöiden sivuliikkeitä) aloitti liiketoiminnan YVM:n valvonnassa.

Taulukko 1

Vähemmän merkittävien laitosten määrä eri maissa

Vaikka vähemmän merkittävien laitosten määrä on vähentynyt, tämä sektori muodostaa kuitenkin edelleen olennaisen osan Euroopan pankkisektorista ja kattaa noin 15 % pankkisektorin kokonaisvaroista rahoitusmarkkinainfrastruktuurit pois lukien ja 18 % rahoitusmarkkinainfrastruktuurit mukaan lukien. Vähemmän merkittävien laitosten tärkeys joissakin jäsenvaltioissa selittyy sillä, että niiden varojen osuus kyseisen valtion pankkisektorin kokonaisvaroista on suuri. Ne kuvastavat myös kansallisten pankkijärjestelmien heterogeenista koostumusta 21:ssa eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvassa maassa. Luxemburgissa, Saksassa ja Itävallassa vähemmän merkittävät laitokset kattavat yli kolmasosan kansallisen pankkisektorin kokonaisvaroista. Sitä vastoin maissa, joissa pankkitoimiala on enemmän keskittynyt, vähemmän merkittävien laitosten sektori on suhteellisen pieni. Esimerkiksi Ranskassa sen osuus pankkisektorin kokonaisvaroista oli vain 2,6 %, Kreikassa 3,5 % ja Belgiassa 5,5 %.

Kaavio 19

Merkittävien laitosten ja vähemmän merkittävien laitosten markkinaosuudet

(prosentteja pankkisektorin kokonaisvaroista)

Vähemmän merkittävien laitosten sektori koostuu erilaisista markkinasegmenteistä aina kuluttajaluottojen ja asuntolainojen myöntämisestä varallisuuden- ja omaisuudenhoitopalveluihin. Merkittäviin laitoksiin verrattuna vähemmän merkittävien laitosten toiminnot ovat usein maantieteellisesti keskitetympiä, ja niiden vallitseva liiketoimintamalli perustuu vähittäisluotonantoon. Niinpä vähemmän merkittävien laitosten sektorille oli tyypillistä paikallisten säästö- ja/tai osuuspankkien suuri määrä. Useimmat Saksan ja Itävallan pankit kuuluvat myös laitosten talletussuojajärjestelmään. Itävallassa niiden osuus on yli kaksi kolmasosaa kaikista vähemmän merkittävistä laitoksista ja Saksassa noin 90 %.

Kaavio 20

Vähemmän merkittävien laitosten liiketoimintamallit

(prosentteja kunkin maan vähemmän merkittävien laitosten kokonaismäärästä)

1.4.2 Vähemmän merkittävien laitosten yleisvalvonnan toimia

Vaikka järjestämättömien saamisten määrä onkin viime vuosina tasaisesti vähentynyt, luottoriski on edelleen vähemmän merkittävien laitosten huolenaiheena nykyisessä epävarmassa talousympäristössä ja geopoliittisessa tilanteessa. Järjestämättömien saamisten osuus pankkisektorin kokonaisvaroista (keskuspankkirahoitus pois lukien) syyskuussa 2022 oli 2,1 %, kun se edellisvuoden syyskuussa oli 2,3 %. Vastaavasti myös sellaisten vähemmän merkittävien laitosten määrä, joiden taseessa oli runsaasti järjestämättömiä saamisia^[25], väheni 208:sta 183:een vuositasolla.

Viime vuosina on toteutettu lukuisia luottoriskiä koskevia valvontatoimia, ja vuonna 2022 kehitettiin ja otettiin käyttöön yhteinen kehys vähemmän merkittävien laitosten luottoriskitrendien säännöllistä ja järjestelmällistä valvontaa varten. Kehys tarjoaa kansallisille valvontaviranomaisille entistä tarkempia vertailukohtia. Keskeisiä indikaattoreita voidaan nyt säännöllisesti vertailla, ja tarkasteltavia osa-alueita ovat esimerkiksi pankkien kyky tunnistaa lainanhoitojoustolliset ja todennäköisesti maksamatta jäävät saamiset sekä vähemmän merkittävien laitosten sektorilla käytetyt luottotappioiden kirjaamiskäytännöt.

Pankkien hallinto on edelleen eurooppalaisen pankkivalvonnan keskeisiä painopistealueita. EKP:n pankkivalvonta toteutti vuosina 2021–2022 erityisarvioinnin vähemmän merkittävien laitosten hallintojärjestelyistä yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa. Otokseen kuului lähes 300 vähemmän merkittävää laitosta 21:stä yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvasta maasta. Tarkasteltavana oli useita pankkien hallinnon osa-alueita, esimerkiksi vähemmän merkittävien laitosten ylimpien hallintoelinten toiminta. Aihetta koskevia kansallisten valvontaviranomaisten käytäntöjä selvitettiin erillisellä kyselyllä. EKP:n pankkivalvonta ja kansalliset valvontaviranomaiset pyrkivät edelleen yhtenäistämään pankkien hallintoa koskevia valvontaodotuksia ja -standardeja sekä puuttumaan havaittuihin heikkouksiin.

Myös kannattavuus oli edelleen huolenaiheena monien vähemmän merkittävien laitosten kohdalla (ks. myös osa 1.1.2). Eurooppalaiset pankkivalvojat toteuttivat monia sitä koskevia toimia, jotka liittyivät vähemmän merkittävien laitosten digitalisaatioon, esimerkiksi talletusten tekemiseen tarkoitettuihin verkkopalveluihin, ja fintech-liiketoimintamalleja käyttäviä vähemmän merkittäviä laitoksia. Lisäksi valvojat kartoittivat tiettyjä toimialoja, esimerkiksi luotto-osuuskuntia (credit unions) ja asunto-osuuskuntia (building societies), säästöpankkien ja laitosten suojajärjestelmäverkostojen valvontaa ja myös brexit-pankkien liiketoimintamalleja ja kannattavuutta.

Vuonna 2022 aloitettiin myös kokeiluhanke, jonka tarkoitus on parantaa vähemmän merkittävien laitosten valvonnan yhdenmukaisuutta eurooppalaisessa pankkivalvonnassa. Hankkeessa pyrittiin mittamaan vähemmän merkittävien laitosten valvonnan ja yleisvalvonnan tehokkuutta sekä laadullisten että määrällisten tietojen pohjalta. Kartoitettavia aiheita olivat valvonnan resurssit, valvontatoimet (esim. paikalla tehtävät tarkastukset), vähemmän merkittävien laitosten kanssa käytävän valvontadialogin tiiviys ja Euroopan pankkiviranomaisen ohjeiden noudattaminen.

Muut vähemmän merkittävien laitosten yleisvalvontaan liittyvät hankkeet käsittelivät esimerkiksi ilmastoriskejä, kriisinhallintaa ja kansallisten valvontaviranomaisten stressitestauskäytäntöjä. Lisätietoja näistä hankkeista on LSI Supervision Report 2022 ‑julkaisussa.

1.4.3 Vähemmän merkittäviä laitoksia koskevien kansallisten stressitestauskäytäntöjen kartoitus

EKP:n pankkivalvonta pyrki edelleen edistämään vähemmän merkittäviin laitoksiin kohdistuvan stressitestauksen yhdenmukaisuutta ja toteutti kartoituksen kansallisista stressitestauskäytännöistä. Kansallisten käytäntöjen kartoitus loi perustan yhdenmukaisuuden kehittämiselle esimerkiksi käyttämällä yhteisiä testausskenaarioita. Hyvien käytäntöjen jakaminen kansallisten valvontaviranomaisten kesken tukee myös osaltaan vähemmän merkittävien laitosten stressitestauskäytäntöjen yhtenäistämistä unohtamatta kuitenkaan laitosten kansallisia erityispiirteitä ja suhteellisuusperiaatetta.

1.5 Makrovakaustehtävät

Vuonna 2022 EKP jatkoi vuoropuhelua kansallisten valvontaviranomaisten kanssa YVM-asetuksen artiklassa 5^[26] säädettyjen makrovakausvaltuuksiensa mukaisesti. Edellisten vuosien tapaan EKP:n pankkivalvonta vastaanotti kansallisilta valvontaviranomaisilta makrovakaustoimiin liittyviä ilmoituksia ja arvioi niitä. Ilmoitukset liittyivät päätöksiin, jotka koskivat vastasyklisten pääomapuskurien määrittämistä, kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten ja muiden rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten määrittämistä ja pääomakohtelua sekä muita makrovakaustoimia, esimerkiksi järjestelmäriskipuskurien määrittämistä ja vakavaraisuusasetuksen artiklan 458 mukaisia toimia.

Koronaviruspandemian aikana monet kansalliset viranomaiset päättivät luotonannon tukemiseksi antaa pankeille luvan vapauttaa osan pääomapuskureista. Vuonna 2021 jotkin kansalliset viranomaiset kuitenkin luopuivat näitä puskureita koskevista helpotuksista kasvavien suhdanneriskien vuoksi. Tämä kehitys jatkui myös vuonna 2022, kun monet kansalliset valvontaviranomaiset kasvattivat suhdannevaihteluihin liittyvien riskien ja rakenteellisten järjestelmäriskien hallintaan tarkoitettujen pääomapuskurien vaatimuksia taloustilanteen heikkenemisen vuoksi. Lisäksi kansalliset valvontaviranomaiset tunnistivat 129 muuta rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävää laitosta ja määrittivät niille pääomapuskurit. Näissä tapauksissa pääomapuskureiden alaraja määritettiin EKP:n vuodesta 2016 asti käyttämällä menetelmällä. EKP ilmoitti 21.12.2022, että se ryhtyy 1.1.2024 alkaen soveltamaan uudistettua alarajan määritysmenetelmää muiden järjestelmän kannalta merkittävien laitosten puskurien arvioinnissa.^[27] Uudistetun alarajan määritysmenetelmän tavoitteena on vahvistaa muiden järjestelmän kannalta merkittävien laitosten kykyä kattaa tappiot, vähentää entisestään sovellettavien puskureiden epäyhtenäisyyttä ja edistää näiden laitosten yhdenmukaista kohtelua eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvissa maissa.

Maaliskuussa 2022 EKP julkaisi vastauksensa Euroopan komission lausuntopyyntöön, joka koski EU:n makrovakauskehyksen uudistamista.^[28] Komission lausuntopyyntö oli osoitettu myös Euroopan pankkiviranomaiselle ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle, jotka julkaisivat vastauksensa samaan aikaan.^[29]

Toukokuussa 2022 Baselin pankkivalvontakomitea teki kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä pankkeja koskevaan menettelyyn muutoksen, joka perustui eurooppalaisessa pankkiunionissa tapahtuneeseen edistykseen. Uudistetussa menettelyssä valvojat voivat pankkien systeemisen merkittävyyden arvioinnissa antaa harkintansa mukaan vähemmän painoarvoa pankkiunionin sisäisille varoille ja veloille.^[30] Tähän liittyen EKP julkaisi 27.7.2022 lausunnon, joka koski eurooppalaisen pankkiunionin kohtelua kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä pankkeja koskevassa arviointimenettelyssä.^[31] Arviointimenettelyn mukaisesti EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset määrittivät vuonna 2022 kahdeksan kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävää pankkia. Niiltä edellytetään lisäpääomapuskureita, joiden suuruuden tulee olla 1,0–1,5 prosenttia vuonna 2024.^[32]

EKP:n neuvosto antoi 2.11.2022 lausunnon, jossa se kertoi joidenkin kansallisten valvontaviranomaisten ja EKP:n parhaillaan selvittävän, tulisiko makrovakauspuskureita kasvattaa joissakin maissa pankkien häiriönsietokyvyn tukemiseksi ja sen varmistamiseksi, että pankit selviytyvät mahdollisista myöhemmin ilmenevistä systeemisistä riskeistä.^[33] Lisäksi lausunnossa vahvistettiin unionin rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksia koskeva Euroopan järjestelmäriskikomitean 22.9.2022 varoitus, joka oli osoitettu myös EKP:lle.^[34]

EKP:n pankkivalvonta oli myös aktiivisesti mukana Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) työssä useilla osa-alueilla. Niitä olivat esimerkiksi liike- ja asuinkiinteistösektori^[35], kyberriskit ja ilmastoriskit sekä kryptovarat ja hajautettu rahoitus. Yhteistyössä laadittiin myös Euroopan pankkiviranomaisen koordinoiman vuoden 2023 EU:n laajuisen stressitestin epäsuotuisa skenaario ja EJRK:n osingonjaon rajoittamista koronaviruspandemian aikana koskevaan suositukseen liittyvä Summary Compliance Report ‑raportti.^[36]

1.6 Riskit ja valvontaprioriteetit vuosille 2023–2025

EKP:n pankkivalvonta arvioi ja seuraa suorassa valvonnassaan olevien laitosten riskejä ja heikkouksia jatkuvasti. Arvioinnissa hyödynnetään myös SREP-prosessissa saatuja tietoja, ja sen pohjalta kehitetään ja päivitetään EKP:n pankkivalvonnan keskipitkän aikavälin strategiaa ja valvontaprioriteetteja. Valvontaprioriteetit edistävät yhteisten valvontaryhmien työn suunnittelun tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta ja sitä kautta resurssien suuntaamista entistä tehokkaammin. Lisäksi ne auttavat kansallisia valvontaviranomaisia asettamaan omat prioriteettinsa vähemmän merkittävien laitosten valvonnassa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti (ks. osa 1.4).

Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan tekemän hyökkäyksen aiheuttama geopoliittinen sokki ja sen välittömät vaikutukset talouteen ja rahoitusmarkkinoille eli energian ja raaka-aineiden hintanousu ja sitä kautta nopeutunut inflaatio lisäsivät epävarmuutta talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä ja kasvattivat pankkialan riskejä. Tässä haastavassa toimintaympäristössä EKP:n pankkivalvonta päivitti strategiset painopistealueensa vuosille 2023–2025 tiiviissä yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa. Valvottavien pankkien tulisi vahvistaa häiriönsietokykyään selviytyäkseen makrotaloudellisten ja geopoliittisten sokkien välittömistä vaikutuksista (valvontaprioriteetti 1), pyrkiä ratkaisemaan digitalisaation tuomia haasteita ja vahvistaa johdon kykyä ohjata toimintaa (valvontaprioriteetti 2) sekä puuttua yhä päättäväisemmin ilmastonmuutoksesta aiheutuviin riskeihin (valvontaprioriteetti 3) (kuvio 1).

Kuvio 1

Valvontaprioriteetit vuosille 2023–2025 pankkien havaittujen heikkouksien pohjalta

1.6.1 Painopistealue 1: Talous- ja rahoitustilanteen muuttuminen ja geopoliittinen kehitys

Vuoden 2022 alkupuoliskolla valvottavien pankkien tilanne oli verrattain hyvä. Koronaviruspandemiaan liittyneitä rajoituksia purettiin, korkotaso alkoi vähitellen palautua normaalimmaksi ja talouskehitys piristyi. Pankkien pääomasuhteet pysyivät jakson aikana vakaina ja likviditeettipuskurit runsaina, mikä oli osoitus pankkialan vahvasta häiriönsietokyvystä. Vaikka Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan välitön vaikutus onkin tähän asti pysynyt hallinnassa useimmissa valvottavissa laitoksissa, siitä seurannut makrotalouden sokki voimisti jo aiemmin esiintyneitä inflaatiopaineita ja pandemian aiheuttamia tarjontaketjun kapeikkoja ja levisi laajalle etenkin Euroopassa. Tämän seurauksena rahoitus- ja muut riskit Euroopan rahoitussektorilla ovat kasvaneet. Tältä pohjalta EKP:n pankkivalvonnan ensisijainen tavoite lyhyellä aikavälillä on varmistaa, että sen suorassa valvonnassa olevat pankit vahvistavat häiriönsietokykyään, jotta ne selviävät välittömistä talous- ja rahoitustilanteeseen kohdistuvista ja geopoliittisen tilanteen aiheuttamista sokeista. Valvonnassa hyödynnetään Euroopan pankkiviranomaisen koordinoiman vuoden 2023 stressitestin tuloksia. Ne otetaan huomioon seuraavassa valvojan arviointiprosessissa, ja ne vaikuttavat valvontaprioriteetteihin vuodelle 2023.

On todennäköistä, että talouskasvun hidastumisen, nopeana pysyvän inflaation ja nousevien korkojen yhteisvaikutus heikentää yritysten ja kotitalouksien velanhoitokykyä, etenkin runsaasti velkaantuneiden. Korkotason nousu lisää myös painetta kiinteistösektorille, jonka haavoittuvuustekijät ovat lisääntyneet. Niistä kertovat asuntohintojen jatkuva yliarvostus, rakennuskustannusten nousu sekä siirtymä etätyöhön, joka vaikuttaa eniten liikekiinteistösektoriin. Niinpä pankkien tulisi pystyä nopeasti tunnistamaan luottosaamisiinsa kohdistuvien riskien lisääntyminen toimialoilla, joihin nykyinen talousympäristö eniten vaikuttaa, ja pyrkiä vähentämään riskejä. Vaikka pankit ovatkin viime vuosina parantaneet luottoriskin hallintaa, vuoden 2022 SREP-prosessissa havaittiin edelleen puutteita pankkien riskienhallinnassa. Parantamisen varaa on etenkin luotonannossa ja -valvonnassa, vaikeuksiin joutuneiden lainanottajien luokittelussa ja luottotappioiden kirjaamiskäytännöissä. Niinpä EKP:n pankkivalvonta pyrkii tehostamaan ja lisäämään toimiaan tällä alueella. Vaikka monet tuleville vuosille suunnitelluista toimista perustuvat perustuu edellisvuoden valvontaprioriteetteihin liittyvään toimintaohjelmaan, erityistä huomiota kiinnitetään nyt toimialoihin, joihin Venäjän Ukrainan-sodan seuraukset (esim. energiaintensiiviset toimialat) ja talouden tilanne vaikuttavat voimakkaimmin.

Pandemian aikana käyttöön otetut epätavanomaiset rahapoliittiset toimet tarjosivat pankeille runsaasti likviditeettiä tavallista pienemmin kustannuksin. Tänä aikana pankit turvautuivat entistä enemmän keskuspankkirahoitukseen ja vähensivät markkinarahoituksen käyttöä. Pitkään alhaisena pysyneen korkotason kausi päättyi, kun inflaatio nopeutui huomattavasti Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan jälkeen ja rahapolitiikka sen seurauksena tiukentui kehittyneissä talouksissa. Tilanteen välitön seuraus pankeille oli keskuspankkirahoituksen kustannusten ja tukkurahoitusmarkkinoiden korkoerojen kasvu. Pankeille saattaa siis jatkossa aiheutua haasteita, jos ne siirtävät rahoituksen painopistettä tukkurahoitukseen juuri silloin, kun sen kustannukset kääntyvät kasvuun ja sijoittajien riskinottohalukkuus vähenee. Se voi vaikuttaa pankkien kannattavuuteen ja niiden kykyyn noudattaa nykyisiä maksuvalmiusvaatimuksia ja pysyvän varainhankinnan vaatimuksia. Yhteiset valvontaryhmät ovat tämänvuotisessa SREP-prosessissa nostaneet esiin, että pankkien tukeutumista kohdennettuihin rahoitusoperaatioihin ja niiden strategioita korvaavien rahoituslähteiden löytämiseksi on syytä tarkkailla. EKP:n pankkivalvonta pyrkii siis tiivistämään niiden pankkien valvontaa, joiden rahoitusrakenteisiin sisältyy enemmän riskejä tai joiden likviditeetti- ja rahoitusriskien hallintakäytännöt ovat heikommat. Valvottavia pankkeja pyydetään laatimaan ja toteuttamaan luotettavat likviditeetti- ja rahoitussuunnitelmat ja muokkaamaan niitä tarpeen mukaan. Suunnitelmissa tulisi käsitellä myös strategioita keskuspankkirahoitusta korvaavan muun rahoituksen löytämiseksi, rahoituksen ehtojen muuttumista koskevaa ns. rollover-riskiä ja rahoitusrakenteiden riskikeskittymiä.

1.6.2 Painopistealue 2: Digitalisaatioon liittyvät haasteet ja johdon mahdollisuudet ohjata toimintaa

Pankkien tulisi pyrkiä puuttumaan jatkuvasti lisääntyvään digitalisaatioon liittyviin rakenteellisiin haasteisiin ja riskeihin varmistaakseen häiriönsietokykynsä ja liiketoimintamalliensa kestävyyden.

Digitalisaatio on keskeinen tekijä, jonka avulla pankit voivat paitsi tehostaa toimintaansa myös säilyttää kilpailukykynsä. Pankkien tulisi kehittää digitalisaatiostrategioitaan sekä voidakseen vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin että selvitäkseen kovenevassa kilpailussa, jossa haastajina ovat digitalisaatiokehityksen kärkipankit ja pankkisektorin ulkopuoliset digitaalisia pankkipalveluita tarjoavat yhtiöt. Tulevina vuosina EKP:n pankkivalvonta toteuttaa pankeissa kohdennettuja tarkastuksia ja tekee erityisarviointeja, joiden pohjalta on tarkoitus päivittää digitaalisen siirtymän strategioita koskevat valvontaodotukset. Lisäksi valvojat ottavat seurantaan pankit, joissa kehitys poikkea odotetusta, saadakseen paremman kokonaiskuvan tilanteesta ja kannustaakseen pankkeja korjaamaan havaitut rakenteelliset puutteet.

Digitalisaatio voi myös muodostaa olennaisen uhan pankkien operatiiviselle häiriönsietokyvylle. Pankkien tulisi kiinnittää erityistä huomiota kriittisten palvelujen ulkoistamisen aiheuttamaan riippuvuuteen ulkoisista palveluntarjoajista ja ulkoistamisjärjestelyn heikkouksiin. Ongelmat ulkoistettujen palveluiden käytettävyydessä tai laadussa voivat aiheuttaa pankeille yhä suurempia tappioita. Pankkien on myös aktiivisesti puututtava tietoturvaan yhteydessä oleviin kyberriskeihin, joiden todennäköisyys on kasvanut geopoliittisten jännitteiden ja Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä. EKP:n pankkivalvonta jatkaa pankkien ulkoistamisjärjestelyjen ja kyberturvallisuustoimien arviointia ja seuraa mahdollisten puutteiden korjaamista kohdennettujen arviointien ja paikalla tehtävien tarkastusten avulla.

Vahvat hallintojärjestelyt ja tehokas strateginen ohjaus ovat olennaisen tärkeitä pankkien liiketoimintamallien kestävyyden varmistamiseksi. Vaikka pankit ovat kehittäneet ylimpien hallintoelintensä sopivuutta kokonaisuutena ja muokanneet monimuotoisuuslinjauksiaan, jotkin osa-alueet vaativat vielä huomiota. Sellaisia ovat esimerkiksi sukupuolijakaumaa koskevat tavoitteet tai osaamisen monipuolistaminen. Puutteita havaittiin myös jatkuvuuden suunnittelussa, hallintoelinten kyvyssä toteuttaa valvontatehtäväänsä ja kyseenalaistaa johdon toimia sekä joissakin pankeissa myös hallintoelinten jäsenten muodollisen riippumattomuuden vahvistamisessa. EKP:n pankkivalvonta pyrkii edelleen edistämään näiden puutteiden korjaamista toteuttamalla erityisarviointeja, paikalla tehtäviä tarkastuksia sekä riskiperusteisia kohdennettuja sopivuus- ja luotettavuusarviointeja. Lisäksi se aikoo myös päivittää hallintoa ja riskienhallintaa koskevat valvontaodotukset.

Ajantasaiset ja täsmälliset tiedot ja raportit ovat sekä tehokkaan strategisen ohjauksen että riskienhallinnan ja hyvän päätöksenteon välttämätön edellytys. Vuosittaisessa valvojan arviointiprosessissa on toistuvasti havaittu puutteita tällä saralla. Pankkien eteneminen näiden puutteiden korjaamisessa valvontaodotusten ja Baselin pankkivalvontakomitean linjausten mukaisiksi on ollut hidasta ja riittämätöntä. EKP:n pankkivalvonta pyrkii yhä päättäväisemmin varmistamaan, että valvottavat pankit edistyvät rakenteellisten ongelmiensa korjaamisessa, sekä pitämällä kohdennetusti yhteyttä yksittäisiin pankkeihin että toteuttamalla paikalla tehtäviä tarkastuksia.

1.6.3 Painopistealue 3: Ilmastonmuutoksen vaikutusten ottaminen huomioon toiminnassa

Ilmastonmuutosta ei enää voida pitää vasta pitkällä aikavälillä vaikuttavana tai kehittymässä olevana riskinä. Sen vaikutus on jo nähtävissä, ja sen odotetaan kasvavan olennaisesti tulevina vuosina. Pankkien tulisi siis nopeasti reagoida ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Kun sään ääri-ilmiöt voimistuvat kaikkialla Euroopassa, fyysisistä riskeistä aiheutuvat tappiot ovat entistä todennäköisempiä ja myös vakavampia. Samalla Venäjän Ukrainan-sodan synnyttämä energiamarkkinoiden häiriö on nostanut esiin sen, miten tärkeää nopea siirtyminen uusiutuvien energianlähteiden käyttöön Euroopassa on. Pankkien on siksi riittävästi huomioitava ilmasto- ja ympäristöriskit liiketoimintastrategiassaan, hallintojärjestelyissään ja riskienhallinnassaan ja julkistettava niitä koskevat tiedot nykyisten sääntelyvaatimusten ja valvontaodotusten edellyttämällä tavalla. EKP:n pankkivalvonta seuraa vuoden 2022 ilmastoriskistressitestissä^[37] ja erityisarvioinnissa^[38] havaittuja puutteita ja ryhtyy tarvittaessa täytäntöönpanotoimiin, jotta pankit noudattavat valvontaodotuksia täysimääräisesti vuoden 2024 loppuun mennessä.

2 Lupamenettelyt ja valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt

2.1 Toimiluvat

2.1.1 Vuosittainen merkittävyysarviointi, kattavat arvioinnit ja suurivaikutuksisten vähemmän merkittävien laitosten määrittäminen

2.1.1.1 Vuosittainen merkittävyysarviointi

EKP arvioi YVM-kehysasetuksen^[39] nojalla vuosittain, mitkä pankit tai pankkiryhmittymät täyttävät jonkin merkittävän laitoksen kriteereistä^[40] ja tulevat sen perusteella EKP:n suoraan valvontaan. Vuosittainen merkittävyysarviointi toteutettiin marraskuussa 2022. EKP teki myös pankkien ryhmärakenteiden muutosten yhteydessä tilannekohtaisia merkittävyysarviointeja, joiden perusteella tehtiin 60 laitoksen merkittävyyttä koskevaa päätöstä.

Merkittäviksi luokiteltuja laitoksia oli 30.11.2022 yhteensä 113^[41], kun niitä edellisvuonna oli 115.

Vuonna 2022 merkittävien laitosten luetteloon lisättiin vuosittaisen arvioinnin perusteella AS LHV Group, joka täytti taloudellisen merkittävyyden kriteerin 31.12.2021. AS LHV Group tuli EKP:n suoraan valvontaan 1.1.2023.

Sen lisäksi neljä luokkaan 1 kuuluvaa sijoituspalveluyritystä sai toimiluvan ja määritettiin merkittäviksi laitoksiksi, minkä johdosta merkittävien laitosten luetteloon lisättiin kaksi pankkia: Citigroup Global Markets Europe AG 15.10.2022 alkaen ja BofA Securities Europe SA 8.12.2022 alkaen. Merkittäviin ryhmittymiin lisättiin myös kaksi muuta merkittävää laitosta: Morgan Stanley Europe SE lisättiin Morgan Stanley Europe Holding SE ‑ryhmittymään 2.9.2022 alkaen, ja Portzamparc lisättiin BPCE S.A. ‑ryhmittymään 3.11.2022.

Merkittävien laitosten luettelosta puolestaan poistettiin neljä laitosta.

• J.P. Morgan Bank Luxembourg S.A. poistettiin merkittävien laitosten luettelosta sen fuusioiduttua J.P. Morgan AG:n kanssa 22.1.2022.
• Banque Degroof Petercam SA:n sekä Bank Degroof Petercam NV:n ja sen tytäryhtiöiden luokitus muutettiin vähemmän merkittäväksi, ja EKP lopetti niiden suoran valvonnan 25.2.2022.
• Sberbank Europe AG in Abwicklung ‑pankin toimilupa raukesi 15.12.2022.
• EKP perui RCB Bank LTD:n toimiluvan 23.12.2022.

Pankkien ryhmärakenteissa tapahtui seuraavat muutokset, jotka vaikuttivat merkittävien laitosten määrään:

• Swedbank Baltics AS:n luokitus muutettiin merkittäväksi kokokriteerin perusteella, kun Swedbank AS:stä, “Swedbank” AS:stä ja „Swedbank”, Ab:stä tuli yrityskaupan seurauksena sen tytäryhtiöitä. Se on ollut EKP:n suorassa valvonnassa 4.1.2022 lähtien.
• Banca Carige S.p.A. – Cassa di Risparmio di Genova e Imperia ‑pankista ja sen tytäryhtiöistä tuli yrityskaupan seurauksena osa merkittävää valvottavaa ryhmittymää, jonka emoyhtiö on BPER Banca S.p.A. 3.6.2022 alkaen.

Pankkien ryhmärakenteissa tapahtui seuraavat muutokset, jotka eivät vaikuttaneet merkittävien laitosten määrään:

• CrelanCo SC ; CrelanCo CV ‑pankin luokitus muutettiin merkittäväksi kokokriteerin perusteella sen jälkeen, kun se hankki AXA Bank Belgium SA:sta omistusosuuden, joka kattoi yli 50 % pääomasta ja äänioikeuksista. Näin AXA Bank Belgium SA:stä tuli CrelanCo SC ; CrelanCo CV ‑pankin tytäryhtiö. CrelanCo SC ; CrelanCo CV tuli EKP:n suoraan valvontaan 1.2.2022.
• Quintet Private Bank (Europe) S.A.:sta tuli merkittävän valvottavan ryhmittymän emoyhtiö, kun Precision Capital S.A.:n sääntömääräinen kotipaikka, rekisteröity toimipaikka ja keskushallinto siirrettiin Luxemburgista Qatariin ja se fuusioitui Banque Puilaetco Dewaay Luxembourg S.A.:n kanssa. Fuusion tuloksena syntynyt yhtiö, Quintet Private Bank (Europe) S.A., aloitti toimintansa 25.2.2022.

Valvottavien laitosten luetteloa päivitetään säännöllisesti. Uusin versio on EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla.

Taulukko 2

Merkittävät laitokset (pankkiryhmittymät tai yksittäiset laitokset) eurooppalaisessa pankkivalvonnassa vuoden 2022 merkittävyysarvioinnin jälkeen

2.1.1.2 Kattavat arvioinnit ja saamisten laadun arvioinnit

Vuonna 2022 EKP sai päätökseen kolme edellisvuonna aloitettua kattavaa arviointia. Kukin arvioiduista pankeista täytti jonkin merkittävän laitoksen kriteereistä ja tuli sen perusteella EKP:n suoraan valvontaan. Itävaltalaisella Addiko Bank AG:lla oli merkittävää rajat ylittävää toimintaa, Agri Europe Cyprus Limited ‑pankki oli yksi Slovenian kolmesta suurimmasta luottolaitoksesta ja irlantilainen Barclays Bank Ireland PLC oli merkittävä kokonsa perusteella.

Saamisten laadun arviointi ja pankkivalvonnan stressitesti eriytettiin vuonna 2022. Nyt ne siis ovat kaksi erillistä ja toisistaan riippumatonta pankkivalvonnan tointa.

Vuonna 2022 EKP aloitti saamisten laadun arvioinnin neljän pankin kohdalla. AS Citadele bankan (yksi Latvian kolmesta suurimmasta luottolaitoksesta) ja belgialaisen Crelan SA:n (kokokriteeri) saamisten laadun arvioinnit aloitettiin toukokuussa 2022, Goldman Sachs Bank Europe SE:n (kokokriteeri) ja Morgan Stanley Europe SE:n (kokokriteeri) puolestaan syyskuussa 2022. Näiden saamisten laadun arviointien on määrä valmistua maaliskuun 2023 loppuun mennessä.

2.1.1.3 Suurivaikutuksiset vähemmän merkittävät laitokset

Vähemmän merkittäviä laitoksia on runsaasti, ja niiden koossa, rakenteen monimutkaisuudessa ja riskiprofiilissa on suuria eroja. Niinpä näiden laitosten luokittelun perusteena eurooppalaisessa pankkivalvonnassa on niiden vaikutus koko rahoitusjärjestelmään ja niiden riskiprofiili. Vuodesta 2022 alkaen kumpikin näistä perusteista on arvioitu erikseen. Kunkin eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvan maan suurimerkityksiset vähemmän merkittävät laitokset määritetään kerran vuodessa.

Vähemmän merkittävä laitos on suurivaikutuksinen, jos se täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:

• Koko
  Laitoksen kokonaisvarat ovat yli 15 miljardia euroa.
• Merkitys talouden kannalta
  Laitoksen kokonaisvarojen osuus maan BKT:stä on yli 15 prosenttia tai se on ”muu järjestelmän kannalta merkittävä laitos” vakavaraisuusdirektiivin määritelmän mukaan.^[42]
• Mahdollisesti merkittävä laitos
  Vähemmän merkittävä laitos on ”suuri laitos” uudistetun vakavaraisuusasetuksen (CRR II)^[43] määritelmän mukaan, eli se on laitos, joka täyttää yhden merkittävyyskriteerin, mutta jota ei ole luokiteltu merkittäväksi.
• Rajat ylittävä toiminta
  Vähemmän merkittävä laitos omistaa yhden tai useamman luottolaitoksen yhdessä tai useammassa yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvassa maassa.
• Liiketoimintamalli
  Vähemmän merkittävä laitos on rahoitusmarkkinainfrastruktuuri, jolla on pankkitoimilupa, talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö tai laitosten suojajärjestelmän keskusyhteisö.
• Vähimmäiskattavuussääntö
  Jos tietyssä maassa on edellisten kriteerien perusteella vähemmän kuin kolme suurivaikutuksista vähemmän merkittävää laitosta, sovelletaan vähimmäiskattavuussääntöä. Säännön mukaan kokokriteerin täyttäviä vähemmän merkittäviä laitoksia valitaan siihen asti, että kolme suurivaikutuksista vähemmän merkittävää laitosta on määritetty.

Jos vähemmän merkittävä laitos ei enää täytä edellä mainittuja kriteereitä – paitsi tapauksissa, joissa kriteerinä oli rajat ylittävä toiminta, liiketoimintamalli tai vähimmäiskattavuussääntö – sen luokitus suurivaikutuksiseksi pysyy voimassa seuraavat kaksi vuotta. Tätä käytäntöä nimitetään vakaussäännöksi.

Sellaista vähemmän merkittävää laitosta, joka on vakavaraisuusasetuksen (CRR II) määritelmän mukaan pieni ja rakenteeltaan yksinkertainen, ei voida luokitella suurivaikutuksiseksi, paitsi jos se on suurin vähemmän merkittävä laitos maassa, jossa kaikki vähemmän merkittävät laitokset ovat pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia.

2.1.1.4 Suurivaikutuksiseksi luokittelun vaikutus

Vähemmän merkittävän laitoksen luokittelu suurivaikutuksiseksi on tekijä, jonka kansalliset valvontaviranomaiset ottavat huomioon määrittäessään valvontatoimien määrää ja tarkkuutta, esimerkiksi valvojan arviointiprosessin toimia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Lisäksi kansalliset valvontaviranomaiset ovat YVM-kehysasetuksen artikloiden 97 ja 98 nojalla velvollisia ilmoittamaan EKP:lle olennaisista valvontamenettelyistä tai päätöksistä, joita ne aikovat kohdistaa näin luokiteltuihin laitoksiin.

Seuraavassa taulukossa luetellaan vähemmän merkittävät laitokset, jotka on valvontaelimen päätöksellä luokiteltu suurivaikutuksisiksi vuodelle 2023. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi luettelossa on mainittu myös luokitteluperuste.

Taulukko 3

Suurivaikutuksiset vähemmän merkittävät laitokset vuonna 2023

Belgia
Bulgaria
Saksa
Viro
Irlanti
Kreikka
Espanja
Ranska
Kroatia
Italia
Kypros
Latvia
Liettua
Luxemburg
Malta
Alankomaat
Itävalta
Portugali
Slovenia
Slovakia
Suomi

2.1.2 Lupamenettelyt

Vuonna 2022 kansalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat EKP:lle yhteensä 759 lupamenettelyä (taulukko 4). Niistä 30 koski toimilupahakemuksia, 22 toimiluvan peruuttamista, 64 toimiluvan raukeamista, 87 merkittävän omistusosuuden hankkimista tai laajentamista, 549 sijoittautumisoikeuden käyttöä ja 7 rahoitusalan holding-yhtiöiden toimilupia. Kansallisten valvontaviranomaisten ja EKP:n tehtäviin kuului myös luottolaitostoimiluvan myöntäminen sijoituspalveluyrityksille uuden, kesäkuussa 2021 voimaan tulleen sijoituspalveluyritysten valvontaa koskevan lainsäädännön nojalla.

Taulukko 4

EKP:lle ilmoitetut lupamenettelyt (merkittävät ja vähemmän merkittävät laitokset)

Vuonna 2022 tehtiin kaikkiaan 244 toimilupamenettelyihin liittyvää päätöstä^[44]. Niistä 108 perustui valvontaelimen päätösehdotukseen, jonka EKP:n neuvosto hyväksyi. Loput 136 olivat päätöksentekovaltuuksien delegointimenettelyssä valtuutettujen yksikönpäälliköiden hyväksymiä.^[45] Näistä 98 tapausta (esimerkiksi toimiluvan raukeamista ja sijoittautumisoikeuden käyttöä koskevia menettelyjä) EKP hyväksyi siten, että se ei esittänyt vastalausetta säädetyssä määräajassa^[46].

Nämä yhteensä 244 toimilupamenettelyihin liittyvää päätöstä kattavat noin 9 % kaikista EKP:n vuonna 2022 tekemistä yksittäisistä valvontapäätöksistä.

Yhdessä toimilupamenettelyssä annettiin kielteinen päätös. Lisäksi 14 toimilupahakemuksen ja seitsemän merkittävän omistusosuuden hankintaa tai laajentamista koskevaa hakemuksen kohdalla hakija perui hakemuksensa saamansa kielteisen arvion vuoksi ennen päätöksen antamista. Yhdessä tapauksessa, joka koski rahoitusalan holding-yhtiötä, ryhdyttiin valvontatoimiin uudistetun vakavaraisuusdirektiivin (CRD V) artiklan 21 kohdan a alakohdan 6 nojalla^[47].

Edellisvuoteen verrattuna toimilupamenettelyjen määrä pysyi jokseenkin ennallaan.

2.1.2.1 Yhteiset menettelyt

Vuonna 2022 EKP:lle ilmoitettujen toimiluvan hakemista, merkittävän omistusosuuden hankintaa ja toimilupahakemuksen peruuttamista koskevien yhteisten menettelyjen määrä pysyi kaiken kaikkiaan samana kuin edellisvuonna.

EKP:n pankkivalvonta käsitteli huomattavan määrän merkittävän omistusoikeuden hankintaa koskevia ilmoituksia. Muutamissa menettelyissä hakijat peruuttivat hakemuksen tai käyttivät oikeuttaan tulla kuulluksi joko valvontaviranomaisten alustavan arvioinnin aikana esittämien huomautusten vuoksi tai EKP:n kielteisen päätöksen vuoksi. Joissakin tapauksissa hakijat puolestaan peruuttivat hakemuksen epävarmana jatkuvan taloustilanteen vuoksi tai tapauskohtaisista syistä. Monien merkittävän omistusosuuden hankintaan liittyvien menettelyiden syynä oli laitoksen sisäinen uudelleenjärjestely, johon sovellettiin yksinkertaistettua arviointimenettelyä. Aiempien vuosien tapaan ja orastavista konsolidoitumiskehityksen merkeistä huolimatta rajat ylittävää konsolidoitumista esiintyi varsin vähän.

Suurin osa toimilupamenettelyistä vuonna 2022 liittyi uusien vähemmän merkittävien laitosten perustamiseen. Harvalukuisissa merkittäviin laitoksiin liittyvissä lupamenettelyissä oli useimmiten kyse toimiluvan laajentamisesta pankin suunnitellessa uusien säänneltyjen palveluiden tarjoamista. Lisäksi useita toimilupia myönnettiin sijoituspalveluyrityksille uuden EU-sääntelykehyksen eli 26.6.2021 voimaan tulleen sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusdirektiivin ja -asetuksen mukaisesti.

Uusien hakemusten tärkeänä taustatekijänä oli aiempien vuosien tapaan digitaalisten palveluiden tarjonnan lisääntyminen EU:ssa (esim. fintech-liiketoimintamallit). Useimmat hakemukset, joissa liiketoimintamallina oli tarjota kryptovaroihin perustuvia toimintoja tai palveluita, tulivat Saksassa toimivilta luottolaitoksilta sen vuoksi, että Saksan lainsäädäntö edellyttää näissä tapauksissa erillistä toimilupaa. Jotkin näistä Saksassa tehdyistä toimilupahakemuksista peruttiin hakijan toimesta alustavan arvioinnin jälkeen. Myös yhdeltä Luxemburgissa toimivalta laitokselta tuli toimilupahakemus, jossa liiketoimintamalli liittyi kryptovaroihin.

Kryptovarojen sääntely eri maiden lainsäädännössä vaihtelee huomattavasti. Niinpä EKP pyrkii yhtenäistämään kryptovaroihin liittyvien toimilupahakemusten arviointia.

Vuonna 2022 EKP sai edelleen runsaasti toimilupahakemuksia fintech-liiketoimintamallia käyttäviltä pankeilta. Arvioinneissa ilmeni, että fintech-yrityksissä liiketoiminnalle kriittiset palvelut on usein ulkoistettu vähäisen henkilöstömäärän vuoksi. Kriittisten palvelujen ulkoistaminen ulkoisille palveluntarjoajille lisää operatiivista riskiä erityisesti tietojärjestelmäpalveluissa ja pilvitallennuspalveluissa, mutta myös asiakkaiden tunnistamis- ja tuntemismenettelyissä. Fintech-yritykset hyödynsivät usein sijoittautumisoikeutta, jonka perusteella yhdessä EU:n jäsenvaltiossa toimiluvan saaneet luottolaitokset voivat samalla toimiluvalla tarjota palveluita tai perustaa sivuliikkeitä muissakin jäsenvaltioissa.

Monet toimiluvan peruuttamistapaukset johtuivat pankkeja suoraan tai välillisesti koskevista pakotteista, joita EU ja Yhdysvallat asettivat Venäjän Ukrainassa käymän sodan vuoksi. Näissä tapauksissa pankkien liiketoimintamalli ei enää ollut toteuttamiskelpoinen tai pankit eivät pystyneet täyttämään vakavaraisuusvaatimuksia. Muissa toimilupien peruutuksissa oli kyse laitoksista, jotka eivät olleet vakavaraisia, joiden liiketoimintamalli ei ollut toteuttamiskelpoinen tai joilla oli muita merkittäviä vakavaraisuuteen tai rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä puutteita. Yksi vähemmän merkittävä laitos lopetti toimintansa maksukyvyttömyysmenettelyjen vuoksi. Toimilupien peruuttamis- ja raukeamismenettelyjen syitä olivat myös vapaaehtoinen liiketoimintojen lopettaminen, fuusioituminen tai muut uudelleenjärjestelyt.

2.1.2.2 Sijoittautumisoikeuden käyttö ja rahoitusalan holding- ja sekaholdingyhtiöt

Vuonna 2022 EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset käsittelivät 549 sijoittautumisoikeuden käyttöön liittyvää hakemusta.

Emoyrityksenä toimivien rahoitusalan holding- ja sekaholdingyhtiöiden toimilupahakemusten käsittely (toimiluvan tai poikkeusluvan myöntäminen) perustui uudistetun vakavaraisuusdirektiivin (CRD V) artiklan 21 kohtaan a. EKP:n vuonna 2021 antamat päätökset koskivat enimmäkseen jo toimivia rahoitusalan holding- tai sekaholdingyhtiöitä.^[49] Vuonna 2022 EKP myönsi toimiluvan 11:lle rahoitusalan holdingyhtiölle, joista yksi oli valvottavaan ryhmittymään perustettu uusi yhtiö. Muut myönnetyt toimiluvat liittyivät artiklan 21 kohdan a kansallisen täytäntöönpanon viivästymiseen (29.12.2020 jälkeen), jonka vuoksi myös ilmoitukset olivat viivästyneet. EKP antoi myös ensimmäisen yhteispäätöksensä toimivaltaisen viranomaisen ominaisuudessa jäsenvaltiossa, jossa rahoitusalan holding- tai sekaholdingyhtiö oli perustettu ja sen konsolidointiryhmän valvojana oli toinen toimivaltainen viranomainen vakavaraisuusdirektiivin (CRD V) artiklan 21 kohdan a alakohdan 8 mukaisesti. Lisäksi valvottavissa ryhmissä tapahtui useita uudelleenjärjestelyjä, joiden tuloksena ryhmärakenteesta poistettiin rahoitusalan holding- tai sekaholdingyhtiöitä.

2.1.2.3 Uuden sijoituspalvelulainsäädännön soveltaminen

EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset jatkoivat myös sijoituspalveluyritysten toimilupiin liittyvää työtä. Kesäkuussa 2021 tuli voimaan uusi sijoituspalveluyritysten valvontaa koskeva lainsäädäntö. Siinä määrätään kriteerit, jotka sijoituspalveluyritysten on täytettävä saadakseen luottolaitostoimiluvan. Toimiluvan ehtoihin sisältyy sekä laadullisia kriteerejä (toiminnan luonne) että määrällisiä kriteerejä (varojen arvo), jotka määritetään joko yksittäisen laitoksen tai ryhmän tasolla. Vuosina 2021 ja 2022 luottolaitostoimiluvan ehdot täyttäviin sijoituspalveluyrityksiin sovellettiin siirtymävaiheen menettelyä. Arvioiden mukaan pankkitoimilupavaatimus koskee noin 20 laitosta. Toistaiseksi EKP:lle on saanut kansallisilta valvontaviranomaisilta ilmoituksen 11 toimilupahakemuksesta, ja vuonna 2022 toimilupa myönnettiin viidelle yritykselle. Useimmiten kyse on Saksassa, Ranskassa ja Alankomaissa toimivista yrityksistä.

EKP haluaa varmistaa, että sijoituspalveluyritysten arviointi on yhdenmukaista kaikille sijoituspalveluyrityksille ja pankkivalvontaan osallistuville maille. Niinpä EKP on kehittänyt menetelmän, jolla se pyrkii tasapainottamaan toisaalta sen, että sijoituspalveluyrityksiä on arvioitava samalla tavoin kuin muitakin pankkitoimilupaa hakevia laitoksia, ja toisaalta sen, että sijoituspalveluyritykset ovat ennen luottolaitostoimiluvan saamista olleet kansallisten valvontaviranomaisten määräämien vakavaraisuusvaatimusten kohteena.

2.1.2.4 IMAS-verkkopalvelu

IMAS-verkkopalvelu sujuvoittaa valvojien ja valvottavien laitosten tai kolmansien osapuolten välistä yhteydenpitoa ja tietojenvaihtoa. Se on osa valvontamenettelyjen digitalisointistrategiaa ja kattaa koko valvontasyklin^[50].

Vuonna 2022 IMAS-verkkopalveluun siirrettiin loputkin toimilupamenettelyt eli toimilupahakemukset, toimiluvan vapaaehtoinen peruminen ja rahoitusalan holding-yhtiöiden toimilupien ja poikkeuslupien myöntäminen. Huomattava osa sopivuuden ja luotettavuuden arvioinneista käsitellään edelleen IMAS-verkkopalvelun kautta.

2.2 Sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyt

Vuonna 2022 EKP:n pankkivalvonnalle ilmoitettiin yhteensä 2 445 sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyä, jotka olivat ylimmän hallintoelimen jäsenten, keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden ja EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitsevien sivuliikkeiden johdon jäsenten henkilökohtaisia arviointeja sekä hallintoelimen jäsenmäärän lisäämishakemuksia (taulukko 5).

Taulukko 5

EKP:lle ilmoitetut sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyt

Noin 67 % kaikista vuonna 2022 tehdyistä sopivuuden ja luotettavuuden arvioinneista koski valvontatehtävissä toimivia ylimmän hallintoelimen jäseniä ja 27 % johtotehtävissä toimivia jäseniä. Loput arvioinnit jakautuivat seuraavasti: keskeisistä toiminnoista vastaavat henkilöt (4 %), EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitsevien sivuliikkeiden johdon jäsenet (1 %) ja hallintoelimen jäsenmäärän lisäämishakemukset (1 %).

Vuonna 2019 alkanut positiivinen kehitys jatkui, kun sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyjen kokonaiskäsittelyaika lyheni keskimäärin 102 päivään. Se oli siis lyhyempi kuin neljän kuukauden enimmäisaika, joka on määritetty ESMAn ja EPV:n yhteisissä ohjeissa ylimmän hallintoelimen jäsenten ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden sopivuuden arviointia varten (EBA/GL/2021/06, kohta 179).

2.2.1 Muutokset sopivuuden ja luotettavuuden arvioinneissa

Vuonna 2022 EKP totesi 32 prosentissa sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyistä, että yhden tai useamman kriteerin täyttyminen ei ollut täysin selvää. Edellisten vuosien tapaan kysymyksiä herättivät tavallisimmin mahdolliset eturistiriidat sekä se, onko arvioitavalla henkilöllä tehtävän hoitamiseen tarvittava kokemus ja riittävästi aikaa. Tällaisissa tapauksissa EKP esitti kysymysten selvittämiseksi merkittäville laitoksille liitännäisehtoja, joista 58 oli ehtoja, 225 velvoitteita ja 95 suosituksia. EKP:n liitännäisehtoja koskevia linjauksia tarkistettiin vuonna 2022 (ks. kehikko 5).

Jos tietyn henkilön soveltuvuudesta ylimmän hallintoelimen jäseneksi tai keskeisistä toiminnoista vastaavaksi henkilöksi herää vakavia epäilyksiä, on tavallista, että hakija peruuttaa hakemuksen. Tällaisessa tapauksessa EKP:n kielteinen päätös sopivuuden ja luotettavuuden arviointimenettelyssä voidaan ehkäistä pankin kanssa käytävällä valvontadialogilla. Vuonna 2022 kaikkiaan 16 hakemusta peruutettiin tällaisen valvontadialogin seurauksena.

EKP toteutti myös 15 uudelleenarviointia, jotka koskivat pankkien ylimmän hallintoelimen jäseniä. Seitsemän niistä liittyi mainekysymyksiin ja neljä rahanpesun torjuntaa koskeviin puutteisiin. Uudelleenarvioinnit johtivat neljän hallintoelimen jäsenen eroamiseen.^[51] Ylimmän hallintoelimen jäsenten sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnissa otettiin huomioon myös rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä tietoja 23 hakemuksen kohdalla.

Monimuotoisuuden edistämiseksi valvottavissa pankeissa EKP tarkastelee myös hallintoelimen sopivuutta kokonaisuutena ja kiinnittää huomiota esimerkiksi sukupuolijakaumaan sekä kokemuksen ja taustan vaihtelevuuteen. Tässä yhteydessä EKP viittaa päätöksissään asiaankuuluviin havaintoihin moninaisuudesta ja asettaa liitännäisehtoja kansallisen lain niin salliessa.

Sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnin tehostamiseksi EKP kehittää edelleen tietojärjestelmiään. Vuoden 2022 loppuun mennessä kaikki eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvat maat olivat aloittaneet IMAS-verkkopalvelun käytön. Verkkopalvelun kautta merkittävät laitokset voivat toimittaa sopivuuden ja luotettavuuden arviointihakemuksensa ja seurata niiden tilaa lopulliseen päätökseen asti. Vuonna 2022 IMAS-verkkopalvelun käyttö sopivuuden ja luotettavuuden arviointihakemusten tekemiseen lisääntyi 84 prosentista 89 prosenttiin, mikä nopeutti näiden menettelyjen käsittelyaikaa yleisesti. EKP haluaa edelleen edistää kaikkien merkittävien laitosten IMAS-verkkopalvelun käyttöä.

Lisäksi merkittäviä edistysaskeleita otettiin Heimdall-sovelluksen käytössä. Sovellus lukee automaattisesti pankkien hakulomakkeet ja ilmoittaa mahdollisista ongelmista, mikä sujuvoittaa sopivuuden ja luotettavuuden arviointiprosessia. Tekstintunnistusta, konekäännöstä ja data-analytiikkaa käyttävä sovellus vähentää manuaalista työtä ja inhimillisten erehdysten mahdollisuutta.

2.3 Väärinkäytösepäilyt ja valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt

2.3.1 Valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt

Valvontapäätösten täytäntöönpanoa ja seuraamusmenettelyiden määräämistä koskevat valtuudet jakautuvat YVM-asetuksen ja YVM-kehysasetuksen mukaan EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten välillä epäillyn rikkomuksen luonteen, vastuussa olevan henkilön ja käytettävien toimenpiteiden perusteella (ks. EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomus 2014). EKP:n määräämät seuraamukset julkaistaan EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla. Lisäksi niillä julkaistaan kansallisten valvontaviranomaisten EKP:n pyynnöstä määräämät seuraamukset.

Vuonna 2022 EKP käsiteltävänä oli kymmenen seuraamusmenettelyä, joista kahdeksassa annettiin päätös (taulukko 6).

Taulukko 6

EKP:n valvontapäätösten täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyt vuonna 2022

Kaikista kymmenestä vuonna 2022 käsittelyssä olleesta seuraamusmenettelystä kahdeksan liittyi suoraan sovellettavan EU:n lainsäädännön (EKP:n päätökset ja asetukset mukaan lukien) rikkomusepäilyyn, jonka kohteena oli merkittävä laitos. Kuudessa näistä menettelyistä EKP määräsi sakkoja yhteensä 12 240 000 euroa. Niistä kolmessa vahvistettiin alun perin vuonna 2018 annetut päätökset, jotka Euroopan unionin tuomioistuin osittain kumosi vuonna 2020. Kaksi menettelyä jatkui vuodelle 2023.

Loput kaksi vuonna 2022 käsittelyssä ollutta menettelyä koskivat vakavaraisuusdirektiivin toimeenpanevan kansallisen lainsäädännön rikkomusepäilyjä ja merkittävän omistusosuuden hankkimista kahdessa vähemmän merkittävässä laitoksessa. Niissä EKP siirsi asian kansallisten valvontaviranomaisten käsiteltäväksi.

EKP:n täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyjen kohteena olleiden rikkomusepäilyjen aiheet vuonna 2022 on esitetty kaaviossa 21.

Kaavio 21

Täytäntöönpano- ja seuraamusmenettelyjen kohteena olleet rikkomusepäilyt vuonna 2022

Vuonna 2022 yksi kansallinen valvontaviranomainen aloitti seuraamusmenettelyjä EKP:n pyynnöstä ja määräsi kansallisen lainsäädännön nojalla kolme sakkoa, joiden yhteismäärä oli 6 000 euroa.

Jos EKP:llä on aihetta epäillä rikosta, se pyytää asiaankuuluvaa kansallista valvontaviranomaista saattamaan asian viranomaisten käsiteltäväksi tutkintaa ja mahdollisia rikosoikeudellisia syytetoimia varten kansallisen lain mukaisesti. Vuonna 2022 EKP teki yhden tällaisen pyynnön kansalliselle valvontaviranomaiselle.

Yksityiskohtaiset tiedot ja kattavat tilastot vakavaraisuusvaatimusten rikkomuksiin liittyvistä seuraamusmenettelyistä, joita EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset ovat toteuttaneet vuonna 2022, esitetään ”Annual Report on Sanctioning Activities in the SSM in 2022” ‑julkaisussa. Se julkaistaan EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla vuoden 2023 toisella neljänneksellä.

2.3.2 Väärinkäytösepäilyjen ilmoittaminen

YVM-asetuksen artiklan 23 mukaan EKP:n vastuulla on varmistaa, että käytössä on tehokkaita mekanismeja, joilla kuka tahansa voi ilmoittaa epäilyksensä pankkivalvontaa koskevan EU-lainsäädännön rikkomisesta (ns. ”whistleblowing”). EKP onkin luonut ilmoitusmenettelyn, jossa väärinkäytöksistä voidaan ilmoittaa EKP:n pankkivalvontasivuilla olevalla verkkolomakkeella.

EKP käsittelee verkkolomakkeella tai muiden kanavien (esimerkiksi sähköpostin tai kirjepostin) kautta ilmoitetut väärinkäytösepäilyt ehdottoman luottamuksellisesti ja ottaa niitä käsitellessään huomioon kaikki käytettävissä olevat tiedot.

Vuonna 2022 EKP:lle tehtiin 204 ilmoitusta väärinkäytösepäilyistä, mikä on 34 % edellisvuotta enemmän. Ilmoituksista 86 liittyi epäilyihin pankkivalvontaa koskevan EU-lainsäädännön rikkomisesta, ja niistä 78 kuului EKP:n ja kahdeksan kansallisen valvontaviranomaisen toimivaltuuksien piiriin. Valtaosa lopuista ilmoituksista liittyi muiden kuin vakavaraisuusvaatimusten rikkomuksiin (esimerkiksi kuluttajansuojaan), eivätkä ne siis olleet väärinkäytösepäilyjä.

EKP:n toimivaltuuksien piiriin kuuluvat väärinkäytösepäilyt koskivat useimmiten hallintoon liittyviä seikkoja (90 % ilmoituksista) sekä puutteita omien varojen ja pääomavaatimusten laskennassa (5 % ilmoituksista). Väärinkäytösepäilyjen aihejakauma on esitetty kaaviossa 22 Hallintoon liittyvissä ilmoituksissa yleisimpinä aiheina olivat riskienhallinta ja sisäinen valvonta, ylimmän hallintoelimen toiminnot, sopivuus- ja luotettavuusvaatimukset sekä organisaatiorakenne.^[52]

Kaavio 22

EKP:lle toimitetut ilmoitukset väärinkäytösepäilyistä

(prosentteja)

Väärinkäytösepäilyjä koskevien ilmoitusten sisällöstä tiedotettiin asiaankuuluville yhteisille valvontaryhmille. Verkkolomakkeen kautta saadut tiedot käsiteltiin asianmukaisesti, ja EKP jatkoi niiden seurantaa tarvittaessa osana valvontatehtäviään.

Tärkeimmät jatkotoimet, joihin ryhdyttiin pankkivalvontaa koskevan EU-lainsäädännön rikkomusepäilyistä vuonna 2022 tai aiemmin tehtyjen ilmoitusten perusteella, olivat seuraavat:

• asiakirja- tai selvityspyyntö valvottavalle laitokselle (52 % tapauksista)
• sisäinen arviointi saatujen asiakirjojen perusteella (36 % tapauksista)
• sisäisen tarkastuksen tai paikalla tehtävän tarkastuksen järjestämispyyntö (7 % tapauksista)
• epäillyn henkilön tai epäiltyjen henkilöiden haastattelu (5 % tapauksista).

3 Osallistuminen kriisinhallintajärjestelyihin

3.1 Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vaikutus valvottaviin pankkeihin – kriisinratkaisutapaukset vuonna 2022

Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan aiheuttama geopoliittinen tilanne vaikutti sekä merkittäviin että vähemmän merkittäviin laitoksiin. Joidenkin pankkien kohdalla tarvittiin kriisinratkaisukehyksessä määritettyjä toimia, jotka osoittautuivatkin tehokkaiksi.

3.1.1 Sberbank Europe AG:n kriisinratkaisu

EU:n lainsäädännössä määritettyjen kriisinratkaisukehyksen nojalla EKP voi yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa kuultuaan todeta, että jokin pankki on kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa. EKP totesi 28.2.2022, että itävaltalainen merkittävä laitos Sberbank Europe AG ja sen kaksi pankkiunionissa toimivaa tytäryhtiötä, kroatialainen Sberbank d.d. ja slovenialainen Sberbank banka d.d., olivat kykenemättömiä tai todennäköisesti kykenemättömiä jatkamaan toimintaansa yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen artiklan 18 kohdan 1 alakohdan a ja kohdan 4 alakohdan c^[53] mukaisesti, sillä niiden likviditeettiasema oli heikentynyt peruuttamattomasti.^[54]

3.1.1.1 Kykenemättömäksitoteamista edeltäneet vaiheet

Venäjän 24.2.2022 Ukrainassa aloittamaan sotaan huipentuneet geopoliittiset jännitteet aiheuttivat kyseisille pankeille mainehaitan, joka johti huomattavaan talletusten ulosvirtaukseen. Sen seurauksena pankkien likviditeettiasema heikkeni nopeasti ja olennaisesti. Käytettävissä ei ollut keinoja, joilla likviditeettiasema olisi käytännössä voitu palauttaa ryhmittymän tasolla ja kussakin Sberbank Europe AG:n pankkiunionissa toimivan tytäryhtiön tasolla. EKP totesi 28.2.2022, että pankit eivät todennäköisesti kykene maksamaan erääntyviä lainojaan tai muita maksuvelvoitteitaan.

3.1.1.2 Yhteistyö ja tietojenvaihto yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja muiden viranomaisten kanssa

Geopoliittisten jännitteiden kärjistyttyä EKP tiivisti yhteistyötä kriisinratkaisuneuvoston kanssa ja ryhtyi valmisteleviin toimiin. Sberbank Europe AG:sta suoraan vastuussa olevat EKP:n ja kriisinratkaisuneuvoston työryhmät tekivät tiivistä yhteistyötä, ja EKP:n järjestämissä kriisinhallintakokouksissa pankin maksuvalmiustilanteesta keskusteltiin yksityiskohtaisesti kriisinratkaisuneuvoston edustajien kanssa. Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto kutsuttiin myös tarkkailijaksi niihin valvontaelimen kokouksiin, joissa tapausta käsiteltiin. Vastaavasti EKP:n edustaja osallistui tarkkailijana kaikkiin kriisinratkaisuneuvoston johdon istuntoihin, joissa tapausta käsiteltiin, ja myös siihen, jossa päätös kriisinratkaisutoimista tehtiin. EKP:n ja kriisinratkaisuneuvoston yhteistyö kriisitilanteen aikana oli tiiviistä ja tehokasta.

Koska Sberbank Europe AG:lla oli toimintoja useissa maissa, EKP teki yhteistyötä myös useiden kansallisten valvontaviranomaisten kanssa sekä EU:ssa että sen ulkopuolisissa maissa. Tämän yhteistyön perustana oli elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivissä säädetty yhteinen kriisinhallintakehys. Prosessia kuitenkin mutkisti eri maiden lainsäädännön epäyhtenäisyys.

3.1.1.3 Kykenemättömäksitoteamista seuraavat toimet

Kaksi päivää kestäneen moratorion jälkeen yhteinen kriisinratkaisuneuvosto teki 1.3.2022 kroatialaista ja slovenialaista tytäryhtiötä koskevat kriisinratkaisupäätökset ja päätöksen siitä, että Itävallassa toimivan emoyhtiön kohdalla ei tarvittu kriisinratkaisutoimia^[55]. Vielä samana päivänä EKP kehotti Itävallan rahoitusmarkkinaviranomaista nimittämään asiamiehen hoitamaan asiaa ja kieltämään Sberbank Europe AG:tä jatkamasta liiketoimintaansa. Kaikki kroatialaisen Sberbank d.d. ‑tytäryhtiön osakkeet siirrettiin Hrvatska Poštanska Banka d.d:lle (Croatian Postbank), ja kaikki slovenialaisen Sberbank banka d.d. ‑tytäryhtiön osakkeet siirrettiin Nova ljubljanska banka d.d.:lle (NLB d.d.). Sberbank Europe AG:n aiemmat tytäryhtiöt avautuivat normaalisti jälleen 2.3.2022, eivätkä tallettajien tai asiakkaiden palvelut keskeytyneet. Itävaltalainen emoyhtiö vältti maksukyvyttömyysmenettelyn ja aloitti toimet toimintansa vapaaehtoiseksi alasajamiseksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Sberbank Europe AG:n hallintoneuvosto hyväksyi 21.4.2022 selvitystilasuunnitelman, pankin lakkauttamisen ja selvitystilaan asettamisen sekä neljän ylimmän hallintoelimen jäsenen nimityksen selvitysasiamiehiksi, jotka se valtuutti hakemaan toimiluvan peruuttamista alasajotoimien päätteeksi. Syksyyn 2022 mennessä Sberbank Europe AG oli pääosin toteuttanut selvitystilasuunnitelman, myynyt suurimman osan varoistaan ja palauttanut lähes kaikkien tallettajien varat, ja se ilmoitti pankkitoimilupansa raukeamisesta joulukuussa 2022.

3.1.2 RCB Bank LTD:n kriisinratkaisu

RCB Bank LTD on kyproslainen pankki, jonka merkittävä osakkeenomistaja oli Venäjällä toimiva VTB-pankki.

Maaliskuussa 2022, kun Venäjälle oli määrätty pakotteita sen Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi, EKP antoi useita RCB Bank LTD:n toimintoja koskevia päätöksiä. Näillä päätöksillä EKP hyväksyi RCB Bank LTD:n lainasalkun osittaisen myynnin Hellenic Bank Public Company Ltd:lle, rajoitti RCB Bank LTD:n liiketoimintaa kieltämällä siltä uusien talletusten vastaanottamisen, uusien lainojen myöntämisen tai uusia investointien tekemisen sekä nimitti väliaikaisen asiamiehen tekemään yhteistyötä pankin ylimmän johdon kanssa ja seuraamaan tarkasti sen likviditeetti- ja pääomatilannetta.

Muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi RCB Bank LTD joutui tarkistamaan liiketoimintastrategiansa ja tekemään päätöksen pankkitoiminnan vapaaehtoisesta alasajosta, jossa tavoitteena oli palauttaa tallettajien varat täysimääräisesti ja hakea prosessin päätteeksi pankkitoimiluvan peruuttamista.^[56] Syksyyn 2022 mennessä RCB Bank LTD oli palauttanut, siirtänyt tai muuntanut kaikki hallussaan olleet talletukset ja hakenut pankkitoimilupansa perumista, minkä EKP hyväksyi 22.12.2022 antamassaan päätöksessä^[57].

3.2 Yhteistyö yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa

Vuonna 2022 EKP:n pankkivalvonnan ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston yhteistyö jatkui tiiviinä kaikilla tasoilla. EKP:n pankkivalvonta kutsui kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan tarkkailijaksi niihin valvontaelimen kokouksiin, joissa käsiteltiin neuvoston toimivaltuuksiin liittyviä asioita. EKP:n edustaja osallistui vastaavasti tarkkailijana kriisinratkaisuneuvoston johdon istuntoihin ja täysistuntoihin. Myös EKP:n pääjohtaja ja kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja sekä molempien ylin ja keskijohto keskustelivat säännöllisesti yhteisistä asioista, joita olivat esimerkiksi kriisinratkaisuneuvoston ja EKP:n välisen yhteisymmärryspöytäkirjan päivittäminen, elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmat sekä kriisinhallintaan liittyvän politiikan linjaukset. Yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti molemmat osapuolet jakoivat keskenään hallinnassaan olevia laajoja tietoaineistoja, mikä auttoi vähentämään pankkeihin kohdistuvaa raportointirasitetta.

Vuonna 2022 EKP:n pankkivalvonta ja kriisinratkaisuneuvosto aloittivat solmimansa yhteisymmärryspöytäkirjan toisen tarkistuksen. Sen tarkoituksena on hyödyntää viime vuosina kertynyttä kokemusta sekä ottaa huomioon uusi lainsäädäntö ja uudet yhteistyöalueet. Tavoitteena on myös tehostaa EKP:n pankkivalvonnan ja kriisinratkaisuneuvoston välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Lisäksi EKP osallistui aiempien vuosien tapaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston järjestämään kriisitilanteen simulointiharjoitukseen sekä Trilateral Principal Level Exercise ‑harjoitukseen, jossa olivat mukana Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja pankkiunioniin osallistuvien maiden kriisinratkaisusta ja valvonnasta vastaavat viranomaiset, keskuspankit ja valtiovarainministeriöt. Näiden säännöllisten harjoitusten tarkoitus on lisätä ymmärrystä kunkin alueen toteuttamista kriisinhallintajärjestelyistä sekä parantaa kansainvälisen kriisinratkaisun suunnittelua ja käytäntöjä.

Keskeisenä yhteistyömuotona oli edelleen säännöllinen yhteydenpito EKP:n yhteisten valvontaryhmien ja kriisinratkaisuneuvoston sisäisten kriisinratkaisuryhmien välillä. Erityisen tiivistä yhteistyötä tehtiin EKP:n kriisinhallintakehykseen kuuluvien laitosten kohdalla eli sellaisten laitosten kohdalla, joiden taloudellinen tilanne on heikkenemässä. Näin haluttiin varmistaa pankkivalvonnasta ja kriisinratkaisusta vastaavien viranomaisten saumaton toiminta kriisitilanteessa (ks. myös osa 3.1).

Sovellettavan lainsäädännön mukaisesti EKP:n pankkivalvonta kuuli yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa merkittävien laitosten toimittamista elvytyssuunnitelmista ja otti neuvoston näkemykset huomioon arvioidessaan suunnitelmia ja laatiessaan laitoksille toimitettavaa palautetta. Neuvoston näkemykset koskivat esimerkiksi sitä, miten MREL-vaatimuksiin liittyvien elpymisindikaattorien kynnysarvot olisi syytä kalibroida, sekä elvytysvaihtoehtojen vaikutusta pankkien purkamismahdollisuuksiin.

Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto kuuli EKP:n pankkivalvontaa kriisinratkaisusuunnitelmien luonnoksista kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen mukaisesti. Aiempien vuosien tapaan kuulemisessa käsiteltiin esimerkiksi omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja (MREL) koskevia vähimmäisvaatimuksia ja niitä koskevia vapautuksia sekä arvioita purkamis- ja uudelleenjärjestelymahdollisuuksista. Lisäksi kriisinratkaisuneuvosto kuuli EKP:tä kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten esittämistä, kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen artiklan 12 kohdan d alakohdan 5 mukaisista pyynnöistä. Aiempien vuosien tapaan kriisinratkaisuneuvosto kuuli EKP:n pankkivalvontaa ehdotuksesta merkittäviltä laitoksilta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon etukäteen kerättävien maksuosuuksien laskennasta. EKP arvioi kriisinratkaisuneuvoston näkemyksiä valvontatehtäviensä kannalta ja merkittävien laitosten liiketoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta.

3.3 Vähemmän merkittävien laitosten kriisinhallinta

Vähemmän merkittävien laitosten kriisinhallinta edellyttää kansallisen valvontaviranomaisen ja EKP:n välistä vahvaa yhteistyötä. Vaikka vastuu vähemmän merkittävien laitosten suorasta valvonnasta kuuluukin kansallisille valvontaviranomaisille, intensiivisempää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa tarvitaan silloin, kun jonkin vähemmän merkittävän laitoksen arvioidaan olevan lähellä elinkelvottomaksi toteamista. Tällöin EKP, jonka toimivaltaan yhteiset menettelyt kuuluvat, harkitsee yhdessä kansallisen valvontaviranomaisen kanssa laitoksen toimiluvan perumista.

Vuonna 2022 EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset tekivät tiivistä yhteistyötä ja vaihtoivat tietoja useista vähemmän merkittävistä laitoksista, joiden taloudellisen tilanteen oli todettu heikenneen tai jotka todettiin kriisitapauksiksi. Kansalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat EKP:lle kahdeksan uutta tapausta, joissa vähemmän merkittävän laitoksen taloudellinen tilanne oli heikentynyt. Lisäksi EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset jatkoivat yhteistyötä 20:ssa taloudellisen heikkenemisen tapauksessa, joista yhdeksän edellytti erityisen kriisinhallintaryhmän perustamista. Sekä EKP:n että kansallisten viranomaisten edustajista koostuvat ryhmät varmistivat aiempien vuosien tapaan, että kriisitilanteen seuranta oli tiivistä ja että valvontatoimet ja -päätökset tehtiin oikea-aikaisesti ja koordinoidusti. Vuosille 2022–2023 laaditun vähemmän merkittäviä laitoksia koskevan työsuunnitelman pohjalta perustettiin EKP:n ja kansallisten viranomaisten yhteinen työryhmä, joka tarkastelee yhteistyötä vähemmän merkittäviä laitoksia koskevissa kriisitapauksissa ja pyrkii kehittämään sitä.

Kansalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat EKP:lle myös kolme vähemmän merkittävän laitoksen toimiluvan peruuttamiseen liittyvää tapausta. Kaikissa kolmessa tapauksessa EKP antoi päätöksen toimiluvan peruuttamisesta.

Vähemmän merkittävien laitosten taloudellisen tilanteen heikkenemisen tärkeimpinä syinä vuonna 2022 olivat elinkelvottomat liiketoimintamallit, heikkona pysynyt kannattavuus ja siitä seuranneet maksuvalmiusongelmat sekä hallinnon rakenteelliset puutteet (mukaan lukien riittämättömät rahanpesun torjunnan järjestelyt).

4 Laitosten välinen yhteistyö

4.1 Eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö

Vuonna 2022 pankkivalvonnan tärkeitä saavutuksia oli valvontatietojen siirtämistä yhteisen valvontamekanismin ulkopuolisille viranomaisille koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen. Uuden säädöksen^[58] mukaiset tiedonsiirron tarkastamista koskevat säännöt ovat entistä yksinkertaisemmat ja avoimemmat.

4.1.1 Yhteistyö muiden EU:n valvontaviranomaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden valvontaviranomaisten kanssa

4.1.1.1 EKP ja valvontakollegiot

Valvontaviranomaisten välinen hyvä yhteistyö sekä EU:ssa että sen ulkopuolella on olennainen edellytys rajat ylittävien pankkiryhmittymien tehokkaalle valvonnalle. EKP toimii konsolidointiryhmän valvojana niille merkittäville pankkiryhmittymille, joiden pääkonttori sijaitsee yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvassa maassa. EKP on emoyhtiöiden ja mahdollisten muissa maissa toimivien tytäryhtiöiden tai sivuliikkeiden valvonnasta vastaava yksinomainen valvoja sellaisten pankkiunioniin kuuluvien merkittävien pankkiryhmittymien osalta, joilla on rajat ylittävää toimintaa.

Jos merkittävällä ryhmittymällä on toimintoja pankkiunionin ulkopuolisissa maissa, EKP on mukana valvontakollegioiden työssä. Valvontakollegiot ovat pysyviä ja samalla joustavia työryhmiä, joiden kautta toteutetaan yhteistyö, koordinointi ja tietojenvaihto rajat ylittävien pankkiryhmittymien valvonnasta vastaavien ja siihen osallistuvien viranomaisten välillä. Valvontakollegioiden kautta EKP voi huolehtia valvontalinjausten ja -päätösten koordinoinnista ja varmistaa, että kaikilla saman rajat ylittävän pankkiryhmittymän valvontaan osallistuvilla viranomaisilla on yhtenäinen työohjelma. EKP perustaa valvontakollegioita tapauksissa, joissa se kotijäsenvaltion valvovan viranomaisen ominaisuudessa vastaa pankkiryhmittymän valvonnasta konsolidointiryhmän tasolla. Jos EKP on vastaanottavan jäsenvaltion valvova viranomainen ja huolehtii pankkiryhmittymän joidenkin laitosten yleisvalvonnasta, se osallistuu valvontakollegioihin kotijäsenvaltion valvontaviranomaisen kutsusta.

Vuonna 2022 EKP:n suorassa valvonnassa olevista pankeista kaikkiaan 43 pankin valvonta toteutettiin valvontakollegion kautta. EKP oli valvontakollegion kotijäsenvaltion valvoja 25 tapauksessa. Näistä 18 tapauksessa valvontakollegio koostui yksinomaan EKP:n pankkivalvonnan henkilöstöstä. Vastaanottavan jäsenvaltion valvovana viranomaisena EKP osallistui myös seitsemään valvontakollegioon sekä 11 sellaiseen valvontakollegioon, jotka olivat EU:n ulkopuolisten maiden viranomaisten perustamia. Lisäksi valvojan ja muiden valvontakollegioiden jäsenten välillä oli tehty 29 kirjallista yhteistyö- ja koordinointisopimusta luottamuksellisten tietojen tallentamisesta ja vaihdosta. EKP arvioi, että vuonna 2023 perustetaan noin kahdeksan uutta valvontakollegiota sovellettavan sääntelyn mukaisesti.

EU-lainsäädännön mukaisissa yhteistyövelvoitteissa (esim. ryhmittymään kuuluvien yhtiöiden määrittäminen, keskeisten talousindikaattorien vaihto toimivaltaisten viranomaisten välillä ja valvontakollegioiden valvontaohjelmat) yhteiset valvontaryhmät saavat tukea työryhmältä, jossa on mukana edustajia yksittäisten pankkien jatkuvasta valvonnasta vastaavista kolmesta pääosastosta. Työryhmän tarkoitus on myös edistää kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien menettelyjen yhtenäisyyttä ja jakaa parhaita valvontakäytäntöjä.

4.1.1.2 Yhteistyö pankkivalvontaan osallistumattomien EU-jäsenmaiden viranomaisten kanssa

EKP:n tavoitteena on entisestään tehostaa eurooppalaista valvontayhteistyötä edistämällä yhteistä valvontakulttuuria ja yhtenäistämällä valvontakäytäntöjä ja ‑menettelyjä. EKP solmikin vuonna 2022 monenvälisen yhteisymmärryspöytäkirjan kuuden yhteiseen valvontamekanismiin osallistumattoman EU-jäsenvaltion kanssa (Tšekki, Tanska, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsi) YVM-asetuksen artiklan 3 kohdan 6 mukaisesti. Yhteisymmärryspöytäkirjan tarkoituksena on tehostaa EKP:n ja näiden jäsenvaltioiden viranomaisten välistä yhteistyötä valvottavien laitosten ja niiden rajat ylittävien tytäryhtiöiden valvonnassa. Sillä pyritään myös varmistamaan kattavampi tietojenvaihto esimerkiksi kyberturvallisuushäiriöiden yhteydessä sekä tehostamaan yhteistyötä, jolla Euroopan pankkimarkkinoiden epäyhtenäisyyden riskiä kriisiaikoina voidaan vähentää.^[59] EKP:n pankkivalvonnan solmimat yhteisymmärryspöytäkirjat julkaistaan EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla.

4.1.1.3 Yhteistyö EU:n muiden rahoitusalan valvontaviranomaisten ja EU:n ulkopuolisten vakavaraisuusvalvojien kanssa

Finanssiryhmittymillä tarkoitetaan rahoitusryhmiä tai -alaryhmiä, jotka tarjoavat palveluita ja tuotteita rahoitusmarkkinoiden eri sektoreilla, kuten pankki-, vakuutus- ja investointisektoreilla. Jotkin näistä finanssiryhmittymistä ovat rahoitusmarkkinoiden suurimpia toimijoita ja kansainvälisiä palveluntarjoajia.

Finanssiryhmittymiä koskeva direktiivi edellyttää, että koordinaattorina toimiva viranomainen ja muut finanssiryhmittymien lisävalvonnasta vastaavat viranomaiset toteuttavat koordinaatiojärjestelyjä keskinäisen yhteistyönsä helpottamiseksi. EKP vastaa näistä koordinaatiojärjestelyistä sellaisissa ryhmissä, joissa se on emoyhtiön konsolidointiryhmän valvoja. Vuonna 2022 valvontaelin ja EKP:n neuvosto hyväksyivät 16 merkittävän laitoksen johtaman finanssiryhmittymän lisävalvontaa koskevat koordinaatiojärjestelyt.

Vuonna 2022 EKP jatkoi yhteistyön vahvistamista myös EU:n jäsenmaiden kansallisten markkinaviranomaisten kanssa. Tässä yhteydessä päivitettiin EKP:n ja Italian markkinaviranomaisen (Commissione Nazionale per le Società e la Borsa) välinen yhteisymmärryspöytäkirja.

Lisäksi EKP:n pankkivalvonta solmi kaksi yhteisymmärryspöytäkirjaa kolmansien maiden vakavaraisuusvalvojien kanssa, yhden Kanadan rahoituslaitosten valvonnasta vastaavan viranomaisen (Office of the Superintendent of Financial Institutions of Canada) kanssa ja yhden Japanin rahoituspalveluviranomaisen (Japanese Financial Services Agency) kanssa.

4.1.2 Kansainvälisen valuuttarahaston rahoitussektorin arviointiohjelmat

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi rahoitussektorin maakohtaisissa arviointiohjelmissa (Financial Sector Assessment Programs, FSAP-ohjelmat) kohdemaan rahoitussektoria kattavasti ja yksityiskohtaisesti.

IMF on selvittänyt euroalueen pankkivalvonta- ja kriisinratkaisurakenteita koko euroaluetta käsittelevässä arviointiohjelmassaan, joka julkaistiin vuonna 2018. EKP:n pankkivalvonta on toteuttanut valvontakäytännöissään monia arviointiohjelmassa annettuja suosituksia, ja EU-lainsäädännön muutoksia edellyttäviä suosituksia on käsitelty EU:n lainsäädäntöelimissä jo aiemmin ja käsitellään parhaillaankin. Seuraava koko euroaluetta koskeva rahoitussektorin arviointiohjelma on tarkoitus aloittaa vuonna 2024.

Vuonna 2022 IMF sai valmiiksi Saksan, Irlannin ja Suomen maakohtaiset arviointiohjelmat ja aloitti Belgian maakohtaisen arvioinnin. Näissä ohjelmissa arvioidaan pankkisektorin ulkopuolisia seikkoja, kuten kansallisen vakuutus- ja makrovakauskehysten toimintaa. Niihin sisältyy myös kokonaisvaltainen arviointi pankkien ongelmista, ja painopiste on niissä seikoissa, jotka kuuluvat vähemmän merkittävien laitosten valvonnasta tai rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien kansallisten viranomaisten toimivaltaan.

Pankkisektorin mikro- ja makrovakausvalvonnasta vastaavana viranomaisena EKP antaa panoksensa myös IMF:n vuosittaisiin lausuntoihin yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvien maiden talouden tilasta ja näkymistä. Lausunto perustuu IMF:n neljänteen sopimusartiklaan (ns. artikla IV ‑konsultaatiot).

4.2 Osallistuminen eurooppalaisen ja kansainvälisen sääntelyn kehittämiseen

4.2.1 Osallistuminen finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän työhön

Vuonna 2022 finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB) keskittyi koordinoimaan finanssipoliittisia reaktioita koronaviruspandemian jälkeiseen tilanteeseen ja Venäjän Ukrainassa aloittamaan sotaan, vahvistamaan muiden rahoituslaitosten kuin pankkien toteuttaman rahoituksenvälityksen häiriönsietokykyä, vastaamaan teknologisten innovaatioiden tuomiin haasteisiin ja puuttumaan rahoitusjärjestelmään kohdistuviin ilmastoriskeihin. Talous- ja rahoitusympäristön muutosten vuoksi FSB tehosti haavoittuvuustekijöiden seurantaa ja toteutti rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä vahvistavia toimia.

Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän jäsenenä EKP:n pankkivalvonta oli aktiivisesti mukana esimerkiksi seuraavissa tehtävissä: 1) kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien (G-SIB) vuosittainen määritys, jonka perustana on Baselin pankkivalvontakomitean erityisarviointi rajat ylittävien vastuiden kohtelusta pankkiunionissa, 2) valvonta- ja sääntelylinjauksiin liittyvä työ ilmastoriskien, ilmastoriskejä koskevien tietojen julkistamisen ja maakohtaisen ilmastoskenaarioanalyysin osalta, 3) julkinen kuuleminen kryptovaroihin liittyvää liiketoimintaa koskevista linjauksista ja 4) kyberhäiriötilanteiden raportoinnin yhtenäistämistä koskeva kuulemisasiakirja.

EKP:n pankkivalvonta osallistui vuoden mittaan FSB:n täysistuntoon ja myös normien toteuttamista käsittelevän komitean ja sääntely- ja valvontayhteistyökomitean kokouksiin. Se osallistui myös kriisinratkaisun johtoryhmän ja alueellisen neuvoa-antavan Euroopan ryhmän kokouksiin.

EKP:n pankkivalvonta osallistuu jatkossakin finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän työhön erityisesti yllä mainituilla alueilla. EKP:n ja FSB:n yhteistyökohteita ovat myös ulkoisiin palveluntarjoajiin liittyvät riskit ja ulkoistamisen ongelmat, yhteistyössä Baselin pankkivalvontakomitean kanssa toteutettava maailmanlaajuinen pankkien stressitesti ja G20-ryhmän arvopaperistamiskehyksen uudistusten vaikutusarviointi.

4.2.2 Osallistuminen Basel-sääntelyprosessiin

Vuonna 2022 EKP antoi jälleen merkittävän panoksensa Baselin pankkivalvontakomitean työskentelyyn. Se osallistui aktiivisesti useisiin työryhmiin asiantuntijana ja teki yhteistyötä pankkivalvontakomitean jäsenten kanssa EU:ssa ja muualla maailmassa.

Työryhmien merkittäviä virstanpylväitä olivat ensiksikin erityisarviointi, jossa selvitettiin rajat ylittävien vastuiden kohtelua pankkiunionissa kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien arviointimenettelyn yhteydessä ja otettiin huomioon pankkiunionissa tapahtunut kehitys^[63]. Toiseksi julkaistiin rahoitusjärjestelmään kohdistuvien ilmastoriskien tehokkaan hallinnan ja valvonnan periaatteet, joiden tavoitteena on edistää tällä saralla sekä pankkien riskienhallintaa että valvojien menettelyjä. Kolmanneksi julkaistiin pankkien kryptovarojen vakavaraisuuskohtelua koskeva kansainvälinen standardi. Neljäntenä virstanpylväänä julkaistiin jo toinen raportti, jossa arvioitiin toimeenpantujen Basel-uudistusten vaikutusta ja tehoavuutta pääomapuskurien käyttökelpoisuuteen ja syklisyyteen.

Lisäksi EKP osallistui Baselin pankkivalvontakomitean ydinperiaatteita arvioivaan työryhmään, jonka tehtävänä on arvioida tehokkaan pankkivalvonnan ennakkoedellytyksiin, ydinperiaatteisiin ja arviointimenettelyihin mahdollisesti tarvittavia muutoksia.

EKP osallistui useisiin Baselin pankkivalvontakomitean järjestämiin kokouksiin, joissa käsiteltiin globaalin pankkijärjestelmän riskejä ja haavoittuvuuksia ja Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vaikutuksia.

EKP toimi myös toisena puheenjohtajana Baselin pankkivalvontakomitean työryhmässä, joka käsittelee ilmastoon liittyviä talouden riskejä, sekä yhteisten vakavaraisuusstandardien kehittämisestä ja toteutuksesta vastaavassa työryhmässä. EKP järjesti lokakuussa 2022 viimeksi mainitun työryhmän kokouksen Frankfurtissa. Kyseessä oli sen ensimmäinen lähikokous sitten pandemian puhkeamisen.

4.2.3 Osallistuminen Euroopan pankkiviranomaisen työhön

EKP:n pankkivalvonta teki jälleen tiivistä yhteistyötä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) kanssa Euroopan pankkisektorin valvonnan yhtenäisyyden, luottolaitosten turvallisuuden ja vakauden sekä koko rahoitusjärjestelmän vakauden edistämiseksi. Stressitestejä koskeva vahva yhteistyö jatkui vuonna 2022, ja EKP osallistui vuoden 2023 EU:n laajuista stressitestipakettia koskevaan työhön. EKP osallistui myös Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) sääntelytyöhön antamalla panoksensa ja tukensa useissa hankkeissa. Se oli esimerkiksi mukana laatimassa EPV:n ohjeita, kuten rahoitustoiminnan korkoriskiä koskevia ohjeita sekä muusta kuin kaupankäyntitoiminnasta johtuvan luottomarginaaliriskin hallintaa koskevia ohjeita. Lisäksi EKP oli EPV:n yhteistyökumppanina Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin liittyvässä työssä ja seurasi siitä aiheutuvia riskejä, energiamarkkinoiden volatiliteettia sekä pakotteiden ja sodan vaikutuksia talouteen. Aiempien vuosien tapaan EKP antoi nytkin panoksensa EPV:n työhön sen valmistellessa valvontateknologiaa ja kryptovarojen markkinoita sekä finanssialan digitaalista häiriönsietokykyä koskevia asetusehdotuksia.

Euroopan pankkiviranomainen toteutti vuonna 2022 EU:n laajuisen avoimuutta lisäävän kartoituksen, jonka toteuttamiseen EKP myötävaikutti varmistamalla yhteensä 98 merkittävän laitoksen täsmällisten valvontatietojen oikea-aikaisen saatavuuden. Kartoituksesta saatiin yksityiskohtaista tietoa eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvista pankeista.

EKP oli tänäkin vuonna tarkkailijana EPV:n rahanpesun ja terrorismin torjuntaa käsittelevässä komiteassa. Se osallistui myös useisiin työryhmiin ja tarjosi pankkivalvonta-asiantuntemustaan eri aiheita koskevien säännöstöjen kehitystyöhön. Niitä olivat esimerkiksi EPV:n ohjeet yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta vakavaraisuusvalvojien, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä valvovien viranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten välillä sekä valvojan arviointiprosessin päivitetyt ohjeet, jotka opastavat vakavaraisuusvalvojia huomioimaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskit valvojan arviointiprosessissa. Ohjeiden valmistuttua EKP toteutti lainsäädäntökehyksen edellyttämät muutokset ja otti tarpeen mukaan käyttöön uusia sisäisiä menettelyjä (ks. kehikko 8).

EKP laati yhdessä Euroopan pankkiviranomaisen ja muiden sidosryhmien kanssa ehdotuksen yhteisestä neuvoa-antavasta ja koordinoivasta komiteasta, jonka perustamista oli kaavailtu EPV:n toteutettavuustutkimuksessa. Komitean tarkoituksena on edistää yhtenäisen, pankkien raportointirasitetta vähentävän raportointijärjestelmän valmistelua. Kansallisille valvontaviranomaisille järjestettiin kaksi työpajaa (18.11. ja 1.12.2022), joista jälkimmäiseen osallistui myös pankkitoimialan edustajia. Kaikki osallistujat ilmaisivat vahvan tukensa ehdotukselle. Odotettavissa on, että komitea perustetaan ja sen toimivaltuudet ja työsuunnitelma määritetään vuonna 2023.

Valvontaviranomaisten on ilmoitettava EPV:lle, noudattavatko ne EPV:n ohjeita ja suosituksia, tai perusteltava niiden noudattamatta jättäminen. Vuonna 2022 EKP:n pankkivalvonta ilmoitti EPV:lle noudattavansa 15 ohjetta. Lisätietoja on EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla. EKP:n pankkivalvonta on aina ilmoittanut noudattavansa tai aikovansa noudattaa kaikkia sovellettavia EPV:n tai kolmen Euroopan valvontaviranomaisen (ESA) ohjeita ja suosituksia.

5 EKP:n pankkivalvontaorganisaatio

5.1 Tilivelvollisuuden täyttäminen

Tämä vuosittain julkaistava toimintakertomus on yksi tärkeimmistä kanavista, joiden kautta EKP:n pankkivalvonta toteuttaa tilivelvollisuuttaan Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle. EKP:n pankkivalvontatehtäviltä edellytettävästä tilivelvollisuudesta ja avoimuudesta on säädetty YVM-asetuksessa. EKP:lle on erittäin tärkeää ylläpitää ja soveltaa täysimääräisesti tilivelvollisuuskehystä, joka on tarkemmin määritetty Euroopan parlamentin ja EKP:n välisessä toimielinten sopimuksessa sekä Euroopan unionin neuvoston ja EKP:n välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa.

Vuonna 2022 valvontaelimen puheenjohtaja vieraili ensimmäistä kertaa koronaviruspandemian jälkeen henkilökohtaisesti Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan kokouksessa Brysselissä. Valvontaelimen puheenjohtaja esitteli 31.3.2022 valiokunnalle EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomuksen vuodelta 2021 ja osallistui kahteen sääntömääräiseen kuulemiseen 30.6. ja 1.12.2022. Keskeisiä aiheita olivat Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan aiheuttamat riskit rahoitussektorille, makrotalouden tilanne, nopea inflaatio, rahapolitiikan normalisoituminen ja energiakriisi. Keskusteltavina olivat myös pankkiunionin lujittaminen sekä Basel III ‑säännöstön uudistusten käyttöönotto, EKP:n pankkivalvonnan ohjelma ilmastonmuutoskysymysten sisällyttämiseksi valvontaan ja kryptovaroihin perustuvien palveluiden valvonta.

Vuonna 2022 EKP:n pankkivalvonta julkaisi kuusi vastausta Euroopan parlamentin jäsenten pankkivalvontaa koskeviin kirjallisiin kysymyksiin. Kaikki vastaukset on julkaistu. Vastauksissa käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan vaikutus pankkisektoriin, ilmasto- ja ympäristöriskit sekä asuntolainojen korot.

Lisäksi EKP toimitti Euroopan parlamentille toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti valvontaelimen kokousten pöytäkirjat ja valvontaelimen järjestämien seminaarien tiivistelmät.

EKP:n pankkivalvonta toteutti tilivelvollisuuttaan myös vastaamalla Euroopan parlamentin päätöslauselmassa pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2021 esitettyihin kommentteihin ja ehdotuksiin. Vastauksessaan^[71] EKP kommentoi etenkin Euroopan pankkijärjestelmän yleistä tilaa, digitaalisen euron vaikutusta, rahoitusalan sukupuolijakaumaa, ilmasto- ja ympäristöriskejä, asuntolainojen ja pk-yritysten lainojen korkoja, rahanpesun torjuntaa, pankkivalvonnan läpinäkyvyyttä ja pankkiunionin loppuun saattamista.

Vuonna 2022 yhteydenpitoon EU:n neuvoston kanssa kuului myös kaksi tilaisuutta (4.4. ja 7.11.), joissa valvontaelimen puheenjohtaja vaihtoi näkemyksiä euroryhmän kanssa. Ennen näitä keskusteluja EKP julkaisi yhteenvedon aiheisiin liittyvistä pankkivalvonnan toimista^[72]. Euroryhmän kanssa käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi Euroopan pankkijärjestelmän tila poikkeuksellisessa taloudellisessa ja geopoliittisessa tilanteessa vuonna 2022 sekä valvontaprioriteetit.

Vuonna 2022 EKP teki aktiivisesti yhteistyötä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa pankkivalvontaa koskevien tarkastusten yhteydessä. Meneillään olevassa aikataulun mukaan vuoden 2023 aikana valmistuvassa tarkastuksessa selvitetään EKP:n toteuttaman valvonnan tehokkuutta pankkien järjestämättömien saamisten osalta.

Aiemmin valmistuneiden, seurantavaiheeseen ehtineiden tarkastusten tietojenvaihtoa edisti EKP:n ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2019 solmima yhteistyöpöytäkirja. EKP seuraa aktiivisesti, miten Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten toteutus etenee, ja myös tilintarkastustuomioistuin seuraa aiemmin antamiensa suositusten noudattamista. Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuin toteuttikin seurantatarkastuksen siitä, miten EKP on pyrkinyt toteuttamaan aiempien, yhteistä valvontamekanismia ja kriisinhallintaa koskeneiden tarkastusten suosituksia^[73]. Kriisinhallintaa koskevan seurantatarkastuksen tulokset esitettiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa EU:n talousarvion tuloksellisuudesta, joka julkaistiin marraskuussa 2022^[74].

5.2 Avoimuus ja viestintä

Pankkivalvonta tukeutuu viestinnässään vahvasti digitaalisiin kanaviin ja alustoihin, joiden avulla tietoja voidaan jakaa oikea-aikaisesti, avoimesti ja tehokkaasti. Suurelle yleisölle suunnatun viestinnän parantamiseksi EKP käytti edelleen visuaalisia keinoja ja kiinnitti huomiota tekstien selkeyteen ja saavutettavuuteen. Esimerkiksi kuvakarusellien, videoiden, podcastien ja blogikirjoitusten avulla selvennettiin pankkivalvontaa ja pankkien toimintaa erilaisista taustoista tuleville yleisöille.

Näillä keinoilla voitiin myös vahvistaa puheiden, haastattelujen ja muiden perinteisten välineiden kautta välitettyjä avainviestejä. Vuonna 2022 valvontaelimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja pitivät 26 puhetta ja EKP:n edustajat valvontaelimessä 13 puhetta. Yhteensä he antoivat 29 haastattelua tiedotusvälineille ja julkaisivat yhdeksän blogi- ja mielipidekirjoitusta. Lisäksi valvontaelimen puheenjohtaja piti lehdistötilaisuuden, jossa käsiteltiin vuoden 2021 valvojan arviointiprosessin eli SREP-prosessin tuloksia. EKP:n pankkivalvonta julkaisi kolme podcast-jaksoa, 23 lehdistötiedotetta ja muuta julkaisua, esimerkiksi kirjeitä Euroopan parlamentin jäsenille, oppaita pankeille sekä valvontatilastoja. Neljännesvuosittainen Supervision Newsletter ‑uutiskirje, jolla on yli 9 000 tilaajaa, tarjosi tänäkin vuonna ajantasaista tietoa meneillään olevista valvontahankkeista ja niiden tuloksista.

EKP:n pankkivalvonta julkaisi vuonna 2022 ensimmäisen ilmastoriskeihin liittyvän stressitestin kokonaistulokset ja käynnisti julkisen kuulemisen merkittävää omistusosuutta koskevia menettelyjä käsittelevästä ohjeluonnoksesta. EKP osallistui myös nopeaa toimintaa vaativien kriisitilanteiden ratkaisemiseen, esimerkiksi huolehtimalla avoimesta tiedottamisesta Sberbank Europe AG:n toimintakyvyttömäksi toteamista koskevassa prosessissa. Aiempien vuosien tapaan EKP:n pankkivalvonta tiedotti myös tapauksista, joissa valvottaville pankeille oli määrätty seuraamuksia. EKP ja yhteinen kriisinratkaisuneuvosto pitivät ensimmäisen yhteisen konferenssin, jonka esitelmissä ja asiantuntijapaneeleissa käsiteltiin pankkiunionin kehittämisen vuosikymmentä, operatiivista häiriönsietokykyä, kriisinhallintaa ja pankkitoiminnan tulevaisuutta.

EKP järjesti kaksi Banking Supervision Market Contact Group ‑yhteistyöryhmän kokousta, joissa EKP:n pankkivalvonnalla ja pankkisektoriin erikoistuneilla markkina-ammattilaisilla koko toimialan laajuudelta oli tilaisuus käydä keskustelua. Yhteistyöryhmän keskusteluissa käsiteltiin muun muassa Euroopan pankkisektorin riskinäkymiä.

Vuonna 2022 EKP sai vastattavakseen 1 007 pankkivalvontaa koskevaa yleisökysymystä. Kysymysten aiheina olivat yleiset valvontaan liittyvät seikat, pankkeja koskevat valitukset tai EU-lainsäädännön rikkomusepäilyt, toimiluvat, ilmastoriskejä koskeva stressitesti sekä reagointi Venäjän hyökkäyssotaan. Vierailijakeskuksensa kautta EKP järjesti pankkivalvonnasta kuusi esitelmätilaisuutta, joihin saapui 182 kuulijaa, ja viisi etätilaisuutta, joita seurasi 187 osallistujaa. Lisäksi se esitteli 963 kävijälle (617 paikalla ja 346 etänä) EKP:n avaintehtävät ja eurooppalaisen pankkivalvonnan perusteet.

5.3 EKP:n pankkivalvonnan henkilöstö

5.3.1 Rekrytointi

EKP:n pankkivalvonnan yleisenä käytäntönä on ilmoittaa avoimista työpaikoista ensin sisäisesti. Poikkeuksena tästä ovat aloitustason paikat, joista ilmoitetaan julkisesti. Vuonna 2022 pankkivalvonta rekrytoi 24 ulkopuolista hakijaa pitempiaikaisiin tehtäviin.

Kaavio 23

Nimitykset henkilöstöryhmittäin vuonna 2022

Ensimmäiseen analyytikon tehtäväänsä palkattavat henkilöt ovat usein hakijoita, jotka ovat hankkineet työkokemusta harjoitteluohjelman kautta. Tänäkin vuonna analyytikon tehtäviin löydettiin uusia kykyjä harjoitteluohjelmassa pankkivalvontaan tutustuneista henkilöistä.

Vuonna 2022 EKP:n pankkivalvontaan tutustui 131 harjoittelijaa. Tähän joukkoon sisältyi kahden uudentyyppisen ohjelman kautta rekrytoituja harjoittelijoita. Ensimmäisessä ohjelmassa EKP:n pankkivalvonta rekrytoi kuusi ukrainalaista harjoittelijaa, jotka työskentelivät Venäjän Ukrainan aloittamaan sotaan liittyvien pankkivalvontakysymysten parissa. Toisessa ohjelmassa rekrytoitiin neljä autismin kirjoon kuuluvaa harjoittelijaa osana EKP:n moninaisuusstrategiaa.

EKP:ssä on käytössä vuosittainen kiertojärjestelmä, jossa 45 asiantuntijaa siirtyi uuteen yhteiseen valvontaryhmään. Menettelyn tarkoituksena on tukea valvonnan puolueettomuutta ja edistää henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä. Horisontaalisten valvontatoimintojen pääosasto osallistui nyt ensi kertaa kiertojärjestelmään horisontaalisen ja vertikaalisen valvonnan yhteistyön lujittamiseksi.

5.3.2 Vaihto-ohjelmat

Yhteisen valvontamekanismin vaihto-ohjelman (ks. tämän toimintakertomuksen osa 5.4) lisäksi pankkivalvonnan toimialat liittyivät Schuman-ohjelmaan, jonka kautta Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja yhteisen valvontamekanismin asiantuntijat voivat työskennellä yhteisten hankkeiden parissa eri laitoksissa. EKP:n pankkivalvonta ehdotti kahta hanketta ja tuki kolmea asiantuntijaa, jotka olivat kiinnostuneita siirtymään uusiin hankkeisiin.

5.3.3 Organisaation toimintavalmiuksien kehittäminen

Vuonna 2022 EKP:n pankkivalvonta toteutti organisaation toimintavalmiuksia koskevan arvioinnin ja määritti kolme kehityskohdetta, jotka olivat tietojärjestelmä- ja kyberriski, ilmastoriski ja digitaalinen siirtymä.

Näiden kehityskohteiden pohjalta laadittiin yhteisen valvontamekanismin toimintavalmiuksien kehittämissuunnitelma vuodelle 2023. Suunnitelmassa on tarkoitus määrittää toimia, joiden avulla voidaan entistä paremmin tunnistaa ja kohdentaa organisaatiossa tarvittavaa osaamista ja sen edellyttämää koulutusta sekä kehittää uusien kykyjen rekrytointia. Niinpä yhteisen valvontamekanismin käyttöön vuodelle 2023 on lisätty 17,5 työpaikkaa kehityskohteisiin liittyvien hankkeiden tukemiseksi.

Vuoden 2022 lopussa aloitettiin EKP:n ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen välinen vaihto-ohjelma, jonka tarkoitus on edistää yhteistyötä finanssiryhmittymien valvonnassa. Kaksi asiantuntijaa kummastakin organisaatiosta on aloittamassa vaihto-ohjelman 1.2.2023.

5.3.4 Monimuotoisuus ja osallistaminen

EKP:n pankkivalvonta on lähtökohtaisesti monimuotoinen organisaatio, jonka henkilöstö tulee eri puolilta Eurooppaa. Henkilöstöstä 9 prosentilla on useampi kuin yksi kansalaisuus, 56 % on perheellisiä ja 46 % naisia. EKP:n pankkivalvonta on sitoutunut kokonaisvaltaisesti edistämään monimuotoisuutta ja osallistamista eli inklusiivisuutta, ja myös sukupuolten tasa-arvo on edelleen keskeinen strateginen painopiste. Naisten osuus EKP:n pankkivalvonnassa vaihtelee hieman organisaation eri tasoilla. Analyytikon tehtävissä naisten osuus on pysynyt 50 prosentissa. Asiantuntijatehtävissä se kasvoi 2 prosenttiyksikköä ja on nyt 43 %. Ryhmäpäällikkötasolla naisten osuus väheni 1 prosenttiyksiköllä 32 prosenttiin ja johtotasolla kasvoi 2 prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin.

5.4 Yhteisen valvontamekanismin sisäisen yhteistyön kehittäminen

Valvontaelimen vuonna 2021 hyväksymä yhteisen valvontamekanismin integraatiohanke käynnistettiin vuonna 2022, ja se on avoin kaikkien kansallisten valvontaviranomaisten, kansallisten keskuspankkien ja EKP:n pankkivalvonnan toimialojen edustajille. Siihen sisältyi useita osahankkeita, joiden tarkoitus on vahvistaa yhteistä toimintakulttuuria ja uramahdollisuuksia, tiivistää yhteistyötä koko valvontasyklin aikana, yhtenäistää suunnittelua, jatkokehittää käytössä olevia yhteistyösovelluksia sekä ottaa käyttöön yhteisiä teknisiä valvonta- ja koulutusratkaisuja.

Huomattavaa edistystä onkin jo tapahtunut. Tietojenvaihto ja yhteisten tietojärjestelmien käyttö on helpottunut, ja esimerkiksi valvonta-asiakirjojen saatavuus (asianmukaisesta tietoturvasta tinkimättä) on tehostunut. Tietojen jakaminen eteni myös SSMnetissä, joka on eurooppalaisessa pankkivalvonnassa toimivan henkilöstön yhteinen intranet-alusta. Kaikkien kansallisten viranomaisten ja EKP:n pankkivalvonnan henkilöstö on mukana tuottamassa SSMnetiin uutta sisältöä. SSMnetin kautta on jaettu esimerkiksi keskeiset tulokset ensimmäisestä koko yhteisen valvontamekanismin laajuisesta kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin YVM:n sisäistä yhteistyötä. SSMnetissä on myös uusi osio, jonka kautta asiantuntijat voivat etsiä YVM:n sisäisiä vaihtomahdollisuuksia. Vuonna 2022 EKP:n pankkivalvonta sai SSMnet-alustan toteuttamisesta Central Banking ‑verkkopalvelun Financial Stability Initiative Award ‑palkinnon.

YVM:n sisäisen asiantuntijavaihdon ohjelmassa neljä paria Espanjan keskuspankista ja EKP:stä osallistui vuonna 2022 yksivuotiseen vaihtojaksoon. Lisäksi kansallisten valvontaviranomaisten asiantuntijoille järjestettiin lukuisia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä pankkivalvonnan keskeisten teemojen parissa virtuaalisissa asiantuntijaryhmissä. Niistä saatujen positiivisten kokemusten vuoksi suunnitteilla on nyt uusia mahdollisuuksia kansallisten valvontaviranomaisten kanssa tehtävään lyhytaikaiseen yhteistyöhön soveltuvissa hankkeissa.

Vuonna 2022 aloitettiin uudentyyppinen yhteistyö EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten välillä, kun arvopaperistamiseen keskittyvä SSM-Hub-työryhmä aloitti toimintansa suunnitelman mukaisessa aikataulussa 1.4.2022. Työryhmä avustaa nyt EKP:tä riskin pidättämistä, läpinäkyvyyttä ja uudelleenarvopaperistamista koskevien vaatimusten valvontatyössä^[75].

Tiiviimpää yhteistyötä edistettiin myös paikalla tehtäviin tarkastuksiin osallistuvien valvojien välillä. Yhteistyön perustana oli jo meneillään oleva rajat ylittävä yhteistyö. Lisäksi uudessa pilottihankkeessa perustettiin kaksi osaamiskeskusta, joista toinen keskittyy liiketoimintamalleihin ja kannattavuuteen ja toinen rahoitustoiminnan korkoriskiin. Pilottihankkeen tavoitteena on edistää tiiviimpää yhteistyötä näiden riskien parissa.

Valvontakoulutuksen saralla tehtiin yhteistyötä INSEAD- ja Coursera-palveluntarjoajien kanssa ja otettiin käyttöön uusia tapoja perehtyä digitaaliseen siirtymään ja innovaatioihin (ks. osa 5.5). EKP:n pankkivalvonnan yhteistyöstä European University Institute ‑instituutin kanssa on odotettavissa uusia tilaisuuksia kouluttautumiseen ja asiantuntemuksen jakamiseen.

Valvonnan suunnitteluprosessi uudistettiin tiiviimmän yhteistyön edellytysten parantamiseksi, ja nyt suunnitteluprosessi tukee entistä vahvempaa yhteydenpitoa kansallisten valvontaviranomaisten kanssa. Uudistettuun prosessiin on sisällytetty valvontaelimen ja kansallisten valvontaviranomaisten säännöllinen yhteydenpito riskianalyysin ja painopistealueiden määrittämiseksi. Prosessiin sisältyy myös ennakoiva ohjeistus, joka koskee erityisiksi painopistealueiksi määritettyjä operatiivisen suunnittelun ja organisaation toimintavalmiuksien haavoittuvuustekijöitä.

5.5 Yhteisen valvontamekanismin digitalisaatiostrategia

Teknologisten innovaatioiden ja dataan perustuvan toiminnan merkitys pankkisektorilla kasvaa jatkuvasti, ja myös eurooppalaisen pankkivalvonnan on pysyttävä mukana valvontateknologian (suptech) kehityksessä. Vuonna 2022 pankkivalvonnassa saatiin jo merkittävää hyötyä kaksi vuotta aiemmin aloitetusta digitaalisesta siirtymästä. Yhteisen valvontamekanismin digitalisaatiostrategian (SSM Digital Agenda) merkittäviin edistysaskeliin vuonna 2022 kuului kaikkiaan 14 suptech-sovelluksen käyttöönotto. Vuoden loppuun mennessä yli 1 100 pankkivalvojaa käytti aktiivisesti uusia suptech-sovelluksia päivittäisen työnsä tukena.

Hyvä esimerkki tästä on Virtual Lab ‑verkkopalvelu, jonka pilvipohjainen alusta ja yhtenäinen sovellusvalikoima tehostaa EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyötä ja digitaalista yhteydenpitoa. Virtual Lab tarjoaa myös koodin ja mallinnusten jakamisympäristön, jossa voidaan toteuttaa erilaisia datatiedettä ja tekoälyä hyödyntäviä hankkeita ja näin tukea innovaatioiden kehittämistä. Athena-alusta tuo strukturoimattoman datan tekstianalyysiin uusia toimintoja, joita ovat esimerkiksi aiheen mallinnus, sentimenttianalyysi, tekstin automaattinen käännös ja yhteenveto sekä tekoälypohjainen hakukone. Näiden työkalujen avulla valvojat voivat nopeasti käsitellä ja analysoida työssä tarvittavia suuria asiakirjamassoja. Agora-sovellus puolestaan kokoaa yhteen kaikki eurooppalaisessa pankkivalvonnassa käytetyt vakavaraisuustiedot, ja Navi-verkkopalvelussa voi analytiikka- ja visualisointitoimintojen avulla hyödyntää verkkopalvelujen tietoja esimerkiksi merkittävien laitosten omistussuhteista. Nämä työkalut palvelevat pankkivalvojia kaikissa yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvissa maissa ja edistävät osaltaan yhtenäisiä käytäntöjä.

Digitaaliseen siirtymään kuului myös digitaaliseen kulttuuriin ja koulutukseen keskittyviä hankkeita, joiden tarkoitus oli tarjota valvojille valmiuksia sekä nykyisiin että tuleviin digitaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Vuonna 2022 yli 1 000 kansallisten valvontaviranomaisten ja EKP:n pankkivalvojaa osallistui esimerkiksi tekoälyä ja datatiedettä käsitteleviin koulutusohjelmiin, jotka toteutettiin yhteistyössä johtavien korkeakoulujen kanssa. Koulutuksissa käytettiin monipuolisesti eri oppimismuotoja, kuten lähitapaamisia ja verkko-oppimismoduuleita.

Edellä mainitut digitalisaation tehostamistoimet saivat laajaa huomiota, ja EKP voitti jo toisena peräkkäisenä vuonna Central Banking ‑verkkopalvelun FinTech & RegTech Global Award ‑palkinnon, kun Virtual Lab palkittiin Cloud Innovation ‑sarjassa.

Vuonna 2022 eurooppalainen pankkivalvonta aloitti myös kunnianhimoisen Olympus-projektin. Sen tavoitteena on luoda perusta EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten jaetulle, yhtenäiselle IT-ympäristölle. Asiantuntijat ovat määrittäneet projektissa konkreettiset tavoitteet, joita ovat työkalujen yhtenäisyys ja jaettavuus, saumaton käytettävyys eri järjestelmien välillä, yhteiset IT-standardit ja dataan perustuva valvonta.

Teknologisten innovaatioiden ja dataan perustuvan valvonnan tarve kasvaa jatkuvasti, ja siihen vastaamiseksi eurooppalainen pankkivalvonta on myös perustamassa pysyvää suptech-työryhmää. Keskeisenä tavoitteena on varmistaa toteutuksen laadukkuus, innovaatioiden jatkuva edistäminen sekä suptech-ratkaisujen tehokas käyttöönotto ja kehittäminen koko yhteisessä valvontamekanismissa.

5.6 Päätöksenteko

5.6.1 Valvontaelimen ja ohjauskomitean kokoukset ja päätökset

Vuonna 2022 valvontaelin kokoontui 23 kertaa. Pandemiarajoitusten lievenemisen myötä kaksi kokousta pidettiin Frankfurtissa ja yksi Ateenassa. Muut kokoukset pidettiin etäkokouksina. Lisäksi valvontaelin järjesti viisi seminaaria, joissa vaihdettiin alustavia näkemyksiä valvontaa koskevista aiheista. Valvontaelin vieraili lokakuussa 2022 Deutsche Bundesbankin kutsumana Berliinissä strategian suunnittelukokouksessa. Osallistujat tapasivat paikallisia fintech-alan edustajia ja keskustelivat YVM:n integraatiokehityksen jatkosta ja valvonnan tehostamismahdollisuuksista.

Valvontaelimen ohjauskomitea^[76] kokoontui seitsemän kertaa, ja kaikki kokoukset pidettiin etäkokouksina.

Ohjauskomitea piti lisäksi 12 kokousta, joiden aiheina olivat yhteisen valvontamekanismin menettelyjen digitalisoiminen ja yksinkertaistaminen sekä YVM:n integraatiohanke. Kokoukset pidettiin etäkokouksina, ja niihin saivat osallistua kaikki kiinnostuneet valvontaelimen jäsenet.

Valvontaelin

Vuonna 2022 EKP teki 2 582 pankkikohtaista valvontapäätöstä^[77] (kuvio 2). Niistä 1 360 oli päätöksentekovaltuuksien delegointimenettelyssä valtuutettujen EKP:n yksikönpäälliköiden hyväksymiä. Kaikkiaan 1 222 päätöksessä valvontaelimen ehdotuksen hyväksyi EKP:n neuvosto niin sanotussa vastustamattajättämismenettelyssä. Näihin lukuihin sisältyi 213 toimintoa^[78] (esimerkiksi sivuliikkeen perustaminen), jotka EKP hyväksyi siten, että se ei esittänyt vastalausetta säädetyssä määräajassa.

Suurin osa valvontapäätöksistä koski sopivuuden ja luotettavuuden arviointia (44,9 %), valvojan arviointiprosessia eli SREP-prosessia (8,7 %), kansallista toimivaltaa (9,7 %), sisäisiä malleja (8,5 %), omien varojen vaatimuksia (7,7 %) ja tapauskohtaista raportointia (4,7 %).

Pankkikohtaisten päätösehdotusten lisäksi, jotka toimitetaan EKP:n neuvostolle hyväksyttäviksi niin sanotussa vastustamattajättämismenettelyssä, valvontaelin teki päätöksiä monissa yleisissä asioissa. Ne koskivat pääosin valvontatoimia, joiden tarkoitus oli lieventää alkuvuodesta kärjistyneen geopoliittisen tilanteen vaikutuksia, valmistella ja toteuttaa ilmastoriskeihin liittyvä stressitesti, yksinkertaistaa elvytyssuunnitelmien arviointia ja tarkistaa saamisten laadun arviointimenetelmiä. Jotkin näistä päätöksistä valmisteltiin valvontaelimen asettamissa tilapäisissä työryhmissä. Työryhmien jäseninä oli EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten edustajia, ja niissä tehtiin valmistelutyötä, joka liittyi esimerkiksi markkinariskiä, luottoriskiä ja pilarin 2 mukaista pääomaohjeistusta koskevien valvojan arviointiprosessin menetelmien tarkistukseen.

Lisäksi joidenkin valvontaelimen päätösten pohjalta julkaistiin oppaita ja raportteja. Niitä olivat esimerkiksi uudistettu EKP:n opas unionin oikeuden sallimista vaihtoehdoista ja harkintavallasta, arvopaperistamisilmoituksia koskeva EKP:n opas sekä raportti pankkien ilmasto- ja ympäristöriskitietojen julkistamiskäytännöistä.

Suurin osa valvontaelimen päätöksistä tehtiin kirjallisella menettelyllä.^[79]

Vuonna 2022 EKP:n suoraan valvomista 113 pankkiryhmittymästä 32 halusi saada EKP:n viralliset päätökset kansalliselle kielelle käännettyinä (sama määrä kuin edellisvuonna).

Kuvio 2

Valvontaelimen päätökset vuonna 2022

5.6.2 Oikaisulautakunnan toiminta

Oikaisulautakunta on EKP:n elin, jonka tehtävänä on hakijoiden oikaisupyyntöjen pohjalta käsitellä uudelleen EKP:n valvontapäätöksiä. Oikaisulautakunnan jäsenet ovat riippumattomia EKP:stä.

Vuonna 2022 oikaisulautakunta sai kolme valvontapäätösten oikaisupyyntöä (taulukko 7). Yhdessä tapauksessa hakija perui oikaisupyynnön EKP:n selvitettyä asian hakijan kanssa ilman oikaisulautakunnan menettelyjä. Toisessa tapauksessa oikaisulautakunta jätti oikaisupyynnön tutkimatta, koska hakijan tekemä uudelleenkäsittelyilmoitus oli puutteellinen eikä täyttänyt YVM-asetuksessa tai oikaisulautakunnan perustamisesta annetussa päätöksessä määrättyjä muotovaatimuksia.

Kolmannessa tapauksessa oikaisulautakunta ehdotti, että valvontaelin muuttaa kyseistä valvontapäätöstä ja ottaa entistä enemmän huomioon suhteellisuusperiaatteen. Tässä tapauksessa järjestettiin EKP:n tiloissa kuuleminen, jossa sekä hakijalla että EKP:llä oli tilaisuus kommentoida uudelleenkäsiteltävää päätöstä.

Joulukuussa 2022 oikaisulautakunta julkaisi raportin, joka perustui sen kahdeksanvuotiseen kokemukseen EKP:n valvontapäätösten uudelleenkäsittelystä. Raportissa kuvataan uudelleenkäsittelyn vaiheet ja esitellään tärkeimmät menettelytapoihin ja oikaisupyyntöjen sisältöön liittyvät kysymykset sekä oikaisulautakunnan päätösten kriteerit.

Vuonna 2022 oikaisulautakunnan puheenjohtajana toimi Concetta Brescia Morra. Sen muut jäsenet olivat Pentti Hakkarainen (1.2.2022 alkaen, varapuheenjohtaja), F. Javier Aríztegui Yáñez, André Camilleri ja René Smits. Varajäsenet olivat Christiane Campill ja Damir Odak. Pentti Hakkarainen nimitettiin puheenjohtajaksi 1.1.2023 alkaen. Oikaisulautakunnan nykyinen kokoonpano on nähtävissä EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla.

Taulukko 7

Oikaisulautakunnan käsittelemät valvontapäätösten oikaisupyynnöt

5.6.3 EKP:n edustajat valvontaelimessä ja uudet tehtäväalueet

YVM-asetuksen ja EKP:n päätöksen 2014/4^[80] mukaan EKP:n neuvosto nimittää valvontaelimeen neljä EKP:n edustajaa, jotka eivät saa hoitaa EKP:n rahapolitiikkaan suoraan liittyviä tehtäviä tai kansallisten valvontaviranomaisten tehtäviä.

EKP:n edustajat valvontaelimessä ovat Kerstin af Jochnick, Edouard Fernandez-Bollo, Elizabeth McCaul ja Anneli Tuominen. Edustajien tehtäviin kuuluu valvontaelimen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan työn tukeminen sekä EKP:n pankkivalvonnan edustaminen sisäisissä ja ulkoisissa tilaisuuksissa.

Anneli Tuomisen 15.6.2022 tapahtuneen nimityksen jälkeen edustajien tehtäväalueita tarkistettiin. Uudet tehtäväalueet on esitetty taulukossa 8.

Taulukko 8

EKP:n edustajat valvontaelimessä: uudet tehtäväalueet

5.7 Menettelytapaohjeiden noudattaminen

EKP on laatinut ylimmän johdon jäsenille, johdolle ja henkilöstölle eettiset ohjeet YVM-asetuksen artiklan 19 kohdan 3 nojalla. Niihin kuuluvat Euroopan keskuspankin ylimmän johdon jäsenten menettelytapaohjeet, erillinen luku EKP:n henkilöstösäännöissä ja suuntaviivat yhteisen valvontamekanismin eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista. Ohjeiden toteutumista ja jatkokehitystä tukevat EKP:n eettinen komitea, compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto sekä eettisistä ja compliance-asioista vastaava työryhmä.

EKP:n neuvosto hyväksyi marraskuussa 2022 EKP:n eettisen komitean ehdotuksen ylimmän johdon menettelytapaohjeiden uudistuksesta, jossa asetetaan yksityisiä rahoitustoimia koskevia lisärajoituksia ja tiedottamisvelvoitteita^[81]. Ylimmän johdon jäsenet saavat 1.1.2023 alkaen hankkia ainoastaan laajasti hajautettuja instrumentteja, joiden sijoitushorisontti on keskipitkä tai pitkä. Lisäksi heidän on toimitettava eettiselle komitealle luettelo edellisen kalenterivuoden aikana toteutetuista yksityisistä rahoitustoimista.

Eettinen komitea toteutti mandaattinsa mukaisesti vuosittaisen arvion kaikkien valvontaelimen jäsenten etunäkökohtia koskevista ilmoituksista. Sen jälkeen ilmoitukset julkaistiin EKP:n verkkosivuilla. Lisäksi se vastasi EKP:n pankkivalvonnassa toimivan ylimmän johdon esittämiin kysymyksiin ja antoi tässä yhteydessä15 lausuntoa, joista suurin osa koski työsuhteen päättymisen jälkeisiä rajoituksia. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteiden mukaisesti EKP julkaisi edelleen verkkosivuillaan eettisen komitean lausunnot eturistiriitatapauksista ja palvelusuhteen päättymisen jälkeisistä työsuhteista sekä helmikuusta 2022 lähtien myös lausunnot suunnitelluista yksityisistä rahoitustoimista.^[82]

Vuonna 2022 compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto otti käyttöön Ethics Chatbot ‑verkkopalvelun, jossa EKP:n henkilöstö saa nopeasti vastauksen yksinkertaisiin eettisiä ohjeita koskeviin kysymyksiin. Palvelun avulla compliance- ja hallintotapa-asioiden toimiston henkilöstölle tulevien kysymysten määrä väheni lähes 20 %. Kysymyksiä oli vuonna 2021 noin 2 050, ja vuonna 2022 niitä oli 1 690. Kysymyksistä noin 42 % oli EKP:n pankkivalvontahenkilöstön tekemiä.

Kaavio 24

EKP:n pankkivalvontahenkilöstön kysymykset eettisistä ohjeista vuonna 2022

Compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto järjesti tänäkin vuonna koulutustilaisuuksia ja verkko-oppimisohjelmia. Lisäksi se järjesti eettisiä ohjeita koskevia tiedotuskampanjoita, joita olivat esimerkiksi Ethics Awareness Week ja uudelle henkilöstölle suunnattu Open Ethics Days. Vuonna 2022 kampanjoiden aiheita olivat esimerkiksi EKP:n työsuhteen päättymisen jälkeiset rajoitukset ja sen jälkeistä työtä koskevat säännöt^[83]. Todellisten tai epäiltyjen eturistiriitatilanteiden välttämiseksi compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto arvioi mahdolliset eturistiriidat henkilön harkitessa siirtymistä yksityisen sektorin tehtäviin ja antoi ohjeita sovellettavista säännöistä ja korjaavista toimista.

EKP:n pankkivalvonnan palveluksesta vuonna 2022 eronneiden joukossa oli kolme henkilöä, joihin sovellettiin eettisten sääntöjen mukaista karenssijaksoa. Yhdeksän henkilön kohdalla toteutettiin myös eturistiriitatilanteen välttämiseksi toimia, joita olivat esimerkiksi tehtävien uudelleenjärjestely, henkilön siirto toisiin tehtäviin ja/tai käyttöoikeuksien rajoitukset. Käytännössä siis karenssijakso toteutettiin työsuhteen ollessa vielä voimassa.

Compliance- ja hallintotapa-asioiden toimisto järjesti tavanomaisen compliance-seurantatarkastuksen henkilöstön ja ylimmän johdon yksityisistä rahoitustoimista. Aiempien vuosien tapaan tarkastuksessa todettiin joitakin harvoja tapauksia, joissa eettisistä säännöistä oli poikettu. Niistä noin puolet koski EKP:n pankkivalvonnan henkilöstöä. Missään niistä ei ollut kysymys tahallisesta väärinkäytöksestä tai vakavasta säännöistä poikkeamisesta.

Koska eettisten kysymysten ja hyvän hallintotavan merkitys jatkuvasti kasvaa, eettisistä ja compliance-asioista vastaava työryhmä on nimetty uudelleen yhdyselimeksi (Ethics and Compliance Conference, ECC). Yhteisen valvontamekanismin uudistetut eettiset ohjeet otettiin käyttöön vuonna 2021, ja yhdyselin tarjosi tukea yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvien maiden kansallisia valvontaviranomaisia, jotta uusia sääntöjä sovelletaan yhdenmukaisesti. Tämän tavoitteen edistämiseksi yhdyselin huolehti säännöllisestä keskusteluyhteydestä ja antoi ohjeistusta ja tietoa parhaista käytännöistä.

5.8 Rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttäminen

Vuonna 2022 rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttämisen periaatetta sovellettiin pääasiassa näiden kahden tehtäväalueen väliseen tietojenvaihtoon.

Euroopan keskuspankin rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttämisen toteuttamisesta annetussa EKP:n päätöksessä EKP/2014/39^[84] säädetään, että tietojenvaihto on tarveperusteista, eli tietoja pyytävän tehtäväalueen on osoitettava, että tiedot ovat tarpeellisia määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Useimmissa tapauksissa salassa pidettävien tietojen käyttöluvat saatiin suoraan tiedot omistavalta tehtäväalueelta. Mainitun päätöksen nojalla näin voidaan menetellä sellaisten anonymisoitujen tietojen kohdalla, jotka eivät ole salattavia politiikkaa koskevia tietoja. Eturistiriitoja ei syntynyt, eikä EKP:n johtokunnan välitysapua tarvittu.

Muutamissa tilanteissa yksittäisten pankkien anonymisoimattomien tietojen vaihtoon tai salattavien politiikkaa koskevien tietojen toimittamiseen vaadittiin kuitenkin johtokunnan hyväksyntä EKP:n päätöksen EKP/2014/39 nojalla. Tietojen käyttölupa myönnettiin tarveperusteisuuden arvioinnin jälkeen rajoitetuksi ajaksi.

Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi EKP:n johtokunta otti helmikuussa 2022 käyttöön Euroopan keskuspankin päätöksen EKP/2014/39 artiklan 8, joka koskee luottamuksellisten tietojen vaihtamista kriisitilanteissa. Artiklan 8 nojalla tietoja sodan vaikutuksista pankkisektoriin voitiin vaihtaa ilman EKP:n johtokunnan hyväksyntää, mutta kuitenkin tiukkaa tarveharkintaa noudattaen. Vastaavaa menettelyä oli vuonna 2021 sovellettu useisiin tietojenvaihtoihin, joissa oli kysymys pankeilta pandemian vuoksi kerätyistä tiedoista. Myös näissä tapauksissa tietojen käyttölupa annettiin tarveharkinnan perusteella rajoitetuksi ajaksi.

Valvontatehtävien ja rahapolitiikkaan liittyvien tehtävien päätöksenteon eriyttäminen ei herättänyt kysymyksiä, joten sovittelulautakunnan apua ei tarvittu.

5.9 Valvontatietojen raportointi

5.9.1 Muutokset valvontatietojen raportointivaatimuksissa

EKP:n Centralised Submission Platform (CASPER) ‑sovelluksella voidaan toimittaa EKP:lle strukturoituja tietoja suojatun yhteyden kautta. Käyttäjien tunnistus tapahtuu keskitetysti ECB Identity Portal ‑alustalla. Tietojen validointi tapahtuu sovelluksessa automaattisesti, ja sen avulla voidaan myös käydä keskustelua validoinnin tuloksesta asiaa hoitavien EKP:n työryhmien kanssa. Vuonna 2022 CASPER-sovelluksella oli kaikkiaan 3 100 sisäistä ja ulkoista käyttäjää, mikä oli merkittävä etappi sen käytettävyyden varmistamisessa. EKP:n aikoo jatkaa CASPER-sovelluksen käyttöä. Pankit voivat tehokkaasti toimittaa sovelluksen kautta muita kuin yhdenmukaistettuja valvontatietoja, joita aiemmin on kerätty esimerkiksi sähköpostin tai jaettujen kansioiden avulla.

Vuonna 2022 EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset toteuttivat toimia, jotka edistivät merkittävästi valvontatietojen keruumenettelyjen yhtenäistämistä niin sanotun porrastetun raportoinnin^[85] avulla. Tarkoitus on luoda yhteiset vähimmäisnormit YVM:ssä käytettyjen valvontatietojen keruu-, validointi- ja jakelumenettelyjen yhtenäistämiseksi sekä varmistaa valvottavien laitosten tasapuoliset toimintaedellytykset.

YVM:n laajuisen valvontatietojen tietokannan^[86] tarkoitus on löytää tapoja pankkien raportointirasitteen vähentämiseksi, kun tietopyyntöjen päällekkäisyydet voidaan sen avulla välttää. Tietokantaa päivitettiin säännöllisesti vuonna 2022, ja sitä käytettiin erityisarvioinneissa raportointivaatimusten virtaviivaistamiseen sekä ennen uusien horisontaalisten tietopyyntöjen esittämistä merkittäville laitoksille.

Vuonna 2022 EKP laajensi pankkivalvonnan verkkosivuilla julkaistavien neljännesvuosittaisten valvontatietojen sisältöä. Huhtikuussa 2022 ryhdyttiin julkaisemaan uusia indikaattoreita, jotka koskevat arvonalentumisen kohteena olevia lainoja ja ennakoita (arvonalentumisvaiheet). Lisäksi vuoden 2022 toiselta neljännekseltä alkaen julkaistaan myös pysyvän varainhankinnan muutos ja järjestämättömien lainojen suhde, johon eivät sisälly käteiset varat keskuspankeissa ja muut vaadittaessa maksettavat talletukset. Tilastojen erottuvuutta parantaa huomattavasti verkkosivuille lisätty visuaalinen elementti, josta tärkeimmät mittarit näkee yhdellä silmäyksellä. EKP julkaisi myös ensimmäistä kertaa yksittäisiä pankkeja koskevia pilarin 3 tietoja valikoiduista vastapuoliriskitaulukoista. EKP toteutti selvityksen, jossa varmistettiin pankkien ilmoittamien pilarin 3 mukaisten tietojen yhtäpitävyys viranomaisraportoinnin tietoihin nähden ja jonka tuloksena tietojen yhtäpitävyys parani huomattavasti.

5.9.2 Valvontatietojen hallinta

SSM Information Management System (IMAS) ‑järjestelmä kokoaa yhteen keskeiset verkkopalvelut, joita eurooppalaiset pankkivalvojat ja heidän valvomansa laitokset käyttävät päivittäisessä työssään. Siihen sisältyvät valvontaprosessin päivittäisiin tehtäviin liittyvät sovellukset (IMAS), valvontatietojen raportointi- ja analyysisovellus (IDRA) sekä IMAS-verkkopalvelu, jonka kautta valvottavat pankit voivat digitaalisesti toimittaa hakemuksia ja ilmoituksia valvojille. IMAS-järjestelmään liitetään uusia valvontateknologisia sovelluksia tarpeen mukaan.

Vuonna 2022 IMAS-järjestelmää kehitettiin edelleen rahoitusjärjestelmän ja sen sääntelykehyksen muutosten sekä YVM:n menettelyjen ja strategioiden muutosten pohjalta. Vuonna 2022 kehitettiin valvonnan ydinalueisiin liittyviä ominaisuuksia. Ensiksikin IMAS-järjestelmään lisättiin uudistetun valvojan arviointiprosessin toimintoja, ja raportointia yhteisen valvontamekanismin päätöksentekoelimille kehitettiin. Laitosten merkittävyyden arviointia ja rekisteröintiä varten lisättiin kokonaan uusi moduuli. Valvontahavaintojen seurantaan ja valvontatoimien toteuttamiseen liittyvää moduulia uudistettiin, ja sopivuuden ja luotettavuuden arviointiin lisättiin osioita. Samanaikaisesti IMAS-järjestelmän infrastruktuuria muokattiin merkittävästi, jotta se on integroitavissa muihin EKP:n järjestelmiin, kuten valvontateknologiasovelluksiin.

Vuonna 2022 IMAS-verkkopalvelua monipuolistettiin lisäämällä siihen uusia valvontamenettelyjä. Näitä olivat esimerkiksi uusien luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten toimilupahakemukset, merkittäviin valvottaviin ryhmittymiin kuuluvien rahoitusalan holding-yhtiöiden toimilupia ja poikkeuslupia koskevat hakemukset, vapaaehtoista toimiluvasta luopumista koskeva ilmoitus sekä ilmoitukset muusta kuin olennaisesta mallinmuutoksesta ja ilmoitukset ulkoistamisjärjestelystä. Lisäksi aiemmin IMAS-verkkopalveluun sisältyneitä menettelyjä kehitettiin edelleen. Esimerkiksi soveltuvuuden ja luotettavuuden arvioinnin hakemuslomake yhtenäistettiin, ja sijoittautumisoikeuden käyttöön liittyvää hakemuslomaketta muokattiin Euroopan pankkiviranomaisen uudistettujen ohjeiden perusteella.

6 Valvonnan kustannukset

6.1 Vuoden 2022 kustannukset

YVM-asetuksen mukaan EKP:llä on oltava riittävät resurssit, jotta se voi hoitaa pankkivalvontatehtävänsä tehokkaasti. Resurssit rahoitetaan valvontamaksuilla, joita EKP perii valvonnassaan olevilta laitoksilta.

EKP:n talousarviossa valvontatehtäviin liittyvät kustannukset on selkeästi erotettu muista kustannuksista. Pankkivalvontatehtäviin liittyvät kustannukset koostuvat EKP:n pankkivalvontatehtävien suorista toimintakuluista. Valvontatehtävissä hyödynnetään myös EKP:n muiden toimialojen tarjoamia yhteisiä tukipalveluja.^[87]

EKP:n neuvostolla on määräysvalta talousarviota koskevissa asioissa. Se hyväksyy EKP:n vuotuisen talousarvion johtokunnan esityksen pohjalta kuultuaan pankkivalvontaan liittyvissä asioissa valvontaelimen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. EKP:n neuvostoa avustaa budjettikomitea, jossa on edustajia kaikista eurojärjestelmän kansallisista keskuspankeista ja EKP:stä. Budjettikomitea arvioi EKP:n talousarvion suunnittelu- ja seurantaraportit.

Vuonna 2022 EKP:n pankkivalvonnan toteutuneet menot olivat 593,8 miljoonaa euroa, mikä oli 4,9 % vähemmän kuin maaliskuussa 2022 ilmoitettu arvio (624,1 miljoonaa euroa).

Vuonna 2022 pankkivalvonnan toimintojen kustannukset kasvoivat 2,8 % edellisvuoteen nähden, jolloin ne olivat 577,5 miljoonaa euroa. Tämä kertoo pankkivalvonnan toimintojen vähittäisestä normalisoitumisesta. Etenkin merkittävien laitosten suorassa valvonnassa paikalla tehtävien tarkastusten määrä on palannut pandemiaa edeltäneisiin lukemiin (ks. osa 1.3.2). Horisontaalisiin toimintoihin ja asiantuntijapalveluihin liittyvien kustannusten kasvu puolestaan kertoo pankkivalvonnan tietojärjestelmien meneillään olevasta kehitystyöstä ja niihin tehdyistä parannuksista. Lisätietoa näistä toimista on osassa 5.9.

Taulukko 9

EKP:n pankkivalvontatehtävien kustannukset toimialan mukaan (2020–2022)

(milj. euroa)

Taulukossa 9 esitetyn jaottelun perusteella EKP määrittää vuotuiset kulut, jotka katetaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä valvontamaksuilla. Maksun suuruus määräytyy sen mukaan, onko laitos merkittävä vai vähemmän merkittävä. Valvontamaksuasetuksen artiklassa 8 esitetty menetelmä^[88] vuosikustannusten jakamiseksi merkittävien ja vähemmän merkittävien laitosten kesken perustuu siihen, että horisontaalisista toiminnoista ja asiantuntijapalveluista aiheutuvat kulut kohdennetaan merkittäville ja vähemmän merkittäville laitoksille niiden valvonnasta aiheutuvien kokonaiskulujen mukaisessa suhteessa. Kumpaankin toimintoon sisältyy myös osuus EKP:n yhteisten tukipalveluiden käytöstä aiheutuneista kuluista.

Taulukossa 10 on yksityiskohtaisia kulutietoja tehtävien mukaan jaoteltuna. Tehtävät ovat

• jatkuva valvonta ja yleisvalvonta, johon sisältyvät kulut EKP:n osallistumisesta yhteisiin valvontaryhmiin sekä vähemmän merkittävien pankkien ja pankkiryhmittymien epäsuoraan valvontaan
• EKP:n osallistuminen paikalla tehtäviin tarkastuksiin, mukaan lukien cross-border-tyyppisten ryhmien tekemät tarkastukset
• politiikka-, neuvonta- ja sääntelytehtävät, mukaan lukien merkittävyysarvioinnit, toimiluvat, yhteistyö muiden elinten kanssa, menetelmätyö ja suunnittelu, valvonnan laadunvarmistus, valvontapäätösten täytäntöönpano ja seuraamusmenettelyt
• kriisinhallinta
• makrovakaustehtävät, mukaan lukien stressitesteihin ja valvontapolitiikkaan liittyvät tehtävät
• raportoitavien valvontatietojen pohjalta tapahtuva valvontatilastointi
• valvontaelimen päätöksenteko, valvontaelimen sihteeristö ja oikeudelliset palvelut.

Taulukko 10

EKP:n pankkivalvontatehtävien toteutuneet kustannukset tehtävien mukaan

(milj. euroa)

Paikalla tehtävien tarkastusten kustannukset kasvoivat vuonna 2022 lähes 60 %. Taustalla oli koronarajoitusten jälkeinen normalisoituminen, jonka myötä paikalla tehtävien tarkastusten määrä palasi pandemiaa edeltävälle tasolle. Pankkivalvonnan tietojärjestelmien meneillään olevien parannusten vuoksi kustannukset politiikka-, neuvonta- ja sääntelytoimintojen luokassa kasvoivat. Tämän luokan kustannuksiin vaikutti myös valvontateknologiaan liittyvien kustannusten (suptech-hankkeet) siirto valvontaelimen, valvontaelimen sihteeristön ja oikeudellisten palvelujen luokasta vuonna 2022. Vakavaraisuusvalvonnan kustannusten kasvua tasoitti hieman makrovakaustehtävien kustannusten väheneminen, joka puolestaan johtui siitä, että Euroopan pankkiviranomaisen joka toinen vuosi koordinoimaa stressitestiä ei toteutettu vuonna 2022.

Sisäisten resurssien täydennyksenä EKP käyttää valvontatehtävissä ulkoisia konsultointipalveluita. Näitä palveluita käytetään tilapäisen resurssipulan helpottamiseksi joko erillisinä asiantuntijapalveluina tai sisäisten resurssien ohjauksessa. Vuonna 2022 EKP käytti yhteensä 40,8 miljoonaa euroa pankkivalvonnan ydintoimintoihin liittyviin konsultointipalveluihin, mikä oli 2,0 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Tästä määrästä 13,2 miljoonaa euroa käytettiin tietojärjestelmien kehittämiseen, 7,0 miljoonaa euroa kattaviin arviointeihin ja 20,0 miljoonaa euroa paikalla tehtävien tarkastusten toteuttamiseen, mihin sisältyivät myös cross-border-tyyppisten ryhmien tekemät tarkastukset. Lisätietoa näistä toimista on luvussa 1. Lisäksi pankkivalvontaan suoraan liittyviin ulkoisiin konsultointipalveluihin käytettiin yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Kustannukset syntyivät pankkivalvonnan tukitoiminnoista, ja valtaosa niistä liittyi tietojärjestelmien käyttöön ja kehittämiseen.

Vuonna 2022 merkittävien ja vähemmän merkittävien laitosten suoraan valvontaan liittyvät matkustuskulut kasvoivat huomattavasti. Niiden määrä oli 6,8 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 0,3 miljoonaa euroa. Tämä kehitys kuvastaa paikalla tehtävien toimien palaamista kohti tavanomaista laajuutta.

Kustannukset jakautuivat pankkivalvonnan suorien kustannusten ja yhteisten tukipalveluiden kustannusten välillä pitkälti samoin kuin edellisvuonna (kaavio 25).

Kaavio 25

EKP:n pankkivalvontatehtävien kustannukset kululajin mukaan

(milj. euroa)

Suoraan pankkivalvonnasta aiheutuvat kulut koostuvat seuraavista kululajeista: pankkivalvonnan ydintoimintojen henkilöstökulut, valvontahankkeiden kulut (esimerkiksi kattaviin arviointeihin liittyvät kulut), muut toimintakulut, kuten työmatkat ja koulutus, sekä kulut pankkivalvonnan tietojärjestelmistä, esimerkiksi IMAS-järjestelmästä ja Stress Test Account Reporting- eli STAR-järjestelmästä ja niihin liittyvistä hankkeista sekä valvontateknologiasta.

Yhteiset tukipalvelut ovat palveluita, joita käyttävät sekä EKP:n keskuspankkitoiminnot että pankkivalvontatoiminnot, ja niihin sisältyvät toimitilapalvelut, henkilöstöhallinnon palvelut, yhteiset tietotekniikkapalvelut, yhteiset oikeudelliset, sisäisen tarkastuksen palvelut ja hallintopalvelut sekä viestintä- ja käännöspalvelut ja muut palvelut. Yhteisten tukipalveluiden kulut jaetaan kummankin niitä käyttävän EKP:n toiminnon kesken, ja kulujen kohdistamisessa sovelletaan alan vakiintuneita mittareita, joita ovat esimerkiksi kokoaikaisten työpaikkojen määrä, toimitilojen määrä ja käännöspyyntöjen volyymi. EKP pyrkii jatkuvasti tehostamaan toimintaansa, joten myös kulujen kohdistamisen mittareita kehitetään kaiken aikaa.

Vuonna 2022 pankkivalvonnan toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 593,8 miljoonaa euroa. Suoraan pankkivalvonnasta aiheutuneet kustannukset olivat 351,4 miljoonaa euroa, mikä oli 59,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Yhteisten tukipalveluiden kustannukset puolestaan olivat 242,4 miljoonaa euroa eli 40,8 prosenttia kokonaiskustannuksista. Osuudet olivat jokseenkin samat kuin vuonna 2021 (58,5 % ja 41,5 %).

IMAS- ja STAR-tietojärjestelmien hankintaan liittyvät poistot kasvattivat osaltaan suoraan pankkivalvonnasta aiheutuvia kustannuksia tietotekniikan ja siihen liittyvien projektien luokassa, jonka kokonaismäärä oli 22,9 miljoonaa euroa vuonna 2022. Suoraan pankkivalvonnasta aiheutuneet kustannukset valvontateknologian luokassa olivat kaikkiaan 20,8 miljoonaa euroa. Muiden toimintakulujen kasvuun vaikuttivat kustannukset, jotka johtuivat paikalla tehtävien valvontatoimien vähittäisestä palaamisesta kohti tavanomaista laajuutta.

Vuonna 2022 yhteisten tukipalveluiden kustannukset kasvoivat edellisvuoteen nähden 2,8 miljoonaa euroa. Kasvu näkyy useimmissa kululajeissa ja kuvastaa, kuten sanottu, toiminnan vähittäistä normalisoitumista.

6.2 Valvontamaksut vuonna 2023

Aiemmin toteutuneiden kustannusten perusteella EKP arvioi myös vuoden 2023 kustannusten pysyvän maltillisina, ja arvioitu vuotuinen valvontamaksu vuodelle 2023 on 649,0 miljoonaa euroa. EKP:n pankkivalvontatehtävien budjetin enimmäismäärä vuodelle 2023 on 705,6 miljoonaa euroa. Enimmäismäärän arviossa on varauduttu pankkivalvonnan toimintojen vähittäiseen palaamiseen tavanomaiseen laajuuteensa sekä uusien tietojärjestelmien käyttöönottoon osana jatkuvia investointeja valvontateknologiahankkeisiin. Odotettavissa on myös paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja sisäisten mallien tarkastuksiin liittyvien ulkoisten konsultointipalveluiden vaihtuminen sisäisten resurssien kustannuksiksi, jolloin ulkoisten konsultointipalvelujen kustannukset vastaavasti vähenevät.

EKP:n tavoitteena on vakiinnuttaa koko organisaation kustannusten taso vuoteen 2023 mennessä, ja nykyisiin toimivaltuuksiin liittyvien kustannusten arvioidaankin vakiintuvan. EKP varautuu kuitenkin reagoimaan joustavasti ennakoimattomiin ulkoisiin tekijöihin. Kustannusten vakauttamistavoitteen saavuttamiseksi käytössä on toimia, joissa huomioidaan myös inflaation vaikutus.

Taulukko 11

EKP:n pankkivalvonnan arvioidut kustannukset toiminnon mukaan vuonna 2023

(milj. euroa)

Vuoden 2023 valvontamaksu, joka peritään vuonna 2024, selviää vasta valvontamaksukauden päätyttyä. Se muodostuu koko vuoden 2023 aikana toteutuneista pankkivalvontakustannuksista, ja sitä oikaistaan edellisillä valvontamaksukausilla yksittäisille pankeille hyvitetyillä tai niiltä kerätyillä määrillä sekä viivästyskoroilla ja maksuilla, jotka eivät olleet perittävissä. Vuonna 2023 perittävien valvontamaksujen kokonaismäärästä merkittävien laitosten arvioitu osuus on 95,3 prosenttia ja vähemmän merkittävien laitosten osuus 4,7 prosenttia.

Taulukko 12

Vuoden 2023 perittävien valvontamaksujen arvioitu kokonaismäärä

(milj. euroa)

6.3 Valvontamaksukaudella 2022 sovellettava lainsäädäntö

Lainsäädännöllinen perusta vuosittaisille valvontamaksuille, joita EKP kerää valvontatehtävistä aiheutuvien kustannustensa kattamiseksi, on määritetty YVM-asetuksen lisäksi valvontamaksuasetuksessa. Valvontamaksuasetuksessa ja siihen liittyvässä päätöksessä^[89] määritetään menettelyt, joilla vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärä määritetään, kunkin pankin maksettavaksi tuleva valvontamaksu lasketaan ja valvontamaksut peritään.

6.3.1 Vuoden 2022 valvontamaksukaudelta perittävien valvontamaksujen kokonaismäärä

Valvontamaksukaudelta 2022 peritään valvontamaksuja yhteensä 593,7 miljoonaa euroa. Määrä muodostuu lähes yksinomaan vuoden 2022 toteutuneista kustannuksista, jotka ovat 593,8 miljoonaa euroa. Mukana on 37 690 euron suuruinen oikaisu, joka johtuu yksittäisille pankeille maksetuista nettohyvityksistä edellisiltä valvontamaksukausilta, ja 133 955 euron suuruinen oikaisu, joka johtuu saadusta viivästyskoron maksusta. Oikaisujen yhteismäärä on siis 96 265 euroa.

Vuotuista valvontamaksua voidaan oikaista myös sellaisten maksujen vuoksi, jotka eivät olleet perittävissä. Vuonna 2022 tällaisia oikaisuja ei tarvittu.

Valvontamaksuina perittävä määrä jaetaan EKP:ltä edellytettävän valvonnan tiiviyden mukaan kahteen osaan, joista suurempi katetaan merkittäviltä valvottavilta laitoksilta perittävillä maksuilla ja pienempi vähemmän merkittäviltä laitoksilta perittävillä maksuilla. Kustannusten jakamista näille kahdelle ryhmälle tukee menettely, jonka avulla kustannukset voidaan kohdentaa entistä tarkemmin ja oikea-aikaisemmin.

Merkittäviltä laitoksilta peritään valvontamaksuja vuodelta 2022 kaikkiaan 566,7 miljoonaa euroa ja vähemmän merkittäviltä laitoksilta 27,0 miljoonaa euroa. Merkittävien laitosten maksuosuus pankkivalvonnan kokonaiskustannuksista on 95,5 % ja vähemmän merkittävien laitosten 4,5 %.

Taulukko 13

Valvontatehtävistä saadut tulot yhteensä

(milj. euroa)

6.3.2 Pankkikohtaiset valvontamaksut

Pankkikohtaiset valvontamaksut lasketaan pankin taseen koon ja riskiprofiilin mukaan käyttämällä vuosittaisia valvontamaksutekijätietoja. Useimpien pankkien kohdalla valvontamaksutietojen viitepäivä on edellisen vuoden joulukuun 31. päivä. Jos pankki on valvontamaksukauden aikana ensimmäistä kertaa valvottavana korkeimmalla konsolidointitasolla, EKP ottaa huomioon pankin raportoimat kokonaisvarat ja kokonaisriskin lähinnä joulukuun 31. päivää olevana viitepäivänä ja laskee niiden perusteella vaihtelevan maksukomponentin kaikille kuukausille, joina pankki on ollut valvontamaksuvelvollinen.^[90] Pankkikohtainen valvontamaksu peritään vuosittain.

Kuvio 3

Vaihteleva maksukomponentti määräytyy pankin merkittävyyden ja riskiprofiilin mukaan

Valvontamaksu lasketaan korkeimmalla konsolidointitasolla yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvissa EU:n jäsenvaltioissa. Se muodostuu vaihtelevasta maksukomponentista ja vähimmäismaksukomponentista. Vähimmäismaksukomponentti lasketaan siten, että valvontamaksujen yhteenlasketusta määrästä 10 % jaetaan tasan kaikkien valvottavien pankkien kesken. Pienimpien merkittävien pankkien (kokonaisvarat 10 miljardia euroa tai vähemmän) ja pienimpien vähemmän merkittävien pankkien (kokonaisvarat 1 miljardi tai vähemmän) vähimmäismaksukomponentti puolitetaan.

Valvontamaksua on EKP:n valvontamaksuasetuksen artiklan 7 mukaan muutettava, jos yksittäisen pankin tilanteessa tapahtuu jokin seuraavista muutoksista: 1) valvottavan yhteisön asema muuttuu merkittävästä vähemmän merkittäväksi tai päinvastoin, 2) yhteisölle myönnetään toimilupa uutena valvottavana yhteisönä tai 3) valvottavan yhteisön olemassa oleva toimilupa perutaan. Siirtyminen jälkilaskutukseen merkitsi, että suurin osa artiklassa 7 tarkoitetuista vuoden aikana tapahtuneista muutoksista voitiin sisällyttää valvontamaksun tavanomaiseen laskentaan. Niinpä uusissa valvontamaksupäätöksissä määrätty määrä vuonna 2022 oli vain 37 690 euroa, ja se sisältyy vuodelta 2022 laskutettaviin vuotuisiin valvontamaksuihin.

Lisätietoja valvontamaksuista on EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla. Sivuille päivitetään säännöllisesti käytännön tietoja valvontamaksuista, ja tiedot julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä.

6.4 Muut valvontatehtävistä saadut tulot

EKP:llä on oikeus määrätä hallinnollisia seuraamuksia valvottaville yhteisöille, jos ne eivät noudata EU:n pankkilainsäädännön sovellettavia vakavaraisuussäädöksiä (tai EKP:n antamia valvontapäätöksiä). Seuraamuksista saatavia tuottoja ei oteta huomioon vuotuisten valvontamaksujen laskennassa, ei myöskään mahdollisesti muutettujen tai kumottujen seuraamusmaksujen hyvityksiä. Seuraamuksista saatavat tuotot kirjataan tuloksi EKP:n tuloslaskelmaan. Vuonna 2022 valvottaville laitoksille määrätyistä sakoista saatujen tulojen määrä oli 12,2 miljoonaa euroa.

7 Euroopan keskuspankin antamat säädökset

Euroopan keskuspankin antamia säädöksiä ovat asetukset, päätökset, suuntaviivat ja suositukset sekä ohjeet kansallisille toimivaltaisille valvontaviranomaisille (mainittu YVM-asetuksen artiklan 9 kohdan 1 alakohdassa 3 ja YVM-kehysasetuksen artiklassa 22). Tässä osassa esitetään EKP:n vuonna 2022 antamat pankkivalvontaa koskevat säädökset. Ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja EU:n lainsäädäntö- ja oikeussivustolla (EUR-Lex). Mukana ovat YVM-asetuksen artiklan 4 kohdan 3 nojalla annetut säädökset sekä muut pankkivalvontaa koskevat säädökset.

7.1 EKP:n asetukset

EKP/2022/14
Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2022/504, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2022, unionin oikeuden sallimien vaihtoehtojen ja harkintavallan käytöstä annetun asetuksen (EU) 2016/445 muuttamisesta (EKP/2016/4) (EKP/2022/14) (EUVL L 102, 30.3.2022, s. 11)

7.2 Muut EKP:n säädökset

EKP/2022/2
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2022/134, annettu 19 päivänä tammikuuta 2022, yleisten sääntöjen vahvistamisesta valvontatietojen siirtämiseksi viranomaisille ja elimille niiden tehtävien hoitamista varten, jotka Euroopan keskuspankille on annettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2013 (EKP/2022/2) (EUVL L 20, 31.1.2022, s. 275)

EKP/2022/6
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2022/368, annettu 18 päivänä helmikuuta 2022, menettelystä olla soveltamatta henkilöstön jäseniin olettamaa merkittävästä vaikutuksesta valvottavan luottolaitoksen riskiprofiiliin annetun päätöksen (EU) 2015/2218 muuttamisesta (EKP/2022/6) (EUVL L 69, 4.3.2022, s. 117)

EKP/2022/7
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2022/514, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2021 (EKP/2022/7) (EUVL L 103, 31.3.2022, s. 14)

EKP/2022/12
Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2022/508, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2022, siitä, miten kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää unionin oikeuden sallimia vaihtoehtoja ja harkintavaltaa suhteessa vähemmän merkittäviin laitoksiin, annettujen Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2017/697 muuttamisesta (EKP/2017/9) (EKP/2022/12) (EUVL L 102, 30.3.2022, s. 34)

EKP/2022/13
Euroopan keskuspankin suositus, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2022, yhteisistä eritelmistä, jotka koskevat unionin oikeuden sallimien tiettyjen vaihtoehtojen ja tietyn harkintavallan käyttöä kansallisissa toimivaltaisissa viranomaisissa suhteessa vähemmän merkittäviin laitoksiin, annetun suosituksen EKP/2017/10 muuttamisesta (EKP/2022/13) (EUVL C 142, 30.3.2022, s. 1)

EKP/2022/33
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2022/1981, annettu 10 päivänä lokakuuta 2022, Euroopan keskuspankkijärjestelmän palvelujen käytöstä toimivaltaisissa viranomaisissa (EKP/2022/33) (EUVL L 272, 20.10.2022, s. 22)

EKP/2022/34
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2022/1982, annettu 10 lokakuuta 2022, Euroopan keskuspankkijärjestelmän palvelujen käytöstä toimivaltaisissa viranomaisissa ja yhteistyöviranomaisissa sekä päätöksen EKP/2013/1 muuttamisesta (EKP/2022/34) (EUVL L 272, 20.10.2022, s. 29)