Haastattelu, Helsingin Sanomat

EKP:n valvontaelimen jäsenen Pentti Hakkaraisen haastattelu (julkaistu 15.4.2017), haastattelijana Anna-Liina Kauhanen

Miten nykyinen tilanne vaikuttaa pankkien toimintaan?

Nyt, kun finanssikriisin pahin ahdistava ote hellittää, pankit voivat suunnata voimavaroja entistä enemmän palveluiden kehittämiseen.

Olet aloittanut hiljattain EKP:ssä [EKP:n edustajana valvontaelimessä]. Millaisia ensivaikutelmia sinulla on tästä työstä?

Se on yksi puoli työtä. Toinen puoli on osallistua pankkivalvontatyön johtamiseen. Pankkivalvonnan tehtävissä työskentelee tällä hetkellä reilu tuhat ihmistä.

Millaiseen vaiheeseen tulosi tänne osuu?

Sain tehtyä täyden pestin Suomen pankissa. Ja toisaalta osallistuin pankkiunionin ja pankkivalvonnan rakentamiseen jo vuosina 2012–2014. Nyt näen, mitä on saatu aikaan.

Millaista oli kun tämä prosessi alkoi, missä tilanteessa silloin oltiin? Kuinka paljon tässä vaiheessa on nähty?

Tämä on pitkä tie. Ollaan tilanteessa, jossa on 338 miljoonaa ihmistä, 19 maata, pankkeja nelisen tuhatta, varoja reilut 22 biljoonaa eli 22 000 miljardia. Tämä on maailman suurin pankkivalvonnan alue. Valvonta on nyt saatu tuotua sille Euroopan tasolle, missä pankitkin toimivat.

Onko nyt nähty pankkien metamorfoosi?

On odotettavissa, että kun kilpailuedellytykset ja talous koko ajan vahvistuvat, myös fuusiot vauhdittuvat.

Poikkeustilanteesta on tullut normaali. Mitä matalien korkojen aika pankeille tarkoittaa?

Vaikka korkokate on ollut puristuksessa, niin monet ovat säilyttäneet sen aika hyvällä tasolla ja onnistuneet vähentämään muita kuluja.

Mitkä riskit ovat nyt, minkälaisia haasteita pankit kohtaavat nyt?

Totta kai joillekin pankeille on haaste, kun mukaan tulee niitä kustannustehokkaammin toimivia toimijoita. Se luo paineen pankeille.

Fintech on kiinnostava murros finanssialalla, miten pankit vastaavat tähän kilpailuun?

Tuolloin Suomi kävi maailmallakin esimerkistä pankkien tuottavuuden voimakkaasta kasvusta.

”Pankeilla on asiakaskunta, jolle tarjota toimintamalleja. Ja mikä on tavattoman tärkeää – on kuluttajien luottamus pankkeihin. Se antaa mahdollisuuden toimia uusilla tavoilla.

Espanjalainen BBVA osti suomalaisen fintech-startup Holvin. Samaa tekevät kaikki pankit, ne investoivat nyt edistyneeseen tietotekniikkaan ja hakevat toimintamalleja.

Nyt markkinat toimivat entistä yhtenäisemmin. Myös tuotteet ovat entistä samankaltaisempia – oli kyse sitten kulutusluotoista tai asuntoluotoista puhumattakaan maksuliikenteestä ja liikepalveluista. Siksi palveluja voi tarjota entistä helpommin yli rajojen.

Palvelujen digitalisoituminen ja yhdenmukaistaminen antaa myös pienille toimijoille mahdollisuuksia.

Voidakseen toimia alalla finanssialan startupeista tulee virallisesti pankkeja, sillä niiden on hankittava pankkitoimilupa. Sellaiselle toiminnalle, joka ei täytä kriteereitä, ei anneta lupia.

Mikä innovaatio saa sinut sykähtymään, mikä on muuttanut asioita?

Ja kun puhutaan innovaatioista, ei puhuta mistään riskillisyydestä tai hilavitkuttimista, joissa on vaikkapa hyvin paljon johdannaisia mukana, vaan tarkoitetaan toimintatapoja. Siis asioita, joista kuluttaja hyötyy.

Ei tarvitse mennä kuin 15 vuotta taaksepäin, kun Ranskassa yritin saada verkkopankkitiliä, niin minulle tarjottiin šekkivihkoa.

Miten viranomaiset ylipäänsä pysyvät teknologian kehittymisen perässä?

Siksi sekä keskuspankit, että valvojat, eivät pelkästään seuraa fintech-alaa, vaan ovat mukana neuvomassa ja opastamassa startupeja.

Millaisessa tilanteessa ollaan nyt, onko tunnelin päässä valoa?

Finanssialalla oli suuria epävarmuuksia, joihin piti kaikkiin varautua. Se vähän hyydyttää kehittämisintoa. Nyt intoa on paljon, ja kehitystyötä tehdään paljon.